Ajankohtaista

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kasvomaskin ompeleminen on uusi kansalaistaito

Kansalaisten omavaraisuus ja varautumistaidot korostuvat tilanteessa, jossa viranomaisten niukat resurssit on kohdistettu kaikkein kiireellisimpiin ja elintärkeisiin toimintoihin.

Kasvomaskista on tullut nopeasti osa kansalaisten arkea. Arjen turvavälineenä kasvomaski suojaa meitä tartuttamasta muita koronavirukselta, mikäli olemme viruksen kantajia. Kasvomaski ei kuitenkaan poista tarvetta huolelliselle käsihygienialle ja turvavälien noudattamiselle, kasvomaskia tulee osata käyttää oikein. Kaikki kolme keinoa; huolellinen käsihygienia, turvavälit ja kasvomaksi vähentävät yhdessä virusten leviämistä. Monet kansalaiset ottivat kasvomaskit käyttöön jo keväällä, kun kansainväliset uutiset ja suositukset levisivät. Samaan aikaan Suomessa uutisoitiin suojavarusteiden vähyydestä, mikä lisäsi entisestään kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Nykyiset suositukset kasvomaskin käytöstä joukkoliikenteessä ja massatapahtumissa ovat osa terveyden ja hyvinvoinnin varautumista.

Järjestöt uuden kansalaistaidon taustalla

Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto yhdistivät neuvontaosaamisensa koronan alkaessa laatimalla kankaisen kasvomaskin ompelu-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Toimia vauhditti kansalaisten kohonnut huoli omasta turvallisuudesta ja kertakäyttöisten suojavarusteiden loppumisesta. Kankaisen kasvomaskin suunnittelussa perehdyttiin laajasti kansainvälisiin tutkimuksiin, hygieniaohjeisiin ja konsultoitiin monia viranomaisia ja asiantuntijoita. Tuloksena syntyi kaksi erilaista kasvomaskin ompelu-, käyttö- ja huolto-ohjetta. Ompeluohjetta on jaettu järjestöjemme kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä järjestetty yhteisiä ompelulive -lähetyksiä. Yhteisille ohjeistuksille on ollut suuri kysyntä. Ohjeita on katsottu järjestöjen sosiaalisessa median sivuilla yli 100 000 kertaa. Julkaisemme pian lisäksi päivitetyt ompeluohjeet.

Kansalaisten toimintakyky voidaan säilyttää ainoastaan vahvistamalla turvallisuuden tunnetta. Keväällä näimme merkkejä siitä, kuinka ihmisten henkinen hyvinvointi laski, kun liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset astuivat voimaan. Suomalaisten viranomaisten suhtautuminen kansalaisten kasvomaskin käyttöönottoon on ollut paikoin ristiriitaista eikä kansalaisten huolta turvattomuudesta kuultu riittävästi. Kasvomaskin käyttöä ei suositeltu ja niitä, jotka käyttivät, ei opastettu toimimaan oikein. Kankaisen kasvomaskin ohjeet ovat olleet vastaus siihen hätään, jota olemme saaneet vastaanottaa koronaviruspandemian levittyä Suomeen. Kansalaisten informointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeista ja suosituksista tuli nopeasti osaksi arkeamme.

Kankaisen kasvomaski hyödyt

Kankaisella kasvomaskilla on oikein käytettynä monia hyviä puolia verrattuna kertakäyttömaskiin. Kankainen kasvomaski on kestävä ja monikäyttöinen, sekä ekologisesti parempi ratkaisu. Liitot ovat selvittäneet käytettävimpiä materiaaleja kasvomaskeihin ja vastanneet moniin teknisiin haasteisiin selvittämällä lisätietoa asiantuntijoilta ja tutkimuksista. Ompelun aloittamista on madallettu julkaisemalla yksityiskohtaiset kaavat, joilla oikeankokoisten kankaanpalojen leikkaaminen onnistuu helposti. Itse tehty kankainen kasvomaski on myös kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti halvin ratkaisu, sillä muutamalla kankaisella kasvomaskilla selviää päivän aikana. Kasvomaskin ompelu lisää henkilön elämänhallinnan- sekä turvallisuuden tunnetta.

