Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. MPK, Puolustusvoimat, Lotta Svärd Säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Vapepa, SPEK ja Kova-toimikunta.

Blogi: Kaiken varalta

Naisten Valmiusliiton blogia kirjoittavat jäsenjärjestöjen edustajat ja liiton toimihenkilöt. Kirjoitusten aiheet liittyvät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen sekä muihin kokonaisturvallisuuden teemoihin.

20.9.2022

Lottien toimet perinnetyön suunnan antajina

Suomen Lottaperinneliitto – Lottatraditionsförbundet i Finland ry on Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestö ja yksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöistä. Lottaperinneyhdistyksiä on ympäri Suomen tällä hetkellä (12/2021) yhteensä 29 ja niiden alaosastoja kolme. Jäsenyhdistyksissä on jäseninä lottia, pikkulottia ja perinnelottia noin 3120.

Esimerkiksi Uudellamaalla asui tuolloin (syksyllä 2021) vielä 232 lottaa ja 580 pikkulottaa, kun Kainuun vastaavat luvut olivat 23 ja 95. Keski-Suomen vastaavat luvut olivat tuolloin 77 ja 258. Näitten kokemusasiantuntijoiden määrä vähenee koko ajan dramaattisesti, ja luonnollisesti kiihtyvällä tahdilla. Lotta Svärd Säätiö seuraa kuntoutusrekisterinsä perusteella tarkasti tätä vähenevää kuntoutettavien määrää.

Vuonna 2021 uudistettujen sääntöjensä mukaisesti Lottaperinneliitto ylläpitää ensinnäkin ihanteita, joiden varaan Lotta Svärd järjestön toiminta rakentui vuosina 1921-1944 säilyttäen lottien muiston ja perinnön. Toisaalta, osallistumalla maanpuolustusjärjestönä kansalaisten kriisivalmiustaitojen parantamiseen liiton tarkoituksena on omalta osaltaan – ja jäsenyhdistystensä kautta – myös lisätä naisten maanpuolustustahtoa ja tietoa maanpuolustuksesta. Samalla huolehditaan perinnetyön jatkuvuudesta.

Lottaperinnetyö nyt

Tässä vaiheessa Lottaperinneliiton ensisijainen tehtävä on vielä huolehtia yhdessä jäsenyhdistysten kanssa lottina ja pikkulottina toimineiden naisten hyvinvoinnista ja henkisestä jaksamisesta. Lotta Svärd Säätiön tuella heille suunnataan säännönmukaisesti kuntoutusta ja järjestetään erilaisia yhteisiä virkistyshetkiä ja lottakerhotapahtumia. Pandemian ajalta käytännöksi on muodostunut myös säännöllinen yhteydenpito vanhuksiin puhelimitse.

Erityisesti lottaperinneyhdistyksille suunnitellut ja suunnatut Arjen turvallisuus- kurssit saavuttivat suuren suosion myös pandemian aikana. Monia käytännön kysymyksiä selviteltiin – turvallisuus edellä mennen – myös tuolloin yhdessä MPK:n ja Maanpuolustusnaisten asiantuntijoiden kanssa.

Lottaperinneliitto käynnistää uuden jäsenilleen suunnatun Kokonaisturvallisuus -kurssituskierroksen teemana Lähiturva, yhdessä MPK:n kanssa taas vuoden 2023 alusta.

Lottien yhteisöllinen työ perintönä

Korpilahden kirkonkylän paikallisosastosta vuodelta 1932. Kuvassa keskellä osaston puheenjohtaja Edit Veijo.

Vuonna 1938 lottia kuului silloiseen Lotta Svärd järjestöön 105 023 nuorta ja vanhempaa naista, toimenlottia, huoltolottia ja kannattajajäsenlottia. Toiminnan keskiössä oli aluksi muonittaminen, varojen keräys ja erilaiset huoltotehtävät, mutta vähitellen myös kriiseihin varautuminen ja valmius.
Sotatoimialueella työskennelleistä naisista lottia oli noin 40 %, ja joukkojen muonittaminen oli toiminnan keskiössä. Kotirintaman tehtävät puolestaan vaihtelivat määrältään ja laadultaan suuresti.

Lottien tehtäviä olivat muonitus-, lääkintä-, varus-, keräys-, toimisto- ja viesti- sekä huoltotoimet. Kirjassa Lotta Svärd – Käytännön isänmaallisuutta on luku LOTAT TOIMISSAAN (ss. 280-332).
Sisällysluetteloon luku on jaettu kuvaaviin otsikoihin:

Muonituslotat: soppaa sotilaille ja sotapakolaisille
Lääkintälotat: sairaaloiden harmaat sisaret
Varuslotat: pese, paikkaa ja puhdista!
Keräyslotat: kaikki luottivat lottiin
Toimisto- ja viestilotat: suuri puute osaajista
Huoltolotat: pesuvettä, kummilapsia ja invalidikoteja
(Maritta Pohls & Annika Latva-Äijö, 2009)

Kirjan luku kuvastaa mielestäni sitä lottien käytännön toiminnan ydintä, joka saattaisi ohjata Lottaperinneliitonkin toimintaa tässä ajassa ja tästä eteenpäin. Yhteiset arvot, luottamus päättäjiin, sitoutuneisuus, toimeliaisuus, yhdessä toimiminen, alttius, koulutuksen varmistama osaaminen, henkinen jaksaminen, valmius ja järjestelmällisyys ovat toimintaa kuvaavia nimikkeitä. Ja kaiken pohjalla heijastuu selkeä organisaatio ja sen antama tuki.

Kiittäen Leijona 2022 Pohjolan turva -kurssin tupakavereita totean minäkin: Yhdessä olemme enemmän!

Maija Fredrikson
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja 2022-
Emerita professori
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry

Fredrikson Rovaniemellä 3.6.2022 Lapin Lottaperinneyhdistyksen 20v-juhlassa. Kuvaaja on Helka Urponen, Lapin Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja.

Kirjoittaja on Helsingissä syntynyt keskisuomalainen, talvisodan aikaisen ilmavalvonta- ja toimistolotan tytär, joka innostui pitkän musiikkikasvatukseen liittyneen akateemisen uransa jälkeen lottaperinnetyöhön. Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtajana hän aloitti vuonna 2015 uuden ja antoisan eläkevuosien vapaaehtoistyön. Lottaperinneliiton puheenjohtajan kolmevuotinen pesti taas haastaa sanoittamaan lottien perinnön nykypolville ymmärrettäväksi. Tehtävässä riittää haastetta, ja se vaatii tiukkaa yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kuntoilu senioriryhmässä ja lastenlasten elämän kaikenlainen seuraaminen tuovat iloa ja vaihtelua päivien kulkuun.

22.8.2022

Turvallisuuden eturivissä – 25 vuotta

Naisten Valmiusliitto syntyi maanpuolustusta edistävien naisjärjestöjen yhteistyöllä vuonna 1997. Liitto viettäessä 25-vuotisjuhlaansa julkaistiin myös historiateos Kaiken varalta  – Naisten Valmiusliitto 25 vuotta. Historiaa kirjoittaessa ei voinut aavistaa, miten ajankohtainen se on valmistuessaan.

Liittoa perustettaessa takana oli useiden vuosien työ vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen saralla. Tämä oli tullut mahdolliseksi Neuvostoliiton hajottua ja ilmapiirin vapauduttua siltäkin osin, että valmiuskoulutusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta voitiin alkaa kehittää. Nykyisessä turvallisuustilanteessa ja Venäjän osoittaessa aggressiivisuuttaan voidaan todeta, kuinka tärkeitä valmius- ja turvallisuustaidot ovat osana kokonaisturvallisuutta.

Liitto perustettiin, koska naiset halusivat kouluttautua parantaakseen valmius- ja turvallisuustaitojaan ja osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Ennen liiton syntyä oli perustettu useita kenraalivetoisia työryhmiä, joissa selvitettiin naisten vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja koulutuksen kehittämistä ja koordinointia. Työryhmissä laadittiin esityksiä, ja maanpuolustusjärjestöt käynnistivät vapaaehtoisuuteen perustuvaa koulutusta. Tälle olikin valtava tarve, ja naiset tarttuivat innokkaasti koulutusmahdollisuuksiin. Puolustusvoimien tehtäväksi tuli tukea myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Samoihin aikoihin käynnistyi myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

Käytännössä liiton toiminta oli saatettu alulle vuonna 1995 perustetussa Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen naisten valtakunnallisessa neuvottelukunnassa. Tuolloin luotiin myös edelleen toimivat liiton 12 alueneuvottelukuntaa silloisen sotilasläänijaon pohjalta. Pysyvän taloudellisen tuen saamiseksi tuli naisjärjestöjen järjestäytyä valtakunnallisesti, ja tämä johti Naisten Valmiusliiton perustamiseen.

Liiton viisi perustajajärjestöä olivat Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Lottaperinneliitto ry, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry. Tarkkailijoina perustamiskokouksessa olleet Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry ja Päällystön Naisten Liitto ry liittyivät jäseniksi samana vuonna, ja seuraavana vuonna liittyivät Marttaliitto ry ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.

Finlands svenska Marthaförbund rf tuli jäseneksi vuonna 2003, ja uudempia nykyisiä jäseniä ovat  Reserviläisliitto ry ja Pelastakaa lapset ry, jotka tulivat mukaan vuosina 2018–2019. Nykyisin liittoon kuuluu kymmenen naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii lähes 110 000 naista.

Ulkoisesti näkyvintä liiton toimintaa on koulutus. NASTA-harjoitukset ovat tulleet tutuksi yli 12 500 naiselle. Liiton alueneuvottelukunnat tekevät tärkeää ruohonjuuritason työtä juuri toteuttamalla koulusta ja tapahtumia.

Vähintään yhtä tärkeä työsarka tuli edunvalvonnasta, jonka tuloksena liitosta on muodostunut vahva ja uskottava naisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen asiantuntija. Liitto antaa lausuntoja ja tekee esityksiä toimiessaan yhteistyöstä puolustusvoimien ja muiden tahojen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2006 uudistettuun lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sisältyi monia parannuksia, joilla naisten osallistumismahdollisuudet paranivat.

Yksi edelleen toteutumistaan odottavista tavoitteista on turvallisuuskoulutettujen naisten rekisterin luominen. Poikkeusoloissa olisi eduksi, jos vapaaehtoisista, koulutetuista naisista olisi kattava rekisteri, mutta tavoite ei ole ponnisteluista huolimatta toteutunut. Merkittävin syy on se, ettei rekisterin ylläpitoon vaadittava juridiikka ja toimintatapa ole yksiselitteistä. Taloudelliset tekijät ovat toinen kipukohta: naisten koulutuksesta puheen ollen raha ja sen puute tuntuu muodostuvan ongelmaksi.

Liiton tavoitteissa on nähtävissä selvä kehityssuunta. Alkuvaiheissa korostui puolustusvoimien tukeminen naisten koulutusta ja valmiuksia lisäämällä. Arjen turvallisuus tuli liiton toiminnan johtoajatukseksi 2000-luvun alussa, ja 2010-luvulla tärkeimmäksi nousi kokonaisturvallisuus, jota naiset valmiuksiensa kautta pystyvät edistämään. Jokaisen koulutuksen myötä kasvaa paitsi toimintakyky, myös henkinen kriisinsietokyky. Tällä on merkityksensä poikkeustilanteissa.

Liiton historiaan kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö, ja viestinnässä korostuvat esimerkiksi kotivara, henkinen kriisinkestävyys, huoltovarmuus ja arjen turvallisuusuhat. Toimintaan osallistuville on tärkeää luoda myös onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Naiset kuuluvat turvallisuuden eturiviin. Kun turvallisuustaidot lisääntyvät, kasvaa myös naisten osallisuus ja merkitys kokonaisturvallisuuden toteutumisessa. Naisten Valmiusliittoa tarvitaan, kaiken varalta!

 

Heli Teittinen

Kirjoittaja on historiantutkija ja -opettaja, joka on kirjoittanut Naisten Valmiusliiton 25-vuotishistorian ja valmistelee väitöskirjaa pikkulotista. Hän on osallistunut liiton toimintaan muun muassa NASTA-harjoitusten kouluttajana Suomalainen nainen maanpuolustajana -kursseilla.

 

9.3.2022

Turvallisuus- ja varautumiskoulutukset kiinnostavat

Ukrainassa ihmiset kokevat sodan kauhuja. Suomi tuomitsee yhdessä EU-maiden kanssa jyrkästi Venäjän toimet ja sodankäynnin sekä vaatii vihollisuuksien välitöntä lopettamista.

Vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ovat voimakkaita ja tavoiteltavia arvoja. Niiden puolesta Ukrainassa taistellaan. Olemme antaneet taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista apua Ukrainalle. Ukrainan asia on meidän asiamme ja yhteinen asiamme on Euroopan asia.

Ukrainan vakavasta tilanteessa johtuen ihmisten kiinnostus omasta, läheistensä ja Suomen turvallisuudesta on maassamme entisestään lisääntynyt. Halutaan lisää osaamista turvallisuuden varmistamisesta ja varautumisesta.

Yhteydenotot Naisten Valmiusliittoon ovat lisääntyneet valtavasti erityisesti viime viikkojen aikana. Myös nettisivuillamme käyneiden määrä on noussut tasaisesti.

Naisten Valmiusliitto tarjoaa monipuolista, kaikille naisille avointa koulutusta NASTA- ja PikkuNASTA -harjoituksissa. Julkaisemme niistä NASTA-uutiskirjettä. Tilaajamäärä oli noin 500, kahden viikon aikana tilaajamäärä on kolminkertaistuneet ja tilaajia on nyt jo noin tuhat viisisataa.

