Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kotivara on varautumisosaajan ensimmäinen askel

Kun korona-aika alkoi, kotivara-termi palautui suomalaisten sanavarastoon. Monelle taisi tulla yllätyksenä, että kyse ei olekaan vain kivikautisesta tavasta selviytyä kylmistä talvista, vaan ihan nykyaikaisen varautumisen perusperiaatteesta. Jokaisesta kodista pitäisi löytyä häiriötilanteiden varalle ruokaa ja juotavaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi.

Korona alkoi rajoittaa elämäämme keväällä 2020. Ylimääräisiä kontakteja kehotettiin välttämään ja kaupassakäyntirytmiä harventamaan. Mitä kaapeissa pitäisi olla? Vessapaperi muistettiin, mutta muuten aika monella oli opeteltavaa.

Kotivaran lisäksi toinen mieliin ja otsikoihin noussut sana oli varautuminen. Pitäisikö nykyaikaisen ihmisen jotenkin varautua? Mihin? Ja mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Uskon, että koronan ja kotivaran myötä varautumiseen herättiin ihan uudella tavalla.

Oletko kuullut 72 tunnin varautumissuosituksesta?

Jokaisen kotitalouden pitäisi olla varautunut pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua. Vaikka korona-aikana keskitytään ajattelemaan vain koronaa, muutkin häiriötilanteet ovat mahdollisia: pitkittyneet sähkökatkot ja vedenjakelun häiriöt voivat tapahtua koska vaan ja missä vaan.

Mitä paremmin olemme varautuneet häiriötilanteisiin, sitä helpommalla oma perhe selviää ja sitä enemmän viranomaisille jää aikaa auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia, joille varautuminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Tilaa luento 72 tunnin varautumissuosituksesta tai kouluttaudu itse 72 tuntia -kouluttajaksi

Kotitalouksien 72 tunnin varautumissuosituksen ympärille on rakennettu koulutusjärjestelmä. Perustiedot ovat kaikkien saatavilla osoitteessa 72tuntia.fi tai 72 tuntia -yleisötilaisuuksissa tai webinaareissa.

Yleisötilaisuudet ja webinaarit kestävät noin 1- 2 tuntia ja niissä käsitellään kotitalouksien varautumisen perusasioita kuten sitä, miten pitkittyneeseen sähkökatkoon tai vedenjakeluhäiriöön olisi hyvä varautua. Yleisötilaisuuksia ja webinaareja järjestävät 72 tuntia -kouluttajat, joita löytyy kaikkialta Suomesta.

Jos haluat tilata omaan taloyhtiöösi, työpaikallesi tai vaikka harrastusporukallesi 72 tuntia -teemaisen tilaisuuden, ota yhteyttä omalla alueellasi toimivaan kouluttajaan.

Ja jos kotitalouksien varautuminen tuntuu sinun jutultasi ja kouluttaminen on sinulle mieluista, hanki ihmeessä 72 tuntia -kouluttajapätevyys! Kouluttajaksi voi kouluttautua verkossa tai lähikoulutuksessa. Lisätietoja löydät sivulta 72tuntia.fi.

Sanna Räsänen

Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ja keskittyy erityisesti 72 tunnin varautumissuositukseen – työssä ja vapaalla. Kun varautumisesta tuli työtä, alakerran varastoon ilmestyi säkillinen uutta tavaraa: kaksi puhdasta kannellista ämpäriä, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä, vessapaperia, muovipusseja ja monta 1½ litran pulloa kaupasta ostettua vettä.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

24.2.2021

Katse tulevaisuuteen – jokainen kriisi on myös mahdollisuus

Naisten rooli vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa herätti aktiivista keskustelua jo runsaat 20 vuotta sitten. Tuolloin havaittiin, että naisten kouluttaminen kokonaisturvallisuuden tehtäviin sekä naisten varautumis- ja turvallisuusosaamisen hyödyntäminen kaipasivat aktiivisempaa otetta. Naisten Valmiusliitto perustettiin 1997 naisten valmiuskoulutuksen koordinoijaksi sekä naisten innostamiseksi mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tehtäviin.

