Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Varvaran jälkeen – muistoja kyberturvallisuuskurssilta

Kaksi kiireistä viikkoa on kulunut Varvara-harjoituksesta. On siis hyvä hetki palata hetkeksi muistelemaan mitä se pitikään sisällään.

Meille lahtelaisille tuli pieniä mutkia matkaan kuljetuksen suhteen, mutta lopulta kyyti järjestyi hienosti FB:n kyytipörssin kautta. Perjantai-aamuna starttasi siis autollinen reippaita naisia kohti Haminaa. Olimme perillä hyvissä ajoin, ja pääsimme ilmoittautumaan jonottamatta. Majoituspaikka löytyi helposti ja pääsimme pian hakemaan varusteet, mm. ne paljon puhutut ”suojavaatteet” eli maastopuvun.

Perjantain ohjelmaan kuului avajaisten lisäksi myös yhteisluento ja ruokailua (näissä harjoituksissa ei yleensä tule nälkä… ruokaa tuntuu olevan tarjolla vähän väliä…) ja iltasella pääsimme jo ensimmäiselle ”omalle” luennollemme, eli kyberturvallisuuden pariin. Todella moni ystävistäni kommentoi viikonloppusuunnitelmiani etukäteen sanoilla ”Luentoja?? Oikeesti? Koko viikonloppu? En ikinä jaksais istua jollain luennoilla!” Kyllä. Luentoja. Ja kyllä, hyvin jaksoin, ei mitään ongelmia. Aihe oli kiinnostava, luennoitsijat huippuhyviä ja aihetta käsiteltiin todella monipuolisesti. Toki ihan tavallisen tallaajan näkökulmasta, mutta puhetta oli myös vakoilusta, tulevaisuuden innovaatioista sekä terrorismista. Jo ensimmäinen luennoitsija, Marko Oras KyAmkin kyberlaboratoriosta kehotti meitä kyselemään ja haastamaan itseään. Tämä onnistuikin niin hyvin, että aikataulu venähti ja saunavuorokin meinasi mennä ohi! Eli se siitä pitkästymisestä. Ehdittiin sentään nauttimaan rantasaunan löylyistäkin.

Lauantai alkoi tutustumisella kyberrikollisuuteen KRP:n Timo Piiroisen johdolla. Jälleen juuri ja juuri ennätimme valokuvaukseen omalla vuorollamme ennen lounasta. Loppupäivä meni miettiessä henkilökohtaista kyberturvaa CGI:n Jens Säynäjärven luennolla ja veikkaan että monella kurssilaisella tässä kohdin alkoi vainoharhaisuus iskeä, ja alettiin muistella omien laitteiden päivityksiä ja salasanan vaihtoja… Ainakin itseäni hämmensi, kuinka paljon meistä saakaan ongittua tietoa ihan vain ”puhtain keinoin” internetin kautta. Samaa aihepiiriä jatkoi kurssinjohtajamme Maria Sorvo näyttämällä Silminnäkijä-dokumentin. Lisäksi pohdimme turvallista verkko-ostamista ja tärkeitä siinä huomioitavia asioita.

Sitten vapaalle: Illanviettopaikaksi oli ilmoitettu RUK:n päärakennus ja Maneesi. Korokkeelle viritetyt soittokamat lupasivat hyvää… …Ja kohta 350 naista bailasi Varusmiessoittokunnan Bilebändi 2016 tahtiin! Wau! Upeaa katsoa aitoa esiintymisen iloa ja se jos mikä nostaa tunnelman kattoon! Biisivalinnat eivät ainakaan laskeneet fiilistä; mm. Keinutaan ja Freestyler saivat Varvarattaret ylös penkeiltä, ja illan lopulla nähtiin monta hikistä otsaa.

Sunnuntaina saatiin vielä katsaus Puolustusvoiminen kybervarautumiseen, kun viimeinen luennoitsijamme insinöörimajuri TKT Anssi Kärkkäinen kertoi kyberpuolustuksesta.
Lopulta oli tunnelmallisten päättäjäisten vuoro. Samoin kuin avajaisissa, meille esiintyi Rakuunasoittokunta johtajanaan PV:n ensimmäinen naiskapellimestari Aino Koskela. Kun Maamme-laulun viimeset sävelet hiipuivat pois, näin monen (muunkin) pyyhkivän silmänalusiaan.
En kerro sen enempää luentojen sisällöstä, jotten spoilaa tulevien kurssilaisten fiiliksiä. Totean vain, että hienosta nimestään huolimatta asia koskettaa meitä jokaista, ja on hyvä edes joskus pysähtyä miettimään näitä asioita ja omaa toimintaansa kyberympäristössä.

Viikonloppuun mahtui paljon. Sulateltavaa riittää pitkäksi aikaa. Moni sai varmasti uusia ystäviä ja tapasi vanhoja. Opimme paitsi kyberistä, myös toimimisesta puolustusvoimien alueella. Todennäköisesti kaikki nyt muistamme marssiessamme ”olevamme ajoneuvo”. Omalta kohdaltani tiedän, että tulevaisuudessakin varmasti ”jonon” ja ”rivin” määritelmät ovat vaikeita (ehkä vaikeinta koko harjoituksessa. Jotenkin ne naisen logiikallani kuuluisivat olla toisinpäin…). Joimme kahvia ja söimme luvattoman paljon munkkeja. Yksi keksi aiheen dekkariin, joten jäämme odottamaan täydellisestä murhasta kertovaa rikostarinaa.

Erityisen lämpimät kiitokset haluan lähettää kurssinjohtajallemme Maria Sorvolle ja varajohtaja Kirsi Aittalalle. Näki että olitte laittaneet itsenne peliin, kurssi oli valmisteltu hyvin, ja selkeät ohjeet takasivat onnistuneen harjoituksen.

Seuraavaksi kalenterissani odottaa Vattaja-jotos, itselleni ensimmäinen jotos ikinä! Ja syksyllä kutsuu Kajaani, ilokseni pääsin mukaan Hoikkaan, viestinnän peruskurssille.

Satu-Maarit Alander

p.s. Hoikan Kyberiin ilmottautuneet; Yllättäkää kurssinjohtaja iloisesti ja opetelkaa etukäteen Sillanpään marssilaulun sanat 😉