Ilmoittautuminen harjoituksiin on niin ikään lisääntynyt. Harjoituksiin on yleensä jonossa yhteensä noin sata naista, nyt NASTA Leijona 2022 harjoituksen kursseille jonottaa yli 500 naista. Valitettavasti lisäharjoitusten käynnistäminen vaatii paljon työtä, emmekä pysty uusia harjoituksia pikaisesti järjestämään. Vastaan tulevat myös rajalliset taloudelliset resurssit.

Käynnistämme kuitenkin pikaisella aikataululla NASTAisku-webinaareja eli kursseja verkossa. Aiheina ovat muun muassa 72 tunnin varautumissuositus, väestösuojelu, henkinen kriisinkestokyky (resilienssi), medialukutaito, informaatiovaikuttaminen jne. Webinaarisarja käynnistyy huomenna torstaina 10.3. klo 18 teemalla ”Muutostilanteet ja niistä selviytyminen”.

Naisten Valmiusliittoon voi olla yhteydessä tai tutustua toimintamme nettisivuillamme www.naistenvalmiusliitto.fi. Välitämme tietoa myös jäsenjärjestöjen toiminnasta.

Erilaisista maanpuolustus-, turvallisuus- ja varautumiskoulutuksista saa lisää tietoa myös olemalla yhteydessä suoraan jäsenjärjestöihimme tai muihin maanpuolustus- ja turvallisuusjärjestöihin. Niihin tutustumalla huomaa, että tarjolla on monipuolista koulutusta ja toimintaa.

Naisten Valmiusliiton tavoite on pitkään ollut saada maahamme turvallisuuskoulutettujen naisten rekisteri. Siitä olisi hyötyä mm. poikkeusoloissa, mikäli tarvitaan lisää väkeä auttamaan.

Rekisterille antoi tukea viime syksynä myös puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama maanpuolustusta käsittelevä parlamentaarinen ryhmä. Rekisteri tarvittaisiin ja vielä niin, että se kattaisi sekä naiset että miehet. Työ rekisterin saamiseksi jatkuu.

Naisten Valmiusliiton yksi tavoite myös on, että koulujen eri asteilla lapset ja nuoret saisivat turvallisuus- ja varautumistaitoja. Ne ovat tärkeitä kansalaistaitoja.  Niiden opetus pitäisi olla selkeästi opetussuunnitelmien perusteissa. Kullekin ikäluokalle sopivalla tavalla opetettuna.

Pidetään yhdessä huolta Suomen ja suomalaisten kriisinkestävyydestä, itsestämme ja toisistamme huolta pitäen sekä varautuen viisaasti erilaisiin tilanteisiin.

Paula Risikko

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, joka on toiminut mm sisäministerinä ja monissa muissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.

1.9.2021

Varautumista kriisitilanteisiin ja arjen turvallisuutta

Maanpuolustusnaisten Liitto on yksi Naisten Valmiusliiton jäsenliitoista. Juuremme ovat reservin upseerien ja aliupseerien yhdistyksissä, joiden toimintaa naiset lähtivät jo varhain tukemaan. Kun mukana oli entisiä lottia ja pikkulottia, ovat juuret vielä kauempana. Ajan myötä naisten kerhot muuttuivat rekisteröidyiksi yhdistyksiksi ja emoliitot syntyivät.  Kaksi valtakunnallista vapaaehtoisen maanpuolustuksen naisliittoa yhdistyivät marraskuussa 2004. Vuoden 2005 alusta Maanpuolustusnaisten Liiton toiminta käynnistyi puheenjohtajanaan nykyinen kunniapuheenjohtajamme, valtioneuvos Kaarina Dromberg.

Kun olen esitellyt liittoamme, olen kertonut sen olevan ”isänmaataan rakastavien, maanpuolustushenkisten naisten liitto”. Liiton säännöissä mm. todetaan, että sen tarkoituksena on naisten maanpuolustustahdon, -tiedon ja -taidon lisääminen sekä henkisen ja fyysisen kunnon vahvistaminen.

Liitolla on myös tärkeä rooli naisten toimintavalmiuksien turvaamisessa kriisi- ja poikkeusolojen varalta. Maanpuolustusnaiset ovatkin olleet hyvin aktiivisia ja aikaansaavia Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnissa ja NASTA-harjoitusten organisaatioissa eri puolilla maata. Tälläkin hetkellä usean alueneuvottelukunnan puheenjohtajana on maanpuolustusnainen. Moni maanpuolustusnainen on myös toiminut NASTA-harjoituksen johtajana. Itse johdin Varvara 2016 NASTAn Haminassa.

Liittomme oma koulutustoiminta käynnistyi viitisen vuotta sitten, kun koulutusohjelmamme valmistui ensimmäisenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) vartu-ohjelmista. Nyttemmin koulutusohjelmamme on muuttumassa MPK:n Arjen turvallisuuden koulutusohjelmaksi, jota liittomme toteuttaa.

Arjen turvallisuus -kurssit ovat koulutusjärjestelmämme perusta.  Olemme pitäneet niitä MPK:n kursseina mm. NASTA- ja Kotiseutuharjoituksissa. Tyyppikurssin kokonaisuuksia on hyödynnetty myös lyhyemmissä koulutuksissa, joita on järjestetty Suomen Lottaperinneliiton jäsenille eri puolilla maata. Liitolla on toistakymmentä koulutettua arjen turvallisuuden kouluttajaa. Tänä syksynä heidän koulutuksensa jatkuu täydennyskurssina.

Mitä sitten on arjen turvallisuus? Se on muun muassa sitä, että osaa hälyttää apua paikalle, antaa hätäensiapua ja osaa käyttää sammutinta ja sammutuspeitettä. Tai tietää, mitä tarkoitetaan kotivaralla ja muistaa kyberturvallisuuden perusteet. Näiden perusasioiden lisäksi kurssit voivat sisältää mm. liikenne-, matkustus- tai katuturvallisuutta, selviytymistä sähköttä eri vuodenaikaan tai henkilökohtaista turvallisuutta. Arjen turvallisuuden perustaitoja vahvistetaan myös muilla varautumis- ja turvallisuuskursseilla.

Viimeksi koulutusjärjestelmässämme on täsmennetty sen syventävää osuutta. Siinä voidaan erikoistua kouluttajatehtäviin, johtamiseen tai harjoitusten erilaisiin tukitehtäviin, kuten kuljetukseen, kenttämuonitukseen tai viestintään. Perustason koulutusmerkin on suorittanut jo 132, viimeistään keväällä päästään jakamaan syventävän tason merkkejä.

Alun perin en ole itse ollut kovin koulutusorientoinut. Hätäensiapukurssille NASTA-harjoitukseen lähdin mietittyäni osaanko toimia, jos tulen ensimmäisenä kolaripaikalle. Tai jos läheinen saa sairauskohtauksen. Lukion EA1:stä oli kulunut jo kotvan aikaa. Sittemmin olen myös suorittanut uudestaan EA1:n parisen vuotta sitten.

NASTA-harjoitukset ovat olleet väylä monelle naiselle tulla mukaan maanpuolustusnaisten toimintaan. Yhdistyksemme eri puolilla maata ottavat mielellään uusia toimijoita mukaan. Liittyminen on helppoa kotisivumme www.maanpuolustusnaistenliitto.fi kautta. Tervetuloa mukaan!

Mervi Liimatainen
Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kymenlaaksolainen kirjoittaja kuuli sattumoisin kolmisenkymmentä vuotta sitten, että kotikunnassa toimii Pyhtään Reservin Upseerien Naiset -yhdistys. Pian jatkosodan veteraanin tytär ja reservin upseerin vaimo oli sen jäsen. Vuosien aikana on ollut omassa liitossa luottamustehtäviä yhdistys-, piiri- ja liittotasolla. Luottamustehtäviä on myös MPK:ssa ja Naisten Valmiusliitossa. Vapaa-aikana kasvattaa kukkia hehtaarin suuruisella pihalla, lukee kaunokirjallisuutta sekä katsoo musikaaleja ja teatteria.

16.8.2021

Miksi lähteä mukaan varautumis- ja turvallisuuskursseille?

Aika usein ajatellaan, ettei minulle tai läheisilleni tapahdu mitään. Tai oikeastaan tuskin edes ajatellaan asiaa. Ei lähdetä ensiapukursseille puhumattakaan muista turvallisuuskursseista.

Itse olin nuori perheen äiti monta vuotta sitten. Kotona kolme lasta, joista kaksi kouluikäistä. Elämä oli mallillaan ja onnellista. Mutta sitten perheen isä katoaa suunnistuskilpailuissa. Hän löytyy usean tunnin etsinnän jälkeen eikä muista ollenkaan, mitä on tapahtunut. Päästä löytyy ruhjeita, mutta hän pääsee kotiin ja kaiken oletetaan olevan hyvin. Kunnes yksi iltapäivä hän nojailee oudossa asennossa keittiön pöytään. Minä yritän saada häneen kontaktia ja samalla kuumeisesti mietin, miten hänet siitä pöydän reunalta saan kaadettua lattialle. Hän ei vastaa, tuijottaa vaan pöytää, enkä minäkään saa häntä mihinkään liikkumaan. Tilanne on epätoivoinen! Onneksi naapuritalossa tuttu, ensiaputaitoinen palomies sattuu olemaan parvekkeella, kun 10-vuotias tyttäreni syöksyy pihalle apua hakemaan. Hän saapuu paikalle, nappaa mieheni kätevästi otteeseensa ja kääntää lattialle kylkiasentoon. Käskee soittamaan 112:een. Hän huolehtii, ettei potilas vahingoita itseään sillä aikaa, kun odotamme ambulanssin saapumista.  Mieheni on saanut elämänsä ensimmäisen epilepsiakohtauksen.

Meillä alkoi vakavasti sairastuneen hoito, joka puolitoista vuotta myöhemmin johti mieheni menehtymiseen. Mutta sitä ennen tuli useita kohtauksia ja pikkuhiljaa minäkin opin niitä hoitamaan ja tiesin, mitä pitää tehdä.

En ollut koskaan käynyt ensiapukurssilla, mutta kun arkemme taas tasoittui, minäkin sellaiselle heti lähdin.

Ensiapukurssi on vaan yksi esimerkki. Arjessa on paljon erilaisia toimintoja, joissa kursseilla opitut turvallisuustaidot ovat tarpeen. Jo pelkästään kotitapaturmiin voi varautua opettelemalla ehkäisemään niitä.

Itse liityin sitten joitakin vuosia mieheni kuoleman jälkeen Maanpuolustuskiltojen liiton piiriin kuuluvaan kiltaan, Suomenlinnan Rannikkotykistökiltaan. MPKL ry on myös yksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöistä. NVL ry:hän tekee vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tukemalla naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää valmiuskoulutusta.

NVL Turvallisesti vesillä -kurssi, Kuivasaari.

Me Rt-killassa toimimme nimenomaan rannikolla ja meillä on killan hallinnoimana kaksikin puolustusvoimien saarta. Helsingin eteläpuolella on upea linnakesaari, Kuivasaari ja Porkkalan eteläpuolella Kirkkonummella kaunis saari, Järvö. Näissä saarissa on mitä parhaimmat mahdollisuudet järjestää naisille meriturvallisuuteen liittyvää koulutusta.

NVL Turvallisesti saaristossa -kurssi, Järvö.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kursseilla opetetaan mm., miten toimia hypotermisen potilaan kanssa tai jos itse olet kylmettynyt. Lisäksi opetellaan pienveneilijän taitoja, miten tuoda vene rantaan, jos kuljettaja on saanut sairauskohtauksen.

Saaressa voidaan myös kehittää maasto- ja ensiaputaitoja ja järjestää vaikka eksyneen etsintää. Näitä kursseja olemme järjestäneet Rt-kiltalaisten voimin monena vuonna yhdessä Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen meripuolustuspiirin kanssa.

Kurssit ovat olleet suosittuja. Ja mikä parasta, niillä on ollut hauskaa, sen lisäksi, että paljon tietoa ja taitoa on saatu mukaan kotiin vietäväksi. Taitavia kouluttajia on löytynyt usein omista kiltalaisista.

Toki nyt korona-aikana myös nämä meidän kurssimme ovat olleet välillä kokonaan peruutettuja. Ihan helppoa ei ole pitää turvavälejä esimerkiksi merikuljetuksen aikana taikka teltassa yöpyessä. Mutta eiköhän meriturvallisuuskoulutus jatku, kun korona helpottaa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan. Itse olen tuon ensimmäisen EA-kurssin jälkeen käynyt läpi aika monta turvallisuuskoulutusta. Ja huomaan sen tuovan omaan elämääni kummasti turvallisuuden tunnetta. Uskoisin osaavani toimia tositilanteessa nykyään paremmin. Vaikka kukapa sitä sellaista tilannetta itselleen toivoisi!

Kristiina Slotte
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n puheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen varajäsen

Kirjoittaja on ollut mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa vuodesta 1994, jolloin liittyi jäseneksi Suomenlinnan Rannikkotykistökiltaan, jossa sitten on toiminut myös seitsemän vuotta puheenjohtajana.  Kolme vuotta myöhemmin (1997) kuvioihin tuli myös mukaan naisten toiminta NVL:n Helsingin seudun alueneuvottelukunnassa ensin koulutusvastaavana ja sitten myöhemmin sielläkin puheenjohtajana. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastustoiminta MPK:n meripuolustuspiirissä muuttui jossakin vaiheessa suoritepalkkaiseksi työksi, josta eläköityminen tapahtui pari vuotta sitten.

