Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Leirillä aloittelijallakaan ei mene päin mäntyä

Kun kerroin osallistuvani MPK:n Naisten maastotaidot –kurssille, ystävieni reaktio oli epäuskoinen hämmennys. Kieltämättä pohdin itsekin, kuinka lähinnä kulttuuria harrastavana kaupunkilaisnaisena oppisin hallitsemaan erätaidot. Onneksi metsään meni vain osallistujajoukkomme, eivät asiat.

Kurssimme oli osa Porin prikaatissa järjestettyä AHMA-harjoitusta. Mietin, kuoriutuisiko minustakin harjoituksen nimen mukainen vahva ja lumeen sopeutuva kulkija. Vai haluaisinko tämän kokemuksen jälkeen lähinnä vaipua talviunille?

Jännittäminen oli turhaa. Kurssille osallistui eräosaajia, mutta myös meitä ensikertalaisia, joilla ei vielä ollut aihepiiristä mitään kokemusta. Itse osallistuin ystävieni kanssa, osa oli lähtenyt matkaan itsekseen. Kaikkia meitä – niin kouluttajia kuin kurssilaisia – yhdisti iloinen asenne ja aktiivinen ote. Ilahduin, kun kovaäänisenä sain läpi ehdotukseni tiimimme nimestä. Siitä tuli (mummoni mukaan) Rauha.

Alkajaisiksi astuimme armeijan varusteisiin. Vaikka maastoasut oli valittu lähinnä käytännön syistä, pääsin kurssin myötä hieman sisälle tuohon entuudestaan vain elokuvista ja miesten puheista tuttuun armeijan maailmaan. Opin marssimaan, tunnistamaan nallepuvun ja kutsumaan onnistuneita kuvaotoksia särmiksi.

Aivan kaikki ei Säkylässä mennyt niin kuin Strömsössä. Olin usein tietämätön ohjelman kulusta ja laitoin liikaa vaatekerroksia liikuntaosuuksille. Suksien kiinnittäminen osoittautui todella konstikkaaksi ja ärsyttäväksi puuhaksi. Ensimmäisen päivän huhkinnan jälkeen ensiaputiimi kutsuttiin tutkimaan punaiseksi muuttunutta silmääni. Onneksi kyseessä oli vain vaaraton verenpurkaus.

Mukaan mahtui myös melkoisia onnistumisen elämyksiä. Suoriuduin kunniakkaasti kipinävuorosta ja onnistuin pääsemään puolijoukkueteltassa myös unten maille. Halonhakkuu sujui yllättävänkin kipakasti. Laseraseella täräytin melkein napakympin. Harjoituksessa juuri opitut ensiaputaidot muistuivat sujuvasti mieleen.

Kun palautin varusterepun, ajattelin, että omaan reppuuni kertyi paljonkin kotiin vietävää: tietoja, taitoja, itseni ylittämistä, hauskoja hetkiä ja unohtumattomia elämyksiä. Teille mukavat kouluttajat ja osallistujat haluan sanoa, kiitos! Sinulle, jolle talvimaastotaidot vielä nyt tarkoittavat lähinnä korkokengillä pystyssä pysymistä, totean – suosittelen!

Teksti ja kuvat: Henna Borisoff

Naisten Valmiusliiton blogissa julkaistaan juttuja Naisten Valmiusliiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja jäsenjärjestöjemme toiminnasta. Myös kaikki varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät kirjoitukset ja ajatukset ovat tervetulleita!