22.8.2022

Turvallisuuden eturivissä – 25 vuotta

Naisten Valmiusliitto syntyi maanpuolustusta edistävien naisjärjestöjen yhteistyöllä vuonna 1997. Liitto viettäessä 25-vuotisjuhlaansa julkaistiin myös historiateos Kaiken varalta  – Naisten Valmiusliitto 25 vuotta. Historiaa kirjoittaessa ei voinut aavistaa, miten ajankohtainen se on valmistuessaan.

Liittoa perustettaessa takana oli useiden vuosien työ vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen saralla. Tämä oli tullut mahdolliseksi Neuvostoliiton hajottua ja ilmapiirin vapauduttua siltäkin osin, että valmiuskoulutusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta voitiin alkaa kehittää. Nykyisessä turvallisuustilanteessa ja Venäjän osoittaessa aggressiivisuuttaan voidaan todeta, kuinka tärkeitä valmius- ja turvallisuustaidot ovat osana kokonaisturvallisuutta.

Liitto perustettiin, koska naiset halusivat kouluttautua parantaakseen valmius- ja turvallisuustaitojaan ja osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Ennen liiton syntyä oli perustettu useita kenraalivetoisia työryhmiä, joissa selvitettiin naisten vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja koulutuksen kehittämistä ja koordinointia. Työryhmissä laadittiin esityksiä, ja maanpuolustusjärjestöt käynnistivät vapaaehtoisuuteen perustuvaa koulutusta. Tälle olikin valtava tarve, ja naiset tarttuivat innokkaasti koulutusmahdollisuuksiin. Puolustusvoimien tehtäväksi tuli tukea myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Samoihin aikoihin käynnistyi myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

Käytännössä liiton toiminta oli saatettu alulle vuonna 1995 perustetussa Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen naisten valtakunnallisessa neuvottelukunnassa. Tuolloin luotiin myös edelleen toimivat liiton 12 alueneuvottelukuntaa silloisen sotilasläänijaon pohjalta. Pysyvän taloudellisen tuen saamiseksi tuli naisjärjestöjen järjestäytyä valtakunnallisesti, ja tämä johti Naisten Valmiusliiton perustamiseen.

Liiton viisi perustajajärjestöä olivat Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Lottaperinneliitto ry, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry. Tarkkailijoina perustamiskokouksessa olleet Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry ja Päällystön Naisten Liitto ry liittyivät jäseniksi samana vuonna, ja seuraavana vuonna liittyivät Marttaliitto ry ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.

Finlands svenska Marthaförbund rf tuli jäseneksi vuonna 2003, ja uudempia nykyisiä jäseniä ovat  Reserviläisliitto ry ja Pelastakaa lapset ry, jotka tulivat mukaan vuosina 2018–2019. Nykyisin liittoon kuuluu kymmenen naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii lähes 110 000 naista.

Ulkoisesti näkyvintä liiton toimintaa on koulutus. NASTA-harjoitukset ovat tulleet tutuksi yli 12 500 naiselle. Liiton alueneuvottelukunnat tekevät tärkeää ruohonjuuritason työtä juuri toteuttamalla koulusta ja tapahtumia.

Vähintään yhtä tärkeä työsarka tuli edunvalvonnasta, jonka tuloksena liitosta on muodostunut vahva ja uskottava naisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen asiantuntija. Liitto antaa lausuntoja ja tekee esityksiä toimiessaan yhteistyöstä puolustusvoimien ja muiden tahojen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2006 uudistettuun lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sisältyi monia parannuksia, joilla naisten osallistumismahdollisuudet paranivat.

Yksi edelleen toteutumistaan odottavista tavoitteista on turvallisuuskoulutettujen naisten rekisterin luominen. Poikkeusoloissa olisi eduksi, jos vapaaehtoisista, koulutetuista naisista olisi kattava rekisteri, mutta tavoite ei ole ponnisteluista huolimatta toteutunut. Merkittävin syy on se, ettei rekisterin ylläpitoon vaadittava juridiikka ja toimintatapa ole yksiselitteistä. Taloudelliset tekijät ovat toinen kipukohta: naisten koulutuksesta puheen ollen raha ja sen puute tuntuu muodostuvan ongelmaksi.

Liiton tavoitteissa on nähtävissä selvä kehityssuunta. Alkuvaiheissa korostui puolustusvoimien tukeminen naisten koulutusta ja valmiuksia lisäämällä. Arjen turvallisuus tuli liiton toiminnan johtoajatukseksi 2000-luvun alussa, ja 2010-luvulla tärkeimmäksi nousi kokonaisturvallisuus, jota naiset valmiuksiensa kautta pystyvät edistämään. Jokaisen koulutuksen myötä kasvaa paitsi toimintakyky, myös henkinen kriisinsietokyky. Tällä on merkityksensä poikkeustilanteissa.

Liiton historiaan kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö, ja viestinnässä korostuvat esimerkiksi kotivara, henkinen kriisinkestävyys, huoltovarmuus ja arjen turvallisuusuhat. Toimintaan osallistuville on tärkeää luoda myös onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Naiset kuuluvat turvallisuuden eturiviin. Kun turvallisuustaidot lisääntyvät, kasvaa myös naisten osallisuus ja merkitys kokonaisturvallisuuden toteutumisessa. Naisten Valmiusliittoa tarvitaan, kaiken varalta!

Heli Teittinen

Kirjoittaja on historiantutkija ja -opettaja, joka on kirjoittanut Naisten Valmiusliiton 25-vuotishistorian ja valmistelee väitöskirjaa pikkulotista. Hän on osallistunut liiton toimintaan muun muassa NASTA-harjoitusten kouluttajana Suomalainen nainen maanpuolustajana -kursseilla.

Lisää blogikirjoituksia löydät tästä linkistä.