8.6.

Ruokaturva on merkittävä osa huoltovarmuutta

Suomessa on maailman paras elintarviketurva. Suomi sijoittui keväällä tehdyssä listauksessa Global Food Security Index -ruokavertailussa sijalle yksi. Suomi sai muun muassa parhaat pisteet meillä laajassa käytössä olevista ravitsemussuosituksista, joita Suomessa noudatetaan esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa, kuten työpaikka- ja kouluruokailuissa.

Suomalainen ruoka on vastuullisesti tuotettua. Meillä on runsaat vesivarat ja moni maamme järvistä on niin hyvässä kunnossa, että vedet ovat täysin juomakelpoisia. Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja antibiootteja käytetään vastuullisesti. Sikojen hyvinvoinnista kertovat pitkät saparot. Suomalainen ruoka on myös merkittävä työllistäjä, 340 000 ihmistä eri puolilla maata työskentelee ruokasektorilla.

Valmista ruokaa Suomessa ei juurikaan varastoida. Varastot löytyvät kuljetusrekkojen pyörien päältä. Oma maatalous- ja elintarviketuotanto mahdollistaa tarvittaessa korvaavien tuotteiden tuottamisen tuontihyödykkeiden tilalle.

Suomessa tuotetaan maitoa, munia, lihaa ja viljaa suurin piirtein kulutusta vastaavasti. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista kotimaista alkuperää on noin 80 prosenttia. Maitotuotteiden ja kananmunan omavaraisuusaste on ollut viime vuosina Suomessa yli 100 prosenttia ja lihatuotteiden noin 90 prosenttia. Viljan omavaraisuusaste vaihtelee Suomessa satokauden olosuhteiden vuoksi vuosittain. Rehuviljan, ohran ja kauran omavaraisuus on pysynyt vuosittain yli sadassa prosentissa. Leipäviljan kohdalla omavaraisuus on vaihdellut 50 prosentin ja sadan prosentin välillä.

Suomalainen maaseutu on yksi huoltovarmuuden kivijalkoja. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus hyväksyi viime marraskuussa järjestömme strategian vuosille 2021-2025. Yhtenä pääteemana strategiassa on Suomalaisen ruoan sankaritarinat. Suomi tunnetaan laadukkaasta ja herkullisesta ruoasta ja haluamme, että suomalaisen ruoan tekijöitä arvostetaan. Sankaritekoja tehdään päivittäin ja samalla huolehditaan kansalaistemme hyvinvoinnista.

Kesän ollessa kauneimmillaan meistä jokaisen tulee tehdä omia sankaritekoja ja varautua esimerkiksi vesikriiseihin tai myrskyihin, jotka saattavat katkaista sähköt tuhansista talouksista. Jokaisen kannattaa varmistaa, että kotona on säilyviä elintarvikkeita vähintään kolmen päivän varalle. Lisäksi tarvitaan puhtaan veden varastointiin sopivia kannellisia astioita.

Moni on tehnyt sankaritekoja omalla parvekkeella tai puutarhassaan. Myös puutarhaviljely soveltuu omaehtoisen varautumisen ja huoltovarmuuden ajatukseen: jokaisen on hyvä pitää yllä omia ruoantuotannon taitoja ja verkostoja. Kun laittaa kädet multaan, se tuottaa myös hyvää mieltä ja onnistumisen elämyksiä.

Mervi Mäki-Neste
puheenjohtaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on eteläpohjalaistunut savolainen järjestötyön ammattilainen, joka emännöi kasvinviljelytilaa. Aktiivinen kulttuurin kuluttaja, jonka harrastuksiin lukeutuvat saunominen ja avovesiuinti vuodenajasta riippumatta.

8.4.

Kotivara on varautumisosaajan ensimmäinen askel

Kun korona-aika alkoi, kotivara-termi palautui suomalaisten sanavarastoon. Monelle taisi tulla yllätyksenä, että kyse ei olekaan vain kivikautisesta tavasta selviytyä kylmistä talvista, vaan ihan nykyaikaisen varautumisen perusperiaatteesta. Jokaisesta kodista pitäisi löytyä häiriötilanteiden varalle ruokaa ja juotavaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi.

Korona alkoi rajoittaa elämäämme keväällä 2020. Ylimääräisiä kontakteja kehotettiin välttämään ja kaupassakäyntirytmiä harventamaan. Mitä kaapeissa pitäisi olla? Vessapaperi muistettiin, mutta muuten aika monella oli opeteltavaa.

Kotivaran lisäksi toinen mieliin ja otsikoihin noussut sana oli varautuminen. Pitäisikö nykyaikaisen ihmisen jotenkin varautua? Mihin? Ja mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Uskon, että koronan ja kotivaran myötä varautumiseen herättiin ihan uudella tavalla.

Oletko kuullut 72 tunnin varautumissuosituksesta?

Jokaisen kotitalouden pitäisi olla varautunut pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua. Vaikka korona-aikana keskitytään ajattelemaan vain koronaa, muutkin häiriötilanteet ovat mahdollisia: pitkittyneet sähkökatkot ja vedenjakelun häiriöt voivat tapahtua koska vaan ja missä vaan.

Mitä paremmin olemme varautuneet häiriötilanteisiin, sitä helpommalla oma perhe selviää ja sitä enemmän viranomaisille jää aikaa auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia, joille varautuminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Tilaa luento 72 tunnin varautumissuosituksesta tai kouluttaudu itse 72 tuntia -kouluttajaksi

Kotitalouksien 72 tunnin varautumissuosituksen ympärille on rakennettu koulutusjärjestelmä. Perustiedot ovat kaikkien saatavilla osoitteessa 72tuntia.fi tai 72 tuntia -yleisötilaisuuksissa tai webinaareissa.

Yleisötilaisuudet ja webinaarit kestävät noin 1- 2 tuntia ja niissä käsitellään kotitalouksien varautumisen perusasioita kuten sitä, miten pitkittyneeseen sähkökatkoon tai vedenjakeluhäiriöön olisi hyvä varautua. Yleisötilaisuuksia ja webinaareja järjestävät 72 tuntia -kouluttajat, joita löytyy kaikkialta Suomesta.

Jos haluat tilata omaan taloyhtiöösi, työpaikallesi tai vaikka harrastusporukallesi 72 tuntia -teemaisen tilaisuuden, ota yhteyttä omalla alueellasi toimivaan kouluttajaan.

Ja jos kotitalouksien varautuminen tuntuu sinun jutultasi ja kouluttaminen on sinulle mieluista, hanki ihmeessä 72 tuntia -kouluttajapätevyys! Kouluttajaksi voi kouluttautua verkossa tai lähikoulutuksessa. Lisätietoja löydät sivulta 72tuntia.fi.

Sanna Räsänen

Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ja keskittyy erityisesti 72 tunnin varautumissuositukseen – työssä ja vapaalla. Kun varautumisesta tuli työtä, alakerran varastoon ilmestyi säkillinen uutta tavaraa: kaksi puhdasta kannellista ämpäriä, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä, vessapaperia, muovipusseja ja monta 1½ litran pulloa kaupasta ostettua vettä.

16.3.2021

Turvallisuus tehdään myös kunnissa                 

Suomi on yksi maailman parhaita maita monella eri mittarilla mitattuna. Kansakunnan hyvinvointi ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.

Suomi on myös yksi maailman turvallisimmista maista, mutta turvallisuudenkin varmistamiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä. Nykyisten riskien rinnalla on myös uusia turvallisuusuhkia valtavasti, kuten virusten aikaansaamat uhat, informaatiohyökkäykset, monitahovaikuttaminen jne.

Valtiolla on vastuu turvallisuusviranomaisten suorituskyvystä, mutta kunnilla ja kuntapäättäjillä on laaja vastuu erityisesti arjen turvallisuuden edistämisessä ja takaamisessa. Siksi tulevissa kuntavaaleissa on hyvä edellyttää ehdokkailta ymmärrystä kokonaisturvallisuudesta ja ennen kaikkea sen edistämisen osaamisesta ja keinoista.

Kunnilla on merkittävä tehtävä muun muassa lähidemokratian ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Toimiva demokratia ja hyvä hallinto ovat elinehtoja hyvälle yhteiskunnalle. Tarvitsemme kokoavia voimia, yhteisymmärryksen etsimistä ja yhteistä päätöksentekokykyä.

Ennalta ehkäisevät toimet sekä varhainen tuki ja apu ovat osa kunnissa tehtävää turvallisuustyötä.

Työllisyyden ja osaamisen lisääminen parantavat turvallisuutta, tukien samalla kuntien elinvoimaa. Niin ikään peruspalvelujen toimivuus lisää turvallisuutta. Tällaisia ovat mm. lapsiperheiden palvelut (mm. kotipalvelut), nuorisotyö, koulutus, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muut oppilashuollon palvelut, sote-palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vanhusten koti-, asumis- ja hoivapalvelut, kuntoutus, liikunta- ja harrastustoiminta sekä monimuotoiset asumisvaihtoehdot.

On myös huolehdittava fyysisen ja virtuaalisen infrastruktuurin olemassaolosta ja sekä kunnossapidosta.  Tietoverkkojen, teiden, väylien ja rataverkon toimivuudessa on kyse liikkumisen ja tiedon välittämisen mahdollisuuksista, mutta myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista.

Ennalta estävien toimien ohella on välttämätöntä huolehtia myös eri viranomaisten toimintamahdollisuuksista ja tarpeellisen tiedon välittymisestä heidän välillään. Välttämättömät turvallisuustehtävät on hoidettava 24/7.

Myös luottamus luo turvaa. Meille suomalaisille hyvin oleellinen kysymys on, miten muuttuvassa maailmassa ylläpidetään luottamuksen ilmapiiriä. Vastuu siitä on paitsi yksilöillä, myös yhteisöillä. Luottamusta luodaan yhteistyöllä.

Turvallisuuden kokeminen on yksi ihmisen perustarpeista ja siten osa hyvinvointia. Turvallisuuteemme voimme vaikuttaa myös itse, kehittämällä omaa osaamistamme varautumisessa ja kokonaisturvallisuuden rakentamisessa sekä tekemällä turvallisia valintoja.

Perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit, naapurit ja muut tuttavat muodostavat turvallisuuden tunteemme kannalta aivan keskeisen kivijalan. Toisesta ihmisestä välittämistä ei voi ulkoistaa viranomaisille.

Vastuu alkaa siitä, että välittää. Pidetään siis itsestämme ja toisistamme huolta.

Paula Risikko

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, joka on toiminut mm sisäministerinä ja monissa muissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.

24.2.2021

Katse tulevaisuuteen – jokainen kriisi on myös mahdollisuus

Naisten rooli vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa herätti aktiivista keskustelua jo runsaat 20 vuotta sitten. Tuolloin havaittiin, että naisten kouluttaminen kokonaisturvallisuuden tehtäviin sekä naisten varautumis- ja turvallisuusosaamisen hyödyntäminen kaipasivat aktiivisempaa otetta. Naisten Valmiusliitto perustettiin 1997 naisten valmiuskoulutuksen koordinoijaksi sekä naisten innostamiseksi mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tehtäviin.

Kuluneina vuosikymmeninä suomalainen yhteiskunta on muuttunut varsin paljon. Suomi on siitä huolimatta monella mittarilla arvioituna, ja lukuisten eri tutkimusten valossa yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallinen yhteiskunta ei ole itsestään selvyys, sen eteen on tehtävä työtä. Turvallisuusympäristömme muuttuu koko ajan ja perinteisten uhkien rinnalle nousee jatkuvasti myös uusia. On tärkeää, että turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan jatkuvasti.

Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta moneen muuhun verrattuna. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen ainutlaatuinen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Järjestöjen työ on saanut viime vuosina runsaasti kiitosta ja arvostusta, mutta osataanko sitä edelleenkään hyödyntää riittävästi?

Runsas vuosi sitten korona oli meille kaikille lähes tuntematon käsite, yksi virus muiden joukossa, joka jylläsi rajatulla alueella Kiinan Wuhanissa. Siitä tuskin olisi haittaa meille suomalaisille. Toisin kävi, pieni ketterä ja muuntautumiskykyinen virus on pannut maailman sekaisin ja myllännyt koko Euroopan uuteen uskoon. Suomi on tähän saakka selvinnyt helpolla, kun vertaamme tilannetta moniin muihin maihin. Tilanne kuitenkin elää jatkuvasti.

Olemme tottuneet siihen, että lähes kaikkeen löytyy toimiva rokote tai lääke. Äkkiä olemmekin tilanteessa, jossa rokotevalmistajat käyvät kilpajuoksua muuntautuneen viruksen kanssa ja muutaman kuukauden sijasta virus kiertää maailmaa jo pitkälti toista vuotta. Korona on pakottanut meidät oppimaan uusia toimintamalleja ja sen vaikutukset näkyvät lähes kaikkialla.

Maskit ja käsidesit kuuluvat jo jokaisen selviytymispakkiin ja sosiaalinen etäisyys on uusi normaali. Pitkittynyt tilanne vaatii kaikilta sopeutumista, jaksamista ja resilienssiä. Epävarmuudessa eläminen kuluttaa henkisiä voimavaroja.

Naisten Valmiusliiton tavoitteena on historiansa alusta saakka ollut jatkuvasti kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Naisten Valmiusliitto on elänyt ajassa ja kuunnellut herkällä korvalla koulutustarpeita sekä kehittänyt koulutustoimintaansa tukemaan muuttuneita turvallisuustilanteita.

