Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitetetään vuosittain kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Laajasta tutkimuksesta uutisoidaan yleensä Maanpuolustustahto -kysymys, eli ” jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Tulokset ovat laskusuuntaiset. Kun vuonna 2017 72% vastasi edellä mainittuun kysymykseen kyllä, vuonna 2018 vastaava luku oli 66%. Sen sijaan, jos kysytään henkilökohtaisesta valmiudesta, on tilanne toinen. Kysymykseen, ”jos Suomeen hyökätään, niin olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan”, vastaa myöntävästi 84 prosenttia (87% v. 2017), miehistä 89 (90%) ja naisista 80 prosenttia (84%). Henkilökohtainen maanpuolustustahto on vahva ja pysynyt vuodesta toiseen suurinpiirtein samoissa lukemissa.

Maanpuolustustahtoa tarkastellaan usein asteikolla korkea – matala ja joka on joko asenne tai motiivi toiminnalle. Kapteeni Pasi Jalkasen tutkimuksen käsite maanpuolustussuhde voi olla sekä motivaato että asenne ja sitä voidaan muutoinkin tarkastella monipuolisemmin. Se esimerkiksi voi olla yhtä aikaa sekä jotain aktiivinen-passiivinen-asteikolla että negatiivinen-positiivinen-asteikolla. Maanpuolustussuhdetta kuvataan kansalaisen erilaisina asemoitumisina maanpuolustukseen. Asema pitää sisällään hänen asenteensa, luottamuksensa, toimijuutensa ja osaamisensa. Asemoitumiseen vaikuttaa taustalla olevat yksilölliset tekijät.

Tutkimalla kansalaisen suhtautumista maanpuolustukseen maanpuolustussuhteen käsitteen avulla Jalkanen tavoittelee maanpuolustusilmiön moniulotteisempaa käsittelyä, verrattuna yleisesti käytettyihin maanpuolustustahdon määritelmiin. Samalla Jalkanen tutki kansalaisten suhtautumista hyvinvointivaltioon, sen rakenteisiin ja yhteiskuntaan yleisesti.

Osana Jalkasen tutkimusta on toteutettu kansalaiskysely, jossa oli 1667 vastaajaa. 18−74-vuotiaille suomalaisille kohdistetun kyselyn vastauksia on peilattu neljään ulottuvuuteen, jotka ovat asenne maanpuolustusta kohtaan, luottamus suorituskykyyn ja puolustuspolitiikkaan, toimijuus eli oma rooli maanpuolustuksessa ja osaaminen eli maanpuolustukselliset tiedot ja taidot. Tutkimusaineisto on kerätty joulukuun 2018 aikana.

Löytyy kolme selkeästi erilaista ryhmää; negatiiviset, neutraalit ja positiiviset. Ryhmät eroavat asenteiltaan (asenne aseelliseen varautumiseen, velvollisuuteen ja asevelvollisuuteen sekä asenne puolustuksen resursseihin ja henkilökohtaiseen osallisuuteen) ja luottamukseltaan (luottamus puolustus-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoon).

Yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin ryhmien suhtautuminen eroaa myös kuten tämä kuva osoittaa.

Väittämä ”Vahvalla kansallisella identiteetillä on merkitystä nykypäivänä” erotti ryhmiä hyvin voimakkaasti ja väittämä ”Kansalaisten eriarvoistuminen on todellinen uhka suomalaisten maanpuolustustahdolle” oli ainoa, josta ryhmät olivat samaa mieltä.

Johtopäätöksenä voidaan mm. todeta, että yksilöiden suhtautumiseen maanpuolustukseen ei vaikuta suuresti heidän taustatekijänsä. Maanpuolustusryhmät leikkaavat kaikki yhteiskuntaryhmät, asenteiden taustalla vaikuttavat enemmän kansalaisuuskäsitykset, arvomaailmat ja ideologiat. Erilaiseen suhtautumiseen maanpuolustukseen voi vaikuttaa erilaiset käsitykset uhkista. Ryhmän negatiiviset -edustaja on huolissaan puhtaasta luonnosta ja ympäristöstä, ei väkivallasta tai terrorismista, eikä ollenkaan sotilaallisista uhkista. Negatiivisille kansallinen identiteetti on joko negatiivinen tai vähemmän merkityksellinen asia kansalaisuudessa kun taas positiivisten arvomaailmassa kansallisella identiteetillä on suuri merkitys, yhteiskunta koetaan puolustamisen arvoisena ja kansalaisuuteen kuuluu vastavuoroisuusodotuksen mukaisesti velvollisuus osallistua Suomen ja suomalaisuuden puolustamiseen.

Kapteeni Pasi Jalkasen ”Kansalaisen suhde maanpuolustukseen ja hyvinvointivaltioon – maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen” -diplomityö tullaan julkaisemaan doria.fi -tietokantaan ja on sen jälkeen sähköisestikin löydettävissä.

Lisätietoja: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/tahto-tutkimusprojekti

Huom. Yllä olevan on kirjoittanut Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri. Kaikki mahdolliset väärinymmärrykset ja/tai virheet ovat kirjoittajan, ei kirjoituksen kohteena olevan tutkijan tai tutkimuksen.