Kaikki eivät osaa itse ommella tai eivät omista ompelukonetta, mikä on aktivoinut järjestöjen jäsenet ompelemaan kasvomaskeja läheisille ja eniten tarvitseville kohderyhmille, kuten palvelutalojen asukkaille, kotihoidon henkilöstölle ja heikommassa asemassa oleville lapsiperheille. Järjestöissä on innostettu kansalaisia toimimaan oman varautumisen ja kotivaran osalta.

Ompelutaidot ovat osoittautuneet myös kansalaistaidoksi, kun yhteiskunnalle tärkeistä suojavarusteista on pulaa. Omavaraisuus ja omatoimisuus nousee merkittävään asemaan arjessa. Järjestöt vievät syksyllä kankaisen kasvomaskin ompelun osaksi koulujen käsityön opetusta ja haastavat koululaiset ompelemaan kestokasvomaskin itselleen ja kotitalouteen. Kasvomaskin käyttösuositus tulee jatkumaan toistaiseksi. Kansalaisten omavaraisuus ja varautumistaidot korostuvat tilanteessa, jossa viranomaisten niukat resurssit on kohdistettu kaikkein kiireellisimpiin ja elintärkeisiin toimintoihin.

Kotivara ja suomalaisten varautumistaidot

Suomen on todettu olevan kokonaisturvallisuuden mallimaa, mikä syntyy yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Suomessa on opastettu kansalaisia varautumaan omalla ”Kotivara” -konseptilla 72h. Tämä 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Kotivara ja siihen kuuluva koulutus on suunniteltu Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvassa KOVA-toimikunnassa (Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta), jossa myös Marttaliitto ja Naisten Valmiusliitto ovat mukana.

Monet kokonaisturvallisuuden parissa toimivat järjestöt ovat kouluttaneet omia vapaaehtoisia kouluttajia kertomaan varautumisesta kansalaisille.  Koronaviruspandemia herätti myös kysymyksen, pitäisikö meidän varautua nykyistä pidemmäksi aikaa? Koronavirustartunta on osoittanut, että karanteeni voi kestää kaksi viikkoa ja silloin tarvitaan myös Kotivaraa normaalia pidemmäksi aikaa.

Kansalaisten ei pidä varautua vain perinteisiin uhkiin, on osattava ennakoida tulevaisuutta. Virukset ovat hyvin muuntautumiskykyisiä ja kasvomaskin käytölle voi olla tarvetta tulevaisuudessakin. Koronavirus on konkreettinen esimerkki siitä, miten ihminen ei voi hallita kaikkea, luonto osoittaa vahvuutensa.

Mistä turvallisuus rakentuu?

Turvallinen yhteiskunta rakentuu yksilöistä. Jokaisen käyttäytyminen vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen.  On tärkeää, että pystymme tavoittamaan turvallisuusviestinnällä kaikki kansalaiset. Järjestöt tavoittavat viranomaisia laajemmin eri väestöryhmiä ja heidän huoliaan sekä ovat helposti lähestyttäviä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoina on meillä myös mahdollisuus tukea viranomaisten viestintää. Kansalaisten varautuminen on sekä tietoa, taitoa että osaamista. Ihmisten toimintaympäristö ja turvallisuustilanne muuttuu ja meidän tulee toimia muutoksen keskellä.  

 

Kaarina Suhonen, Naisten Valmiusliitto, pääsihteeri
(kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi, 040 561 1655)

Marianne Heikkilä, Marttaliitto, pääsihteeri
(marianne.heikkila@martat.fi, 050 375 1195)

Minna Hankala-Vuorinen, Tekstiiliopettajaliitto, puheenjohtaja
(puheenjohtaja@tekstiiliopettajaliitto.fi, 050 328 1058)