Korona on heijastunut myös Naisten Valmiusliiton toimintaan, mutta samalla opettanut sopeutumaan ja innostanut ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja -tapoja. Liitto on vuosikymmenien aikana yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa kannustanut ja innostanut suomalaisia naisia kouluttautumaan arjen turvallisuustaitojen osaajiksi, kouluttajiksi, asiantuntijoiksi ja kriisitilanteiden johtajiksi. On tärkeää, että tätä tehtävää pystytään hoitamaan myös pandemiatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tiedon, koulutuksen sekä henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Entistä enemmän tiedostetaan, että varautuminen ja erityisolojen valmiudet auttavat meitä niin arjessa kuin erilaisten kriisitilanteiden kohtaamisessa. Työsarkaa tässä tehtävässä riittää edelleen.

Kahdeksan vuotta Naisten Valmiusliiton puheenjohtajan tehtävässä on ollut tavattoman antoisaa ja opettanut paljon. Toivottavasti olen pystynyt välittämään kaikille liiton toimijoille sen suuren arvostuksen, jota tunnen tätä merkittävää ja yhteiskunnallisesti tärkeää työtä kohtaan. Sydämellinen kiitokseni kaikille teille, teette uskomattoman arvokasta työtä niin alueneuvottelukunnissa, jäsenjärjestöissä kuin liiton koulutuksissa ja tehtävissä.

Tänä päivänä Naisten Valmiusliiton asema on vahva ja liitto on hyvissä ja osaavissa käsissä. Yhteistyöverkot toimivat erinomaisesti. Naisten Valmiusliiton pohja on hyvin rakennettu.

Kiinalainen kriisiä kuvaava merkki koostuu kahdesta osasta, joista toinen merkitsee vaaraa ja toinen mahdollisuutta. Jokaiseen kriisiin sisältyy mahdollisuus kasvaa, muuntautua ja oppia uutta.

Anne Holmlund

Kirjoittaja on maanpuolustus- ja turvallisuusorientoitunut MPK:n hallituksen jäsen, SPEKin valtuuston puheenjohtaja ja entinen sisäministeri, joka toimi Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana 2013-2020.

3.12.2020

Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta 2021

Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd-järjestö lakkautettiin välirauhan sopimuksen nojalla marraskuussa 1944. Se oli poliittisesti sitoutumaton ja vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Tarkoituksena oli vahvistaa maanpuolustuksen aatetta ja avustaa suojeluskuntia suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Järjestö pyrki kouluttamaan kaikki jäsenensä poikkeusolojen erilaisia tehtäviä varten.

Sota-aika oli lottien varsinainen tulikaste. Jatkosodan aikana lottia oli noin 240.000. Sotatoimialueella työskenteli 95.000 lottaa vapauttaen 100.000 miestä aseellisiin tehtäviin. Kotirintamalla lotat huolehtivat kodeista, teollisuudesta ja koko yhteiskunnan pyörittämisestä. Jatkosodan aikana lotat tekivät 20 miljoonaa työpäivää, joista kotirintamalla 9 miljoonaa ja sotatoimialueella 11 miljoonaa työpäivää.

Järjestön lakkauttamisen hetkellä Lotta Svärd oli Suomen asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin naisten maanpuolustusjärjestö, jolle ei löydy vertaa mistään muusta maasta. Naiset ovat kautta historian osallistuneet maamme puolustamiseen ja hyvinvoinnin rakentamiseen yhdessä miesten kanssa.  Miten Suomen itsenäisyydelle olisi käynyt, jos naiset eivät olisi olleet niin voimakkaasti mukana itsenäisyystaisteluissa kuin he olivat? Lotta Svärd-järjestö ja Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyisin Lotta Svärd Säätiö ovat ensi vuonna olleet 100 vuotta kantamassa yhteiskuntavastuuta maamme hyvinvoinnista ja Suomen Lottaperinneliitto on lähes 30 vuotta ollut säätiön tärkeä yhteistyökumppani.

Muonituslottien toimintaa Heinävedellä, Kuva Osmo Pelkonen

Naisten Valmiusliitto kouluttaa

Erilaisten työryhmien selvitystyön ja esitysten pohjalta naisten kokonaismaanpuolustukseen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi muodostettiin 1.4.1995 maanpuolustustyössä mukana olevien naisjärjestöjen valtakunnallinen neuvottelukunta, joka 31.1.1997 rekisteröityi Naisten Valmiusliitto – nimiseksi liitoksi. Tänä päivänä NVL:sta on kasvanut viranomaisten arvostama ja luotettava poikkeusolojen koulutusorganisaatio.

Valmiusliiton tehtävänä on huolehtia  NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksissa varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen antamisesta naisille MPK:n tuella. Valmiusliitto huolehtii, ettei naisten voimavaroja jätetä käyttämättä. Tehtävänä on antaa myös lausuntoja vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja kokonaisturvallisuutta koskevissa asioissa sekä toimia naisten edunvalvojana vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä. Suomen Lottaperinneliitto on tehnyt NVL:n kanssa sopimuksen Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssin siirtämisestä Lottaperinneliiton vastuulle. Perustellusti voidaan sanoa, että Valmiusliitto on jatkanut tietyiltä osin Lotta Svärd-järjestön tehtäviä sopeuttaen ne tämän päivän tarpeisiin.

Naisille vahvempi rooli ja kansalaispalvelus

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on asettanut komitean, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kutsuntojen laajentamista koskemaan nuoren ikäluokan naisia ja kansalaispalveluksen mahdollisuutta. Hänen mielestään koko ikäluokan kutsunnat voisivat toimia tarkastuspisteenä, jolla kartoitetaan nuorten hyvinvointia. Kaikkosen mielestä tulee selvittää naisten roolin vahvistamista maanpuolustuksessa ja yleinen asevelvollisuus voi jatkua nykyisen kaltaisena, eikä hän pidä tarpeellisena, että naisille asepalvelus olisi pakollinen.

Komitea tutkii, voisiko naisille olla kevyempi malli, esim. kahden-kolmen kuukauden kansalaispalvelus. Edellytyksenä on tietysti se, että yhteiskunnasta löytyy sellaisia tehtäviä, joista on isänmaalle ja naisille itselleenkin hyötyä. Puolustusministerin asettama komitea on oikealla asialla.

Naisten Valmiusliitto on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt arvokasta koulutustyötä yhteistyössä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, pelastus- ja muiden viranomaisten sekä muiden maanpuolustus- ja pelastustoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa tarkoituksenaan saada vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville naisille vahvempi rooli kokonaisturvallisuudessa. Tavoitteena on ollut lisätä naisten valmiuksia selviytyä arjen vaaratilanteissa. Koulutus on vastannut yksilön ja yhteiskunnan valmiustarpeita.

Lakisääteinen varaamisjärjestelmä naisille

Jotta vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia voitaisiin tulevaisuudessa varata ja sijoittaa myös puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin, Naisten Valmiusliitto on yhdessä Sotilaskotiliiton kanssa joulukuussa 2000 tehnyt esityksen puolustusministeriölle naisten kouluttamisesta ja varaamisesta ko. tehtäviin. Liitot esittävät, että valtiovallan taholta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin lakisääteisen tai sopimuspohjaisen varaamisjärjestelmän aikaansaamiseksi niin, että kouluttautuneita naisia voitaisiin sijoittaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tehtäviin jo rauhan aikana ja edelleen kouluttaa sekä kutsua palvelukseen jo valmiutta kohotettaessa, kuten asevelvollisen reservin kohdalla tapahtuu.

Tällainen järjestely selkeyttäisi samalla naisten sosiaalis-taloudellista ja oikeudellista asemaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtävissä. Kyseiselle asialle ei ole tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa yhtään mitään. Edellä mainittu puute on Valmiusliiton mielestä este tasavertaiselle mahdollisuudelle osallistua perustuslain edellyttämällä tavalla maanpuolustukseen sen kaikilla tehtäväalueilla. Toivomus on, että asetettu komitea ottaisi kantaa myös tähän asiaan.

Kaija Vesala
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja emerita
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja emerita
Naisten Valmiusliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen

Kirjoittaja on Sotilaskotiliiton (1992–1997) ja Suomen Lottaperinneliiton (2014–2019) puheenjohtaja emerita ja Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen 11 vuotta (1997-2002 hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja ja 2014-2018 hallituksen jäsen). Hän on koko aikuisikänsä tehnyt vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja iloitsee naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Hän harrastaa kirjallisuutta, erityisesti runoutta, klassisen musiikin kuuntelua ja kirjoittamista sekä kesällä mökkeilyä ja luonnon monimuotoisuuden seuraamista.

Mä olen niin mukana tässä!

16.11.2020

Vapaaehtoistoimintaan tullaan mukaan silloin, kun koetaan, että tällä porukalla on samat arvot kuin minulla ja tätä kautta voin näiden arvojen mukaisia tavoitteita edistää. Vaikka Naisten Valmiusliitto nimenä voi tuntua vieraalta ja ehkä myös pelottavalta, niin sen tavoite koskee jokaista suomalaista naista. Naisten Valmiusliitto haluaa, että turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille ja tätä kautta naiset ovat selkeä osa turvallisuutta.

Tavoitteen täyttyminen ei edellytä mitään sotilaallista kouluttautumista. Riittää, että me kaikki varaudumme omalta osaltamme tilanteisiin, jotka eivät mene kuten Strömsössä. Osaatko perusensiapua? Onko ruokakaapissasi enemmän kuin huomisen ruuat? Mitä jos sähköt on poikki? Vastaus löytyy kurssitarjonnastamme.

Varoituksen sana sen takia, että yleensä tähän toimintaan jää pahasti nalkkiin. Yhden kurssin jälkeen oppimisen nälkä kasvaa ja kasvaa… Itse olen oikeasti aika kyvytön käytännön asioissa, mutta niin vaan on minuunkin joitain taitoja tarttunut.

Tässä pandemia-ajassa turvallisuutta koskevat ajatukset ovat olleet entistä lähempänä meitä kaikkia. Monella olisi myös aikaa päivittää osaamistaan. Valitettavasti koulutuksia on jouduttu peruuttamaan, mutta verkon välityksellä on osaamista voitu jakaa. Sehän on ihan parasta, kun myös kouluttajat ovat oppineet uutta ja saaneet uusia näkökulmia aikaisemmin ehkä jo vakiintuneeseen.

Vapaaehtoistoimintaan kuuluu olennaisena osana muiden saman henkisten henkilöiden tapaaminen. Pandemiatilanne on ikävästi rajoittanut tätä mahdollisuutta ja olemme joutuneet turvautumaan tapaamisiin vain verkon välityksellä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijat ovat osoittaneet omistautumisensa asialleen istumalla ilta toisensa jälkeen etäpalavereissa. Ruudulla vilahtavat kasvot ovat olleet meille monille ainoa muiden toimijoiden konkreettinen tapaaminen.

Kun palaveri päättyy, istunkin omalla sohvalla enkä junassa. Asioilla on puolensa. Silti odotan innolla sitä, kun taas saamme yhdessä samanhenkisten kavereiden kanssa kokoontua ihan livenä miettimään, miten edistämme koulutuksella suomalaisten naisten turvallisuustaitoja.

Mä olen niin mukana tässä. Kyllä säkin voit tulla mukaan!

Kirsi Patrikainen
Naisten Valmiusliiton varapuheenjohtaja
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja

Kirjoittaja on metsää rakastava kaupunkilainen. Parhaassa metsässä voi kohdata varusmiehiä.

Järjestöt ovat tehneet töitä kasvomaskien käytön puolesta jo keväästä asti

30.10.2020

Kasvomaskikeskustelu on käynyt kuumana viime aikoina. Marttaliitolle, Naisten Valmiusliitolle ja Tekstiiliopettajaliitolle linja on ollut keväästä asti selvä, ja olemme kampanjoineet kasvomaskien käytön puolesta. Julkaisimme huhtikuussa ensimmäisen version kasvomaskien käyttö- ja ompeluohjeesta. Ohjetta on sittemmin täydennetty ja päivitetty, mutta perusviestimme on pysynyt samana; tehkää maskeja ja käyttäkää niitä turvallisesti.

Aloite kasvomaskien käyttö- ja ompeluohjeen laatimiseen tuli kansalaisilta. Maaliskuussa aloimme saada enenevissä määrin yhteydenottoja huolestuneilta yksityishenkilöiltä. Tuolloin uutisoitiin suojavarusteiden riittämättömyydestä ja ihmiset halusivat tietää, kuinka itse voisivat valmistaa kasvomaskeja. Osa kertoi soittaneensa jo moneen eri paikkaan, jonka jälkeen me olimme heille se viimeinen oljenkorsi.  Meiltä toivottiin apua ja neuvoja.

Yksityishenkilöiden lisäksi ompelualan pienyrittäjät halusivat auttaa yhteiskuntaa tekemällä kasvomaskeja tuotantoon, ja he olivat myös saaneet pyyntöjä kansalaisilta ommella suojavarusteita. Osa oli joutunut työttömäksi, mikä mahdollisti vapaana olevat laitteet kasvomaskien ompelemiseen. Oikeita ohjeita materiaaleista ja valmistuksesta ei kuitenkaan ollut alussa saatavilla.

Myös eri viranomaisten kanssa käytiin keskusteluja, ja yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa katsottiin asian edistäminen tarkoituksenmukaiseksi yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.

