Puheenjohtaja Anne Holmlundin avauspuhe Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaarissa 19.10.2019

 

”Hyvät kuulijat,

Naisten Valmiusliitto sai alkunsa runsaat kaksikymmentä vuotta sitten. Tuolloin havaittiin, että naisten osaaminen ja yhteiskunnallinen rooli turvallisuuden tehtävissä kaipaa herättelyä ja aktiivisempaa otetta. Naisten Valmiusliitto perustettiin ennen kaikkea naisten valmiuskoulutuksen koordinoijaksi ja naisten innostamiseksi mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden monipuolisiin tehtäviin. Valtakunnallisista valmiusharjoituksistamme onkin muodostunut naisten varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen lippulaiva.

Vaikka asenteissa on tapahtunut vuosikymmenien aikana varsin paljon muutoksia, yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvien tehtävien ja osaamisen ajatellaan usein vielä nykyäänkin kuuluvan erityisesti miesten tehtäviin. Näin ei kuitenkaan ole. Turvallisuuden tekijöiksi ja osaajiksi tarvitaan meitä kaikkia.

On ollut ilo havaita, että vähitellen naisten osuus lisääntyy myös turvallisuustehtävissä ja tulevaisuudessa entistä useampi poliisi, pelastaja, sotilas, tullimies tai rajavartija voi olla yhtä hyvin nainen kuin mies. Tärkeintä on voida kouluttautua niihin tehtäviin, jotka tunnemme omiksemme. Sukupuoli ei saa olla este, vain osaaminen ja henkilökohtainen soveltuvuus ovat ratkaisevassa asemassa.

Naisten Valmiusliiton tavoitteena on alusta saakka ollut jatkuvasti kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä samalla lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Olemme vuosikymmenien aikana yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa kannustaneet ja innostaneet suomalaisia naisia kouluttautumaan arjen turvallisuustaitojen osaajiksi, kouluttajiksi, asiantuntijoiksi ja kriisitilanteiden johtajiksi. Työsarkaa tässä tehtävässä riittää edelleen.

Kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutoksia. Vaikka emme ole mikään lintukoto, Suomi on kuitenkin monella mittarilla arvioituna, ja lukuisten eri tutkimusten valossa yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallinen yhteiskunta ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, sen eteen on tehtävä työtä jatkuvasti. On tärkeää, että ympäröivän yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja panostetaan erityisesti kriisitilanteiden ennalta estämiseen.

On paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa ollenkaan tai hyvin rajallisesti. Moniin asioihin voimme vaikuttaa, mutta työ on aloitettava riittävän varhain. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että panostamme niihin turvallisuutta lisääviin asioihin, joilla on oikeasti myös vaikuttavuutta.

Suomi ikääntyy, kaupungistuu ja monikulttuuristuu. Yhteiskunta polarisoituu monella tavalla. Ne ovat haasteita, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja ne on otettava huomioon eri organisaatioiden toiminnassa, olipa sitten kyseessä viranomaiset tai vapaaehtoistoiminta.

Myös ilmastonmuutos haastaa meidät varautumaan. Myrskyt ja erilaiset sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, samoin tulvat, kuivuus ja metsäpalot. Kaikkia riskitekijöitä emme osaa vielä edes arvioida. Myös uusien teknologioiden käyttö tuo mukanaan uudenlaisia riskejä.

Turvallisuusympäristömme muuttuu koko ajan ja perinteisten uhkien rinnalle nousee jatkuvasti myös uusia. Samalla kun uhat ja uhkakuvat ovat monimutkaistuneet, ovat ihmisten varautumistaidot heikentyneet. Tutkimusten mukaan naiset tuntevat turvallisuustaitonsa olevan miehiä heikompia.

Viime vuosina ovat nousseet entistä enemmän esille niin kyberturvallisuus kuin myös informaatiovaikuttaminen. Riippuvuutemme sähköstä ja tietoverkoista on erittäin suuri, mikä tekee nykyaikaisesta yhteiskunnasta erittäin haavoittuvan. Tietoverkkojen kautta olemme jatkuvasti alttiina myös informaatiovaikuttamiselle. Disinformaatio leviää nopeasti ympäri maailmaa ja sillä voi olla laajoja ja hyvin tuhoisiakin vaikutuksia. On tärkeää, että opimme entistä paremmin tunnistamaan myös uudenlaiset monimuotoiset hybridiuhat ja varautumaan niihin. Silti tarvitsemme myös perinteisiä turvallisuustaitoja. Tietoa ja osaamista ei ole koskaan liikaa.

Hyvin toimiva demokratia on yksi turvallisen yhteiskunnan kulmakiviä. Mitä paremmin ihmiset kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, sitä paremmin he sitoutuvat myös yhteisiin normeihin. Syrjäytyminen luo pohjaa radikalisoitumiselle ja ääriajattelulle, jotka pahimmillaan voivat johtaa väkivallan ja turvattomuuden lisääntymiseen. Turvallisuuden haasteet muuttuvat ajan mukana, mutta itse turvallisuustyö ja varautuminen ovat asioita, joita tarvitaan aina.

Emme valitettavasti pysty milloinkaan rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ei tapahdu rikoksia, onnettomuuksia tai muita turvallisuuden tunnetta horjuttavia asioita.

Myös uutiset maailmalta – niin läheltä kuin kaukaa – herättävät meidät miettimään omia valmiuksiamme kriisitilanteissa. Muualla tapahtuvat onnettomuudet ja väkivaltaisuudet voivat tapahtua myös omassa lähiympäristössämme, tai voimme itse joutua kohtaamaan vaarallisia tilanteita maamme rajojen ulkopuolella.

Tiedon, koulutuksen sekä henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Entistä enemmän tiedostetaan, että varautuminen ja erityisolojen valmiudet auttavat meitä niin arjessa kuin erilaisten kriisitilanteiden kohtaamisessa.

Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta moneen muuhun verrattuna. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen ainutlaatuinen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Pienenä maana olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.

Suomessa luottamus viranomaisiin on kansainvälisesti arvioiden erittäin korkealla tasolla. On tärkeää, että toiminta on jatkossakin luottamuksen arvoista ja tunnemme kaikki olevamme samalla puolella. Meidän on osattava toimia niin, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa myös jatkossa.

On ollut ilo havaita, että naisten kiinnostus turvallisuusasioihin sekä rooli turvallisen yhteiskunnan tekijöinä on selvästi kasvanut viime vuosina. Turvallisuuden saralla on kuitenkin edelleen paljon tehtävää. Tehtävämme on kannustaa naisia hankkimaan itselleen varautumis- ja turvallisuustaitoja, tarjota naisille väyliä ja mahdollisuuksia kouluttaa ja kouluttautua, sekä toimia yhteiskunnan tukena normaalioloissa kuin myös kriisi- ja erityistilanteissa.

Lämpimästi tervetuloa Naisten Valmiusliiton syksyiseen turvallisuusseminaariin.”