Naisten Valmiusliitto antoi kaksi lausuntoa puolustusselontekoon liittyen

Pääsihteeri Kaarina Suhonen oli keskiviikkona 15.3. eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa sekä torstaina 23.3. puolustusvaliokunnassa kutsuttuna asiantuntijana kuultavana Naisten Valmiusliiton antamasta lausunnosta puolustusselontekoon liittyen. Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16.2.2017.

Lausunnossaan liitto pitää hyvänä, että puolustusselonteossa oli huomioitu vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja nostettu selkeästi esille naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittäminen sekä naisten määrän lisääminen kriisinhallintatehtävissä. Naisten Valmiusliitto ry suhtautuu kuitenkin varauksellisesti kannanottoon yleisistä kutsunnoista – sen sijaan liitto kannattaa erillisen selvityksen tekemistä siitä, mitä eri mahdollisuuksia on lisätä naisten tietoisuutta vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja miten varautumiskoulutusta voitaisiin valtakunnallisesti mahdollistaa nykyistä paremmin ja kattavammin.

Lausunnossaan Naisten Valmiusliitto ry näkee seuraavia mahdollisuuksia vapaaehtoisen turvallisuus- ja maanpuolustustyön kentällä ja on valmis edistämään niitä omalla toiminnallaan:

  1. Vapaaehtoisilla ei-asevelvollisilla naisilla on vahvaa varautumiseen liittyvää siviiliosaamista, jota voidaan hyödyntää vapaahetoisessa maanpuolustuskoulutuksessa – myös kouluttajina.
  2. Naiset ovat motivoituneita kouluttautumaan ja valmiita sitoutumaan yhteiskunnan varautumistehtäviin.
  3. Osaavat ja sitoutuneet vapaaehtoiset voivat toimia erikseen nimetyissä tukitehtävissä paikallispuolustuksessa sekä viranomaisten tukena kriisitilanteissa.
  4. Valtakunnallisen varautumiskoulutuksen koordinoinnin, järjestämisen ja kehittämisen entistä tehokkaammaksi.
  5. Vastataan uusiin koulutustarpeisiin, joita Puolustusvoimat nimeää tarvitsevansa koulutettujen vapaaehtoisten osalta.

Liitto näkee toimintaympäristössä kuitenkin seuraavia haasteita:

  1. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tukea on leikattu; taloudellinen tuki on vuosittain epävarmaa, mikä vaikeuttaa koulutustoiminnan suunnittelua ja toteutusta.
  2. Valmiuksien hankkiminen ei onnistu, ellei järjestetä koulutusta.
  3. Naisten Valmiusliiton koulutusalustana toimivan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan painopiste on sotilaallisessa ja sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa.
  4. Yhteisen tilannekuvan puuttuminen viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä.
  5. Naisten kannusteet ovat vähäiset.
  6. Työnantajien suhtautuminen vapaaehtoisten koulutukseen vaihtelee.
  7. Yhteinen varautumisrekisteri ja vapaaehtoisten osaamiskartoitus puuttuvat.
  8. Varautumiskoulutuksen mahdollisuuksista ei tiedetä riittävästi.
  9. Järjestöjen välisen yhteistyön koordinoin

Liitto katsoo, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja yhteiskunnassa on olemassa selkeä tarve varautumiskoulutukselle.  Tämä näkyy siinä, että valtakunnalliset  NASTA-harjoitukset ovat todella suosittuja ja kaikki halukkaat  eivät pääse kurssille. Koulutus on parasta varautumista, ja tätä liitto haluaa edistää toiminnallaan. Varautumiskoulutus lisää samalla myös kansalaisten kriisinkestokykyä.