Yhteistyö liittojen kesken mahdollisti kankaisten kasvomaskien ompelu- ja käyttöohjeen julkaisemisen kansalaisille huhtikuu alussa. Ohje sai näkyvyyttä myös mediassa, ja esimerkiksi Turun Sanomat julkaisi ohjeen kaavoineen printtilehdessä.

Pian julkaistiin myös kasvomaskin ompelemiseen, käyttöön ja huoltamiseen liittyvät videot sekä materiaalivertailutaulukko. Olemme myös järjestäneet ompelua opastavia livelähetyksiä sosiaalisessa mediassa. Ohjeistusten laatimisessa on käytetty viranomaisten ohjeita ja apua on saatu myös asiantuntijoilta. Selvää on myös koko ajan ollut, että ompelemisen lisäksi opastamme kansalaisia turvalliseen maskin käyttöön.

Kasvomaskien valmistamisesta, ohjeesta ja käytöstä viestittiin kevään ja kesän aikana kaikkien kolmen yhteistyötahon kanavissa. Syksyllä kampanjoinnissa siirryttiin uuteen vaiheeseen aloittamalla #Kasvomaskitalkoot-kampanja. Kampanjan tavoitteena on ehkäistä koronapandemian leviämistä kannustamalla ihmisiä tekemään kasvomaskeja ja käyttämään niitä oikein. Haluamme myös vahvistaa ihmisten turvallisuuden- ja hallinnantunnetta. Koronan leviämiseen sekä omaan ja toisten turvallisuuden voi vaikuttaa omilla toimilla.

Syksyllä osana kampanjaa toteutetaan myös kasvomaskityöpajoja ja kerätään kasvomaskeja vähävaraisille ja haavoittuvassa asemassa oleville Helsingissä. Yhteistyön mahdollistavat Helsingin kaupunki ja Helsingin kirjastot sekä Diakonissalaitos, joka jakaa lahjoitusmaskit niitä tarvitseville.

Kankaisten kasvomaskien ompelu- ja käyttöohje löytyy Marttaliiton, Naisten Valmiusliiton ja Tekstiiliopettajaliiton kotisivuilta. Ohje on ollut kaikkien vapaasti käytettävissä ja sille on ollut selvä tarve, sillä tähän mennessä ohjetta on katsottu liittojen sivuilla yli 500 000 kertaa.

Suvi Aksela
viestintä- ja järjestösihteeri, Naisten Valmiusliitto

Espoossa asuva kirjoittaja on toiminut Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteerinä pian kaksi vuotta ja opiskelee työn ohella turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa. Pakoon kaupungin hulinaa hän karkaa mökille Päijät-Hämeeseen aina kun vain mahdollista.

24.9.2020

Kriisistä taas opittiin – vai opittiinko?

Suomea kohtasi keväällä hieman erilainen kriisi kuin aikaisemmin. Maaliskuun jälkeen yksi uutisten kestoaihe on ollut koronapandemia. Suomea on ennenkin kohdanneet erilaiset kriisit. Silloin ei ole tarvittu pelkästään valmiuslakia vaan myös puolustustilalakia. Lyhyesti puolustustilalaki liittyy siis sotilaalliseen kriisiin, minkä turvin valtio voi mm. ottaa maanpuolustukseen vedoten maa-alueen, rakennuksen, koneen, laitteen, rajoittaa vientiä/tuontia, rajoittaa monia asioita, määrätä töihin maan puolesta jne. Minusta tuohonkin lakiin kannattaa netin välityksellä tutustua myös naisten, jotka eivät ole inttiä käyneet. Onneksi nyt ei ollut sellaisesta kriisistä kysymys, että puolustustilalakia tarvittaisiin, mutta sen pääsisältö on hyvä tuntea.

Itse ajattelin, kun koronatilanne tuli, että toivottavasti ihmiset oppivat arvostamaan sitä, mitä on eikä kaikki valittaisi pienistä ja mitättömistä asioista. Aluksi tuntuikin, että esim. Twitterissä loppui turhanpäiväinen puljaaminen ja vinoilu tietyistä asioista, kuten maidonjuonnista. Esimerkiksi kotimaista, omavaraista ruokaa kriisin aikana puolustettiin yllättäviltäkin tahoilta. Kenelläkään ei tullut nälkä, vaikka riisipaketit ja soijaputelit saattoi hetkellisesti loppua Kallion kaupoista. Myös maalle muuttaminen oli monella keskustelussa, ja kesämökkejäkin meni kaupaksi ennätysmäärät. Kyllä koronapandemia jollain tapaa on muuttanut ihmisten käsityksiä taas käytännönläheisemmäksi, minkä ansiosta arvostetaan jälleen enemmän omaa maata ja sen omavaraisuutta.

Nykyään on myös paljon puhuttanut omavarainen energia. Kukin voi päätellä mitä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, jos turpeen käyttö lopetetaan. Kaikilla kun ei mahdollisuutta puillakaan lämmittää asuntoaan. Naisten Valmiusliitto on ohjeistanut useissa julkaisuissa varautumisesta kotona, joten siihen en tässä mene sen syvällisemmin.

No mennäänpä sitten siihen aikaan, kun tuota puolustustilalakia viimeksi tarvittiin. Isoäitini oli rintaman läheisyydessä lottatehtävissä. Ei hän hirveästi niistä ajoista elinaikanaan minullekaan puhunut, mutta jotain kuitenkin. Esimerkiksi pulassa eläminen sota-ajoista oli jäänyt vahvasti päälle. Ihmettelin jo nuorena, kun hän leikkasi kaikki pahviset pakkaukset paloihin ja käytti ne uudelleen. Esimerkiksi kun kävin hänelle kaupassa, niin pahvisen kauppalistan takana saattoi lukea Sirkku-palasokeri. Paperistakin oli ollut joskus siis pulaa. Hän parsi myös itse kaikki villasukat, jos ne menivät puhki. Mitään ei paiskattu menemään.

Sen isoäitini myös joskus mainitsi, että meiltä haettiin kaikki neljä hevosta sotaan, johon tietysti isänmaallinen sukuni ne mielellään luovutti. Olihan kysymys maamme puolustamisesta, ja meillä oli siihen tarkoitukseen sopivat hevoset. Yksikään ei tullut takaisin, mutta maatilan työt saatiin tehtyä isoäitini siskon tilan hevosilla.

Siispä ollaan kiitollisia edes jostain eikä valiteta turhista. Huonompiakin aikoja on kohdattu ja ne selätetty.

TerhiHakola
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on myös Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsen, työskentelee rakennusalalla myyntitehtävissä ja tykkää saunomisesta.

7.8.2020

Nautitaan luonnosta, turvallisesti

Tänä poikkeuksellisena Korona-aikana on moni havahtunut tiedostamaan, kuinka etuoikeutettuja me täällä Suomessa olemmekaan. Luonnossa liikkuminen on tuulettanut ja voimaannuttanut niin etätöissä ja -koulussa puurtavia kuin vapaaehtoisessa eristyksessä olevia. Ulkona on voinut liikkua vapaasti, toisin kuin epidemiahuippuina monessa muussa maassa. Moni meistä asuu niin, että metsämaastot ovat helposti saavutettavissa. Nyt luontoelämyksen kruunaa vielä loistava metsämarja- ja sienisato, joista kaikki halukkaat voivat nauttia jokamiehenoikeudella.

Heinäkuun loppupuolella some alkoi täyttyä herkullisista kuvista: ensin ilmestyivät täydet mustikkaämpärit, niitä seurasivat pannuilla tirisevät kanttarellit ja tatit ja sitten pohjoisemmasta postaukset hillasoilta. Omalla kotimäelläkin on mustikkaa enemmän kuin naismuistiin. Ilta toisensa jälkeen olen hipsinyt keräämään kipollisen ja aina niitä vaan riittää, vaikka mäen lappeessa on käynyt puoli kylää poimimassa. Muutama ilta sitten löysin uuden hyvän vattupaikan, ja sinnehän on taas tänäänkin suunnattava. Kunhan vain ei sade tule pilaamaan suunnitelmaa.

Kuulostaako tutulta? Saalistushimo on iskenyt ja en taida olla yksin tämän huuman koukuttamana! Täysinäinen marja-astia, pieni tai suuri, tuo iloa ja tyydytyksen tunnetta. Olo on kuin muumimammalla, kun pistän mustikkaa ja vadelmaa pusseissa pakkaseen. Siis varaudun talven varalle, mutta toki nautiskelen herkuista myös tuoreeltaan.

Minun marjareissuni ovat olleet helppoja, vain muutama askel kotipihasta tai lenkkipolulta metsän puolelle. Kaikkien marja- ja sienipaikat eivät ole näin helposti saavutettavissa. Metsään lähtiessä on huolehdittava aina siitä, että on varustautunut oikein. Mieluusti suunnataan tuttuun maastoon ja kaverin kanssa. Varusteet kannattaa miettiä maaston ja sään mukaisesti ja varata matkaan puhelin akku täyteen ladattuna. 112-sovellus on hyvä olla puhelimessa valmiiksi asennettuna. Tärkeää on myös kertoa läheisille, minne on menossa ja arvio paluuajasta. Jos marjastaja ei saavukaan kotiin sovittuun aikaan, eikä häneen saada yhteyttä, on hyvä tietää, miltä alueelta etsinnät aloitetaan. Valitettavasti tänäkin kesänä on jo uutisoitu useista marjastajien etsinnöistä.

Kokenutkin luonnossa liikkuja saattaa marjoja tai sieniä etsiessään harhaantua maastossa niin, että suuntavaisto katoaa. Tällöin on tärkeää säilyttää maltti ja rauhassa havainnoida ympäristöä. Missä suunnassa on aurinko, kuuluuko liikenteen tai muita ääniä, näkyykö teitä tai polkuja – kaikkia näitä voi hyödyntää hahmottamaan sijaintia. Lisää varmuutta maastossa liikkumiseen ja paikantamiseen saat osallistumalla erilaisille kursseille, joilla opetellaan retkeily- ja suunnistustaitoja. Näitä löydät esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus MPK:n ja Naisten Valmiusliiton kurssitarjonnasta.

Oppia on saatavilla myös sienimetsälle: mm. kansalaisopistojen sienikursseilla opetellaan turvallisesti tunnistamaan ruokasieniä. Hyvä keino on myös tehdä metsäretki kokeneen sienestäjän kanssa ja sopia, että hän opettaa löytämään ja tunnistamaan vaikka vaan yhden itselle uuden sienilajin. Ja sienten satokausihan jatkuu pitkään – suppilovahveroita voi kerätä vielä yöpakkasten tultuakin.

Mennään metsään ja nautitaan luonnosta itselle mieluisalla tavalla: marjastamalla, sienestämällä, valokuvaamalla tai vaikka puita halaten – mutta pidetään huoli siitä, että löydetään metsästä myös turvallisesti kotiin.

Satu Virtanen
Maanpuolustusnaisten Liiton 1. varapuheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen varajäsen

Kirjoittaja asuu Keravalla ja toimii vapaaehtoinen maanpuolustuksen ja erityisesti varautumiskoulutuksen parissa. Vuodenvaihteessa harrastuksesta tuli myös työ, kun hän aloitti kokopäivätoimisena nuorten ja naisten koulutuspäällikkönä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK). Järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aika kuluu golfin ja kotoisten puuhastelujen parissa pihalla, metsässä ja ompelukoneen ääressä.

2.7.2020

Oulun Fanni ja muut NASTAT  varautumisen ja turvallisuuden opinpaikat

Naisten Valmiusliiton toiminta on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edistämistä. Toiminnan konkretia löytyy NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksista. Ne kokoavat erilaisia turvallisuuden ja varautumisen asioita kokonaisuudeksi, yhdeksi viikonlopuksi kerrallaan.

Kurssien kirjo ulottuu henkisestä varautumisesta digitaalisen maailman kautta konkreettiseen metsässä pärjäämiseen. Omanlaisensa ulottuvuus ja oppimisen paikka on osallistua harjoitusten järjestämiseen, sillä harjoitusten järjestämisestä vastaa vapaaehtoisten naisten joukko.

Oma harjoitushistoriani on lyhyt. Ensimmäinen harjoitukseni oli Minnatar2017. Opin olemaan Oikeesti Puatissa, kun pääsin harjoittelemaan turvallisen vesillä liikkumisen taitoja. Seuraavana vuonna hyppäsinkin syvään veteen ja PikkuNASTA Fanni2018 organisaatioon. Onneksi pelastusliivit annettiin organisaation puolesta. Eli ne kaikki osaavat ja innostavat naiset, joiden kanssa sain töitä tehdä. Matka jatkui Rovaniemen Revontuli2019 -harjoituksen organisaatioon ja vielä kerran Ouluun, Fanni2019:n varajohtajaksi.

Lämmöllä muistan ennen kaikkea Fanni-harjoituksia, Oulun Alueneuvottelukunnan omia PikkuNASTOJA Hiukkavaaran hieman alkeellisissakin oloissa. Mikään ei kasvata yhteishenkeä enemmän, kuin käyttämättömänä olleen kasarmin tupien siivous päivää ennen harjoituksen alkua.

Tiedän, että harjoituksen ja kurssien johtoon sekä muuhun tuiki tärkeään rutiinien pyörittämiseen on joskus haastavaa löytää ihmisiä. Osin luullaan, ettei osaa tai pärjää. Turha luulo ja aiheeton pelko. Kyllä me osaamme muutaman sadan naisen koulutusviikonlopun järjestää, ei ehkä yksin, mutta yhdessä toisten kanssa.

Harjoitusviikonloppua järjestäessä, saa mukaansa ainakin seuraavat opit:

1. Kyky organisoida – Kun on pakko miettiä, miten kurssitat, vaatetat, ruokit ja kuljetat noin 350 naista eri puolilta Suomea niin, että he ovat tyytyväisinä oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oppii jakamaan kokonaisuuden osiin ja järjestämään palaset niin, että niistä muodostuu oivallinen kokonaisuus. Ja senkin oppii, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Jos voit, niin delegoi. Harjoituksen ajaminen satamaan vaatii kapteenia ja köydenheittäjää.

2. Jämäkkyys – turhaan lepsuiluun ei ole varaa. Samalla oppii myös luovimisen tärkeän taidon. Jämäkkyys ei tarkoita jäykkyyttä ja joustamattomuutta. Harjoituksissa ja harjoitusten organisaatiossa on vapaaehtoisia naisia, jotka antavat omaa aikaansa halutessaan oppia uusia asioita. Turhalla tiukkuudella voi viedä oppimisen ilon.

3. Oppii ihmisten erilaisuutta – ja pärjäämään erilaisuuden kanssa. Osallistujajoukko tulee harjoitukseen erilaisin odotuksin, eikä kaikkia karipaikkoja ole merkitty. Konkareille kaikki on tuttua ja vaatimukset korkealla. Untuvikot ensikertalaiset eivät oikein tiedä mitä odottaa, ympäristökin on outo. Vapaaehtoisten järjestäjien joukossa on monenlaista kokemusta sekä kirjo erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Yksi harjoitusten tärkeimmistä opetuksista on erilaisuuden tunnistaminen ja sen arvostaminen. Ilman erilaista kokemusta, osaamista ja ammattitaustaa ei harjoituksen järjestäminen onnistu.

Kannustan vastaamaan myöntävästi, jos Sinua pyydetään mukaan järjestämään NASTA-harjoitusta. Osaamisesi ja innostumisesi vähän kahjoistakin asioista on pantu merkille.

Ilona Suppanen
Pohjois-Pohjanmaan martat ry:n hallituksen puheenjohtaja
Marttaliitto ry:n hallituksen jäsen

Kirjoittaja on innostunut martta, joka toimii marttajärjestön eri portaissa: rakkain on oma marttayhdistys Rotuaarin martat ry.  Mukana myös Naisten Valmiusliiton toiminnassa ja  yrittää elää niin kuin opettaa.

ps. Fanni2020 PikkuNASTA järjestetään taas lokakuun alussa.

 

5.6.2020

Pelastakaa Lapset on ollut valmiusorganisaationa uuden edessä

Pelastakaa Lapset oli viime syksynä uutena Naisten Valmiusliiton jäsenenä ensimmäistä kertaa mukana NASTA Pihlaja –harjoituksessa. Harjoittelimme kurssilaisten kanssa tiiviin viikonlopun, kuinka kohdata lapset kriiseissä: Miten meistä jokainen voi tukea ja huolehtia kriisin jalkoihin jääneen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? Mitä tehdä, jos kohtaa ensimmäisenä huoltajistaan eroon joutuneen lapsen suuronnettomuustilanteessa? Mistä tunnistat, että lapsella on hätä?

NASTA-harjoituksen jälkeen meni vain muutama viikko, kun kurssilla opittuja taitoja tarvittiin oikeasti. Kuopiossa oli tapahtunut raaka väkivallanteko oppilaitoksessa. Sattumalta Kuopiossa oli harjoitukseen osallistunut vapaaehtoisemme. Hän oli korvaamaton paikallinen linkki keskusjärjestön käynnistäessä nuorille suunnatun Kriisichatin ja lapsiperheitä tukevan Perheentalon toimintavalmiuden Kuopiossa.

Vanha historiamme kriisiaikojen toimijana on ollut yhteiskuntamme ja itsenäisyyden rakentamisen kivijalkaa, johon valmiusosaamisemme pohjautuu kaikkien lasten auttajana. Sotavuosina suomalaiset järjestöt yhdistyivät yhteisen tehtävän äärelle tukemaan kansan selviytymistä. Järjestömme toimintakertomuksesta nostettu sitaatti vuodelta 1942 kertoo, mistä suomalaisessa kokonaisturvallisuudessa on yhä kyse: ”…vapaussotamme, (..), joka pakotti sekä viranomaisia, että yksityisiä kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä ponnistamaan kaikkensa sodasta kärsimään joutuneiden tuhansien lasten auttamiseksi.” Pelastakaa Lapset huolehti ulkomaisten raha-avustusten turvin lasten ruoka-avusta ja vaatetuksesta, sotaorvoista, kotinsa ja puolisonsa menettäneistä yksinhuoltajista lapsineen, lasten evakuoinneista.

Koronakevään myötä palasimme jälleen kriisiauttamisen perustehtäväämme, kun käynnistimme välittömästi vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden ruoka-avun. Paikallisyhdistystemme vapaaehtoiset ovat tukeneet konkreettisella tavalla tuhansia lapsiperheitä pääsemään pahimman yli. Vain hetki sitten vapaaehtoisemme huolehtivat vastaanottokeskuksissa lapsiystävällisistä tiloista, joissa konfliktialueilta Suomeen tulleet lapset saivat tukea toipumiseen ja tavalliseen arkeen palaamiseen. Toimimme siellä, missä avun tarve on suurin.

Yhteistoiminta on maamme vastaus siihen, miten organisoidumme varautumisessa ja miten toimimme kriisiaikoina. Järjestöjen tiivis yhteistyö viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa on suomalainen erikoisuus, jolle ei löydy muualta maailmasta vertailupohjaa. Kansalaisjärjestöjen kautta kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä toimintaan mukaan. Ei olekaan ihme, että Yhteiskunnan Turvallisuusstrategian (2017) mukainen kokonaisturvallisuuden malli toimii juuri Suomessa.  Ilman yhteistä tavoitetta, harjoittelua ja kouluttautumista emme voi toimia tehokkaasti ja organisoidusti.

Naisten Valmiusliitto on ainoa naisten varautumiskoulutuksesta vastaava toimijataho Suomessa. Mukana olevilla järjestöillä on jokaisella oma tehtävä poikkeusolojen aikana. Kuka tahansa voi tulla mukaan ja liittyä johonkin mukana olevista jäsenjärjestöistä, oman kiinnostuksensa mukaan. Näin varmistamme, että meillä on riittävästi koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tietävät miten toimia äärimmäisessä tilanteessa. Pelastakaa Lasten rooli valmiusorganisaationa ja Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestönä on selkeä ja tehtävä kirkas. Yhtäkään lasta ei jätetä.

Riitta Kauppinen

Pelastakaa Lapset ry.
Kansalaistoiminnan, vaikuttamistyön ja valmiuden johtaja.
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.

Kirjoittaja on työarjessaan järjestökysymyksiin, kokonaisturvallisuuteen ja valmiuteen orientoitunut lannistumaton karjalainen, jolla työ- ja vapaa-aika harrastuksineen sekoittuvat lahjakkaasti.

6.5.2020

Suomenkielinen versio kirjoituksesta löytyy ruotsinkielisen jälkeen.

Ett annorlunda liv nära och på distans

Jag sitter på sommarstugan och har just avslutat en middag där kära familjemedlemmar har deltagit via datorn. Datorn som tidigare var bannlyst vid middagsbordet har nu allt oftare fått vara med på middagen som en länk till de släktingar och vänner vi gärna hade delat middagen med. Till följd av det rådande undantagsläget har vi fått nöja oss med att umgås på distans. Inte alls så tokigt nu när vi har vant oss. Definitivt bättre än att inte kunna träffas alls!

När coronakrisen började eskalera i Finland i mars deltog Marthaförbundets ordförande Andrea Hasselblatt i den nationella försvarskursen nr 233. Allt eftersom krisen i samhället tilltog, började verkligheten utanför kursen mera och mera likna de övningar som gjordes på kursen. I verkligheten infördes undantagstillstånd i Finland för första gången i fredstid. På kursen hann beredskapslagen ännu inte tas i bruk förrän kursen avbröts till följd av det rådande läget.

På försvarskursen framhölls hur viktiga de olika förbundens roll är för beredskapsarbetet i vårt land. Kriser kan komma i många skepnader. De beredskapskunskaper som Kvinnornas Beredskapsförbund och dess medlemsförbund sprider ger oss förutsättningar att möta kriser oberoende av krisens orsak. Coronakrisen handlar varken om eldsvåda, elavbrott eller problem med vattenförsörjningen. I stället står vi inför en helt ny situation. Fler finländare än tidigare tillbringar plötsligt hela dygnet hemma, barn behöver hjälp med skolarbetet, alla måltider äts hemma, äldre släktingar och vänner behöver hjälp med inköp och alla behöver nya sätt för att mätta det sociala vakuum som uppstått då de invanda sociala strukturerna plötsligt är borta.

 

 

 

Sök dig ut i naturen för att ladda batterierna när du vill ha ett avbrott i coronavardagen. Passa på och fyll skafferiet med naturens läckerheter!

 

 

Precis som skolorna fick även organisationerna inom tredje sektorn lägga om hela verksamheten på bara några dagar för att svara på den nya verklighet som plötsligt rådde i vårt samhälle. Budskapet har varit det samma som annars, men kanalerna har delvis bytts ut när fysiska möten har ersatts av distansföreläsningar och information på nätet.

Marthaförbundet jobbar för en bättre värld, en vardag i taget. Oberoende om det handlar om vilken IT-lösning som lämpar sig för en virtuell släktmiddag, att underlätta vardagen genom ett matschema för hela veckan med hälsosam mat och enkla recept som passar alla eller hur det lönar sig att agera vid en ekonomisk kris stöder Marthaförbundet finländare i det nya läge som råder.

Varje finländare har möjlighet att delta i det värdefulla beredskapsarbete som den tredje sektorn står för. Det är vår allas skyldighet och rättighet att lära oss kunskaper som hjälper oss och andra att hantera krissituationer. Trots att många kurser och sammankomster har inhiberats på grund av coronakrisen, bland annat vårens NASTA-övning, så har den ökade digitaliseringen de senaste veckorna medfört att det är lättare än tidigare att ta del av det stora utbud av beredskapskunnande som nu finns att tillgå i digital form! Passa på att utnyttja denna nya möjlighet att lära dig någonting nytt!

Kitty Schulman

Finlands svenska Marthaförbund
Kvinnornas Beredskapsförbund, medlem av styrelsen och arbetsutskottet

Skribenten bor i Helsingfors och är mamma till två barn i lågstadieåldern. Arbetstiden kretsar kring bekämpning av djursjukdomar. Fritidsintressena inkluderar motion och föreningsaktivitet. Tidigare vice ordförande för Marthaförbundet och fortsättningsvis aktiv martha. Intresset för beredskapsarbete kom med modersmjölken.

Erilainen elämä lähellä ja etänä

Täällä kesämökillä olemme juuri päättäneet illallisen, johon rakkaat perheenjäsenet osallistuivat tietokoneen välityksellä. Aikaisemmin tietokone oli kielletty illallispöydässä, mutta viime aikoina se on saanut osallistua illallisiin yhä useammin linkkinä sukulaisiin ja ystäviin, joiden kanssa olisimme halunneet istua samaan pöytään. Vallitsevan poikkeustilan takia olemme saaneet tyytyä näkemään etäyhteyksien välityksellä. Ei hullumpaa nyt kun olemme tottuneet! Ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin olla tapaamatta lainkaan!

Koronakriisin eskaloituessa maaliskuussa, Marthaförbundetin puheenjohtaja Andrea Hasselblatt osallistui valtakunnalliseen maanpuolustuskurssiin numero 233. Mitä enemmän kriisi yhteiskunnassa voimistui, sitä enemmän alkoi todellisuus kurssin ulkopuolella muistuttaa niitä harjoituksia, joita kurssilla tehtiin. Todellisuudessa poikkeustila julistettiin ensimmäistä kertaa rauhanajassa. Kurssilla valmiuslakia ei ehditty ottaa käyttöön ennen kuin vallitsevasta tilanteesta johtuen kurssi jouduttiin keskeyttämään.

Maanpuolustuskurssilla korostettiin järjestöjen tärkeyttä maamme valmiustyön kannalta. Kriisillä voi olla monta muotoa. Naisten Valmiusliitto ja sen jäsenjärjestöt jakavat valmiusosaamista, joka antaa meille edellytyksiä kohdata kriisejä riippumatta kriisin aiheuttajasta. Koronakriisissä ei ole kyse tulipalosta, sähkökatkoksesta tai ongelmasta vedenjakelussa. Sen sijaan olemme täysin uuden tilanteen edessä. Entistä useampi suomalainen viettää koko vuorokauden kotona, lapset tarvitsevat kouluapua, kaikki ateriat syödään kotona, vanhemmat sukulaiset ja ystävät tarvitsevat apua ostosten järjestämisessä ja kaikki tarvitsevat uusia tapoja täyttää tuttujen yhteisöllisten rakenteiden häviämisen aiheuttama sosiaalinen tyhjiö.

 

 

 

Hakeudu luontoon hakemaan taukoa korona-arkeen. Hae samalla metsästä maukasta syötävää!

 

 

Koulujen tavoin myös kolmannen sektorin järjestöt joutuivat muuttamaan koko toimintansa muutamassa päivässä vastaamaan yhteiskuntamme uutta todellisuutta. Sanoma ei ole muuttunut, mutta kanavat ovat osittain vaihtuneet kun etäluennot ja netti-informaatio on saanut korvata fyysiset tapaamiset.

Marthaförbundetin tavoite on parempi maailma yksi arkipäivä kerrallaan. Liitto tukee suomalaisia uudessa vallitsevassa tilanteessa riippumatta siitä, onko kyse virtuaaliseen sukuillalliseen sopivasta IT-ratkaisusta, arkea helpottavasta viikkoruokalistasta helppoine ja terveellisine ruokaohjeineen tai taloudellisen kriisin kohtaamisesta.

Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua kolmannen sektorin järjestämään tärkeään valmiustyöhön. Meillä kaikilla on velvollisuus ja oikeus oppia taitoja, jotka auttavat meitä ja kanssaihmisiämme kriisin edessä. Moni kurssi on peruuntunut koronakriisin takia, muun muassa kevään NASTA-harjoitus. Siitä huolimatta on viime viikkojen lisääntynyt digitalisaatio mahdollistanut valmiustaitojen kartuttamisen entistä tehokkaammin etäyhteyksien välityksellä! Käytä tätä uutta tilaisuutta hyväksi oppimalla jotakin uutta!

Kitty Schulman

Finlands svenska Marthaförbund
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Kirjoittaja on helsinkiläinen kahden alakouluikäisen lapsen äiti, joka harrastaa liikuntaa ja järjestötoimintaa. Työtehtävät pyörivät eläintautien vastustamisen ympärillä. Hän on Marthaförbundetin entinen varapuheenjohtaja ja edelleen aktiivinen martha, jolla kiinnostus valmiustyötä kohtaan tuli äidinmaidon mukana.

 

31.3.2020

Missä sinä olit, kun…Uusimaa eristettiin

Omavarainen varautuminen on kansalaisvelvollisuus. 72h kotivara ei riitä kriisitilanteessamme vaan varautuminen tulee venyttää viikoksi, kahdeksi…  Jatkan näin suoraan Mervi Mäki-Nesteen maaliskuun blogista.  Kirjoittaessani olemme vielä maaliskuun puolella, mutta tilanne on jo tässäkin lyhyessä ajassa muuttunut varautumisen ja arkielämämme suhteen merkittävästi. Huolestuneisuutta ja pelkoakin nousee mieleen tilanteessa, kuinka tässä oikein pärjätään eteenpäin. Luottamus itseemme ja yhteiskunnan päättäjiin on nyt ensisijainen asia.

Olen Maanpuolustuskiltojen liiton edustajana Naisten Valmiusliiton hallituksessa sekä toiminut jo pitkän aikaa Helsingin seudun alueneuvottelukunnassa.  Jäsenyys Suomenlinnan Rannikkotykistökillassa antaa pohjan parinkymmenen vuoden kokemukseen kiltatehtäviin saaristossa sekä vahvan koulutustahdon vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä.

Yhteistyössä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa luomme perustan monipuoliselle osaamisellemme ja yhteistyöllemme myös poikkeusoloissa.

Kaiken varalta, arkea turvaten

Selasin käymiäni kursseja vuosien aikana ja yllätyin, kuinka moneen kurssiin liittyy yhteiskunnan  poikkeusolotoimintaa jollain tavalla; Maastotaidot, Kenttämuonitus, Kodin tietoturva, Arjen hallinta – henkinen tuki, Arjen hallinta kriisitilanteessa, Toimintavalmiudet kriisitilanteissa, Viestintätaidot kriisitilanteissa, Turvaa kiltasisarille (itsepuolustuskurssi), Poikkeusolojen sotilaskotitoiminta, Meripuolustuksen valmiuskurssi ja Turvallisesti saaristossa, vain muutaman mainitakseni. Iso kiitos kouluttautumisen eteen tehdystä työstä Naisten Valmiusliiton osaajille sekä tärkeääkin tärkeämmän koulutuksen mahdollistajille.

Kaikessa toiminnassani verkostossani tuon esiin ja tarjolle Naisten Valmiusliiton pitkän kokemuksen, monipuolisen sekä valtakunnallisen että alueellisen varautumiskoulutuksen merkityksen kohdennettuna naisille, ja opitun kantamana tukemaan arjen eri toimintoja, mitkä tällä hetkellä ovat todella tarpeen.

Naisten Valmiusliiton Turvallisuusseminaarissa sisäministerin aiheena oli ”Mikä meitä uhkaa”.  Kukaan ei tuolloin tällaista uhkaa voinut edes ajatella. Tilaisuudesta on vain muutama kuukausi ja tässä ollaan pitämässä huolta itsestämme, läheisistämme, terveydenhuoltoala tehtäviensä mukaisesti, opetussektori, varhaiskasvatus tulevista sukupolvista, valtiovalta raskaalla vastuullaan kantamassa kansan hyvinvointia.  Olemme kaikki samassa veneessä pärjäten kriisikuukaudet kuka mitenkin.

Tähän korona-viruksen isoon ja nopeaan hyökkäykseen emme tokikaan osanneet olla varautuneita.

Suoritamme tärkeää omaa tehtäväämme kunnon kansalaisena tukien yhteiskunnan toimintaa ja toimivuutta myös tulevina viikkoina, kuukausina, vuosina kuunnellen ja noudattaen saamaamme ohjeistusta turvataksemme sekä oman arkemme että tulevien sukupolvien selviytymisen erilaisissa uhkaavissa tilanteissa.

Maailma muuttuu, toimintatavat muuttuvat, me sen mukana sopeutuen. Tästäkin kriisistä selviämme, otamme opiksemme ja dokumentoimme asioita tulevaisuuden hyödyksi kaikkea sitä, mikä olisi mahdollisen muuttuvan tilanteen osalta tähdellistä ja tarvitsee huomiotamme kehittyäkseen.

Odotan mielenkiinnolla, mitä innovatiivista uutta nousee varautumissektorilla esiin, joka tukee ja turvaa tulevaisuutemme tulevissakin kriiseissä.

Sirpa Holma
Maanpuolustuskiltojen liitto, liittovaltuuston jäsen
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestötoimintaan pitkään osallistunut helsinkiläinen, joka on toiminut Naisten Valmiusliiton toimistosihteerin tehtävissä vuosina 2013-2015. Lisäksi hän on toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen kentässä erilaisissa tehtävissä, kuten koulutuskoordinaattorina, kurssinjohtajana, kurssilaisena ja tiedottajana. Järjestötyön vastapainoksi  kirjoittaja harrastaa lukemista.

9.3.2020

Sähkö tulee töpselistä

Sähköjen katketessa, meitä kiinnostaa, miten kauan katko kestää. Yleensä se on ohi
ennen kuin olemme ehtineet löytää taskulampun tai kynttilän ja tulitikkuja.

Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton. Moni muistaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt, joiden aiheuttamat katkot vaikuttivat 800 000 suomalaiskodissa. Kotitalouksista joka neljäs oli ilman sähköä vielä viisi vuorokautta myrskyn jälkeen.

Yhteiskuntamme toimii täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot lamauttavat sekä veden tulon että jätevesien poiston. Samoin kauppojen, pankkien ja bensiiniasemien toiminta häiriintyy ja liikenne takkuaa.

Lankapuhelinten aikaan puhelinliikenteellä oli oma sähköverkkonsa. Tietoverkot, internet ja puhelinliikenne toimivat niin kauan, kuin verkkojen tukiasemien varavoima-akut toimivat. Niiden pitäisi kestää noin neljä tuntia, mutta kriisin tullen hätääntyneiden ihmisten puhelimen käyttö lisääntyy niin paljon, että aika on teoreettinen.

Kotivara kuntoon

Ihminen selviää ilman ruokaa viikkotolkulla. Vuodenajasta ja asunnosta riippuen myös ilman lämmitystä. Veden jakelun katkeaminen on painajaisista pahin: ilman vettä ihmisen toimintakyky laskee parissa vuorokaudessa. Harva kaupunkilainen hamstraa koskaan vettä. Tai löytyykö kodistasi puhtaita astioita, joilla vettä voisi noutaa. Nokian vesikriisi on vielä monella tuoreessa muistissa.

Tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä arvioi selviävänsä sähkö- ja vesikatkosta vain pari päivää. Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita.

Omatoiminen varautuminen on noussut viime viikkoina jälleen ajankohtaiseksi ympäri maailmaa riehuvan korona -viruksen myötä.

Tällä hetkellä yleinen suositus on, että kansalaisen on syytä varautua niin sanotulla kotivaralla 72 tunniksi eli kolmeksi vuorokaudeksi.

Kotivara tarkoittaa paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan.

Valitettavasti itsestään huolehtivan väestön rinnalle on syntymässä ryhmiä, jotka ovat poikkeusoloissa hyvin haavoittuvia. Leipäjonossa seisovalla tuskin on ruokakaapissaan kotivaraa. Yksin asuvat vanhukset ovat kriisin sattuessa myös erityisen riippuvaisia nopeasta avusta.

Omatoiminen varautuminen on kansalaisvelvollisuus.

Mervi Mäki-Neste
puheenjohtaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on eteläpohjalaistunut savolainen järjestötyön ammattilainen, joka emännöi kasvinviljelytilaa. Aktiivinen kulttuurin kuluttaja, jonka harrastuksiin lukeutuvat saunominen ja avovesiuinti vuodenajasta riippumatta.

20.1.2020

NAISTEN MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA KOKONAISTURVALLISUUTEEN

Puolustusministeri Antti Kaikkonen haluaa selvittää kutsuntojen laajentamista naisiin ja kansalaispalveluksen käyttöönottoa. Tämä asia tuli esille MTV:n uutisissa 18.1., jossa puolustusministeriä haastateltiin. Myös minua haastateltiin puhelimitse samasta aiheesta 19.1. ja lyhyet kommentit poimittiin siitä saman päivän uutisiin. Yksittäiset lauseet jäivät kuitenkin irralliseksi laajemmasta pohdinnasta.

Kutsunnat naisille

Kutsuntojen laajentaminen naisiin on periaatteessa hyvä asia, sillä siinä on mahdollisuus saada tietoa asepalveluksesta ja kartoittaa nuoren elämäntilannetta.

Tietoa asepalveluksen eri mahdollisuuksista ja hyödyistä tulisi kuitenkin tuoda esille kaikille nuorille jo aiemmin opintojen yhteydessä. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta lukumäärä varmasti vielä kasvaisi, jos asiasta olisi enemmän tietoa. Tieto voisi vähentää myös naisten keskeytyksiä.

Liitto kannattaa kansalaispalveluksen selvitystyötä

Uutisissa todettiin virheellisesti, että liitto kannattaa kansalaispalvelusta. Liitto on kannattanut kansalaispalveluksen selvittämistä ja pitää erittäin hyvänä puolustusministerin päätös perustaa parlamentaarinen komitea.

Viime vuonna monet poliittiset puolueet kannattivat kansalaispalvelusta, mutta sen sisällöstä oli erilaisia näkökulmia. Asiasta pitää olla ensin riittävästi tietoa, jotta asiaan voidaan ottaa kunnolla kantaa ja päättää sen käyttöönotosta.

Kansalaispalveluksen käyneet voisivat toimia parhaimmillaan hyvänä tukena viranomaisille häiriö- ja poikkeustilanteissa. Monilla naisilla on jo sekä siviilityön että harrastuneisuuden kautta hankittua vahvaa osaamista, jota voidaan hyödyntää monissa eri tehtävissä.

Suomalaisilla naisilla on vahva halua osallistua varautumis- ja turvallisuustyöhön, mikä näkyy suurena kiinnostuksena Naisten Valmiusliiton koulutuksia kohtaan, sillä kaikki halukkaat eivät mahdu kursseille.

Kansalaispalveluksen käyneitä voitaisiin käyttää esimerkiksi väestönsuojelutehtävissä ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ylläpitämisessä. Osaamista ja kiinnostusta löytyy jo nyt mm. ensiavun, henkisen tuen, viestinnän, hätämajoituksen, joukkoruokailuun sekä polttonesteiden säännöstelyyn tehtäviin liittyen. Lyhyempää koulutusta tarjoavat Naisten Valmiusliiton lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja monet muut kokonaisturvallisuuden parissa toimivat järjestöt.

Kansalaispalveluksen yhteydessä tulisi mielestäni tarkastella myös siviilipalveluskoulutusta, jotta emme pidä yllä päällekkäisiä järjestelmiä.

Naisten Valmiusliitto on myös kannattanut pitkään kansallisen varaamisrekisterin perustamista, mutta asia ei ole edennyt. Tässä yhteydessä olisikin uusi mahdollisuus selvittää tämä toiminto. Varaamisrekisteri olisi järjestelmä, johon kirjattaisiin henkilöt osaamisen mukaan samalla tavoin kuin asevelvolliset on kirjattu puolustusvoimilla. Tämä mahdollistaisi heidän nopean löytymisen viranomaisten avuksi.

Mielestäni nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on hyvä. Maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää, että naisten aktiivisuus huomioidaan nykyistä paremmin sekä kutsuntojen että kansalaispalveluksen osalta. Puolustusvoimat on esittänyt, että heillä ei ole tarvetta laajentaa kutsuntoja koko ikäluokkaan, sillä toistaiseksi asevelvollisia ei tarvita nykyistä enempää.

Omassa haastattelussa toin esille myös sen, että tässä vaiheessa en näen tarvetta naisten pakottamiselle asepalvelukseen vaan enemmänkin nykyisen mallin edelleen kehittämistä. Toivoin myös, että järjestöjä kuullaan molemmissa selvityksissä tai perustettaisiin järjestötyöryhmä tukemaan selvityksen etenemistä.

Kaarina Suhonen
pääsihteeri, Naisten Valmiusliitto

Kirjoittaja on toiminut Naisten Valmiusliiton pääsihteerinä vuodesta 2016 lähtien, ja ollut sitä ennen pitkään mukana vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa eri tehtävissä mm. kouluttajana, kurssilaisena ja maanpuolustusjärjestön johtotehtävissä. Vapaa-aikana hän liikkuu paljon luonnossa ja viihtyy maastohiihdon parissa.

  • 20.09.2022

    Lottien toimet perinnetyön suunnan antajina

    Lottien toimet perinnetyön suunnan antajina Suomen Lottaperinneliitto – Lottatraditionsförbundet i Finland ry on Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestö ja yksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöistä. Lottaperinneyhdistyksiä on ympäri Suomen tällä hetkellä (12/2021) yhteensä 29 ja niiden alaosastoja kolme. Jäsenyhdistyksissä on jäseninä lottia, pikkulottia ja perinnelottia noin 3120. Esimerkiksi Uudellamaalla asui tuolloin (syksyllä 2021) vielä 232 lottaa ja 580… Lue lisää

  • 22.08.2022

    Turvallisuuden eturivissä – 25 vuotta

    22.8.2022 Turvallisuuden eturivissä – 25 vuotta Naisten Valmiusliitto syntyi maanpuolustusta edistävien naisjärjestöjen yhteistyöllä vuonna 1997. Liitto viettäessä 25-vuotisjuhlaansa julkaistiin myös historiateos Kaiken varalta  – Naisten Valmiusliitto 25 vuotta. Historiaa kirjoittaessa ei voinut aavistaa, miten ajankohtainen se on valmistuessaan. Liittoa perustettaessa takana oli useiden vuosien työ vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen saralla. Tämä oli tullut mahdolliseksi Neuvostoliiton hajottua ja… Lue lisää

  • 09.03.2022

    Turvallisuus- ja varautumiskoulutukset kiinnostavat

    9.3.2022 Turvallisuus- ja varautumiskoulutukset kiinnostavat Ukrainassa ihmiset kokevat sodan kauhuja. Suomi tuomitsee yhdessä EU-maiden kanssa jyrkästi Venäjän toimet ja sodankäynnin sekä vaatii vihollisuuksien välitöntä lopettamista. Vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ovat voimakkaita ja tavoiteltavia arvoja. Niiden puolesta Ukrainassa taistellaan. Olemme antaneet taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista apua Ukrainalle. Ukrainan asia on meidän asiamme ja yhteinen asiamme on Euroopan… Lue lisää

  • 01.09.2021

    Varautumista kriisitilanteisiin ja arjen turvallisuutta

    1.9.2021 Varautumista kriisitilanteisiin ja arjen turvallisuutta Maanpuolustusnaisten Liitto on yksi Naisten Valmiusliiton jäsenliitoista. Juuremme ovat reservin upseerien ja aliupseerien yhdistyksissä, joiden toimintaa naiset lähtivät jo varhain tukemaan. Kun mukana oli entisiä lottia ja pikkulottia, ovat juuret vielä kauempana. Ajan myötä naisten kerhot muuttuivat rekisteröidyiksi yhdistyksiksi ja emoliitot syntyivät.  Kaksi valtakunnallista vapaaehtoisen maanpuolustuksen naisliittoa yhdistyivät marraskuussa… Lue lisää

  • 16.08.2021

    Miksi lähteä mukaan varautumis- ja turvallisuuskursseille?

    16.8.2021 Miksi lähteä mukaan varautumis- ja turvallisuuskursseille? Aika usein ajatellaan, ettei minulle tai läheisilleni tapahdu mitään. Tai oikeastaan tuskin edes ajatellaan asiaa. Ei lähdetä ensiapukursseille puhumattakaan muista turvallisuuskursseista. Itse olin nuori perheen äiti monta vuotta sitten. Kotona kolme lasta, joista kaksi kouluikäistä. Elämä oli mallillaan ja onnellista. Mutta sitten perheen isä katoaa suunnistuskilpailuissa. Hän löytyy… Lue lisää

  • 08.06.2021

    Ruokaturva on merkittävä osa huoltovarmuutta

    8.6. Ruokaturva on merkittävä osa huoltovarmuutta Suomessa on maailman paras elintarviketurva. Suomi sijoittui keväällä tehdyssä listauksessa Global Food Security Index -ruokavertailussa sijalle yksi. Suomi sai muun muassa parhaat pisteet meillä laajassa käytössä olevista ravitsemussuosituksista, joita Suomessa noudatetaan esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa, kuten työpaikka- ja kouluruokailuissa. Suomalainen ruoka on vastuullisesti tuotettua. Meillä on runsaat vesivarat ja moni… Lue lisää

  • 08.04.2021

    Kotivara on varautumisosaajan ensimmäinen askel

    Kotivara on varautumisosaajan ensimmäinen askel Kun korona-aika alkoi, kotivara-termi palautui suomalaisten sanavarastoon. Monelle taisi tulla yllätyksenä, että kyse ei olekaan vain kivikautisesta tavasta selviytyä kylmistä talvista, vaan ihan nykyaikaisen varautumisen perusperiaatteesta. Jokaisesta kodista pitäisi löytyä häiriötilanteiden varalle ruokaa ja juotavaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi. Korona alkoi rajoittaa elämäämme keväällä 2020. Ylimääräisiä kontakteja kehotettiin välttämään… Lue lisää

  • 24.02.2021

    Katse tulevaisuuteen – jokainen kriisi on myös mahdollisuus

    24.2.2021 Katse tulevaisuuteen – jokainen kriisi on myös mahdollisuus Naisten rooli vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa herätti aktiivista keskustelua jo runsaat 20 vuotta sitten. Tuolloin havaittiin, että naisten kouluttaminen kokonaisturvallisuuden tehtäviin sekä naisten varautumis- ja turvallisuusosaamisen hyödyntäminen kaipasivat aktiivisempaa otetta. Naisten Valmiusliitto perustettiin 1997 naisten valmiuskoulutuksen koordinoijaksi sekä naisten innostamiseksi mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Kuluneina vuosikymmeninä… Lue lisää

  • 03.12.2020

    Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta 2021

    3.12.2020 Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta 2021 Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd-järjestö lakkautettiin välirauhan sopimuksen nojalla marraskuussa 1944. Se oli poliittisesti sitoutumaton ja vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Tarkoituksena oli vahvistaa maanpuolustuksen aatetta ja avustaa suojeluskuntia suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Järjestö pyrki kouluttamaan kaikki jäsenensä poikkeusolojen erilaisia tehtäviä varten. Sota-aika oli lottien varsinainen tulikaste. Jatkosodan… Lue lisää

  • 16.11.2020

    Mä olen niin mukana tässä!

    Mä olen niin mukana tässä! 16.11.2020 Vapaaehtoistoimintaan tullaan mukaan silloin, kun koetaan, että tällä porukalla on samat arvot kuin minulla ja tätä kautta voin näiden arvojen mukaisia tavoitteita edistää. Vaikka Naisten Valmiusliitto nimenä voi tuntua vieraalta ja ehkä myös pelottavalta, niin sen tavoite koskee jokaista suomalaista naista. Naisten Valmiusliitto haluaa, että turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille… Lue lisää

  • 30.10.2020

    Järjestöt ovat tehneet töitä kasvomaskien käytön puolesta jo keväästä asti

    Järjestöt ovat tehneet töitä kasvomaskien käytön puolesta jo keväästä asti 30.10.2020 Kasvomaskikeskustelu on käynyt kuumana viime aikoina. Marttaliitolle, Naisten Valmiusliitolle ja Tekstiiliopettajaliitolle linja on ollut keväästä asti selvä, ja olemme kampanjoineet kasvomaskien käytön puolesta. Julkaisimme huhtikuussa ensimmäisen version kasvomaskien käyttö- ja ompeluohjeesta. Ohjetta on sittemmin täydennetty ja päivitetty, mutta perusviestimme on pysynyt samana; tehkää maskeja… Lue lisää

  • 24.09.2020

    Kriisistä taas opittiin – vai opittiinko?

    24.9.2020 Kriisistä taas opittiin – vai opittiinko? Suomea kohtasi keväällä hieman erilainen kriisi kuin aikaisemmin. Maaliskuun jälkeen yksi uutisten kestoaihe on ollut koronapandemia. Suomea on ennenkin kohdanneet erilaiset kriisit. Silloin ei ole tarvittu pelkästään valmiuslakia vaan myös puolustustilalakia. Lyhyesti puolustustilalaki liittyy siis sotilaalliseen kriisiin, minkä turvin valtio voi mm. ottaa maanpuolustukseen vedoten maa-alueen, rakennuksen, koneen,… Lue lisää

  • 07.08.2020

    Nautitaan luonnosta, turvallisesti

    7.8.2020 Nautitaan luonnosta, turvallisesti Tänä poikkeuksellisena Korona-aikana on moni havahtunut tiedostamaan, kuinka etuoikeutettuja me täällä Suomessa olemmekaan. Luonnossa liikkuminen on tuulettanut ja voimaannuttanut niin etätöissä ja -koulussa puurtavia kuin vapaaehtoisessa eristyksessä olevia. Ulkona on voinut liikkua vapaasti, toisin kuin epidemiahuippuina monessa muussa maassa. Moni meistä asuu niin, että metsämaastot ovat helposti saavutettavissa. Nyt luontoelämyksen kruunaa… Lue lisää

  • 02.07.2020

    Oulun Fanni ja muut NASTAT varautumisen ja turvallisuuden opinpaikat

    2.7.2020 Oulun Fanni ja muut NASTAT  varautumisen ja turvallisuuden opinpaikat Naisten Valmiusliiton toiminta on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edistämistä. Toiminnan konkretia löytyy NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksista. Ne kokoavat erilaisia turvallisuuden ja varautumisen asioita kokonaisuudeksi, yhdeksi viikonlopuksi kerrallaan. Kurssien kirjo ulottuu henkisestä varautumisesta digitaalisen maailman kautta konkreettiseen metsässä pärjäämiseen. Omanlaisensa ulottuvuus ja oppimisen paikka on osallistua harjoitusten järjestämiseen,… Lue lisää

  • 05.06.2020

    Pelastakaa Lapset on ollut valmiusorganisaationa uuden edessä

    5.6.2020 Pelastakaa Lapset on ollut valmiusorganisaationa uuden edessä Pelastakaa Lapset oli viime syksynä uutena Naisten Valmiusliiton jäsenenä ensimmäistä kertaa mukana NASTA Pihlaja –harjoituksessa. Harjoittelimme kurssilaisten kanssa tiiviin viikonlopun, kuinka kohdata lapset kriiseissä: Miten meistä jokainen voi tukea ja huolehtia kriisin jalkoihin jääneen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? Mitä tehdä, jos kohtaa ensimmäisenä huoltajistaan eroon joutuneen lapsen… Lue lisää

  • 05.05.2020

    Ett annorlunda liv nära och på distans/Erilainen elämä lähellä ja etänä

    6.5.2020 Suomenkielinen versio kirjoituksesta löytyy ruotsinkielisen jälkeen. Ett annorlunda liv nära och på distans Jag sitter på sommarstugan och har just avslutat en middag där kära familjemedlemmar har deltagit via datorn. Datorn som tidigare var bannlyst vid middagsbordet har nu allt oftare fått vara med på middagen som en länk till de släktingar och vänner… Lue lisää

  • 31.03.2020

    Missä sinä olit, kun…Uusimaa eristettiin

    31.3.2020 Missä sinä olit, kun…Uusimaa eristettiin Omavarainen varautuminen on kansalaisvelvollisuus. 72h kotivara ei riitä kriisitilanteessamme vaan varautuminen tulee venyttää viikoksi, kahdeksi…  Jatkan näin suoraan Mervi Mäki-Nesteen maaliskuun blogista.  Kirjoittaessani olemme vielä maaliskuun puolella, mutta tilanne on jo tässäkin lyhyessä ajassa muuttunut varautumisen ja arkielämämme suhteen merkittävästi. Huolestuneisuutta ja pelkoakin nousee mieleen tilanteessa, kuinka tässä oikein… Lue lisää

  • 09.03.2020

    Sähkö tulee töpselistä

    9.3.2020 Sähkö tulee töpselistä Sähköjen katketessa, meitä kiinnostaa, miten kauan katko kestää. Yleensä se on ohi ennen kuin olemme ehtineet löytää taskulampun tai kynttilän ja tulitikkuja. Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton. Moni muistaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt, joiden aiheuttamat katkot vaikuttivat 800 000 suomalaiskodissa. Kotitalouksista joka neljäs oli ilman sähköä vielä viisi vuorokautta… Lue lisää

  • 14.02.2020

    Naisten mahdollisuudet osallistua kokonaisturvallisuuteen

    Blogi: Kaiken varalta Naisten Valmiusliiton blogia kirjoittavat jäsenjärjestöjen edustajat ja liiton toimihenkilöt. Kirjoitusten aiheet liittyvät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen sekä muihin kokonaisturvallisuuden teemoihin. 20.1.2020 NAISTEN MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA KOKONAISTURVALLISUUTEEN Puolustusministeri Antti Kaikkonen haluaa selvittää kutsuntojen laajentamista naisiin ja kansalaispalveluksen käyttöönottoa. Tämä asia tuli esille MTV:n uutisissa 18.1., jossa puolustusministeriä haastateltiin. Myös minua haastateltiin puhelimitse samasta… Lue lisää