Kuluneina vuosikymmeninä suomalainen yhteiskunta on muuttunut varsin paljon. Suomi on siitä huolimatta monella mittarilla arvioituna, ja lukuisten eri tutkimusten valossa yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallinen yhteiskunta ei ole itsestään selvyys, sen eteen on tehtävä työtä. Turvallisuusympäristömme muuttuu koko ajan ja perinteisten uhkien rinnalle nousee jatkuvasti myös uusia. On tärkeää, että turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan jatkuvasti.

Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta moneen muuhun verrattuna. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen ainutlaatuinen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Järjestöjen työ on saanut viime vuosina runsaasti kiitosta ja arvostusta, mutta osataanko sitä edelleenkään hyödyntää riittävästi?

Runsas vuosi sitten korona oli meille kaikille lähes tuntematon käsite, yksi virus muiden joukossa, joka jylläsi rajatulla alueella Kiinan Wuhanissa. Siitä tuskin olisi haittaa meille suomalaisille. Toisin kävi, pieni ketterä ja muuntautumiskykyinen virus on pannut maailman sekaisin ja myllännyt koko Euroopan uuteen uskoon. Suomi on tähän saakka selvinnyt helpolla, kun vertaamme tilannetta moniin muihin maihin. Tilanne kuitenkin elää jatkuvasti.

Olemme tottuneet siihen, että lähes kaikkeen löytyy toimiva rokote tai lääke. Äkkiä olemmekin tilanteessa, jossa rokotevalmistajat käyvät kilpajuoksua muuntautuneen viruksen kanssa ja muutaman kuukauden sijasta virus kiertää maailmaa jo pitkälti toista vuotta. Korona on pakottanut meidät oppimaan uusia toimintamalleja ja sen vaikutukset näkyvät lähes kaikkialla.

Maskit ja käsidesit kuuluvat jo jokaisen selviytymispakkiin ja sosiaalinen etäisyys on uusi normaali. Pitkittynyt tilanne vaatii kaikilta sopeutumista, jaksamista ja resilienssiä. Epävarmuudessa eläminen kuluttaa henkisiä voimavaroja.

Naisten Valmiusliiton tavoitteena on historiansa alusta saakka ollut jatkuvasti kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Naisten Valmiusliitto on elänyt ajassa ja kuunnellut herkällä korvalla koulutustarpeita sekä kehittänyt koulutustoimintaansa tukemaan muuttuneita turvallisuustilanteita.

Korona on heijastunut myös Naisten Valmiusliiton toimintaan, mutta samalla opettanut sopeutumaan ja innostanut ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja -tapoja. Liitto on vuosikymmenien aikana yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa kannustanut ja innostanut suomalaisia naisia kouluttautumaan arjen turvallisuustaitojen osaajiksi, kouluttajiksi, asiantuntijoiksi ja kriisitilanteiden johtajiksi. On tärkeää, että tätä tehtävää pystytään hoitamaan myös pandemiatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tiedon, koulutuksen sekä henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Entistä enemmän tiedostetaan, että varautuminen ja erityisolojen valmiudet auttavat meitä niin arjessa kuin erilaisten kriisitilanteiden kohtaamisessa. Työsarkaa tässä tehtävässä riittää edelleen.

Kahdeksan vuotta Naisten Valmiusliiton puheenjohtajan tehtävässä on ollut tavattoman antoisaa ja opettanut paljon. Toivottavasti olen pystynyt välittämään kaikille liiton toimijoille sen suuren arvostuksen, jota tunnen tätä merkittävää ja yhteiskunnallisesti tärkeää työtä kohtaan. Sydämellinen kiitokseni kaikille teille, teette uskomattoman arvokasta työtä niin alueneuvottelukunnissa, jäsenjärjestöissä kuin liiton koulutuksissa ja tehtävissä.

Tänä päivänä Naisten Valmiusliiton asema on vahva ja liitto on hyvissä ja osaavissa käsissä. Yhteistyöverkot toimivat erinomaisesti. Naisten Valmiusliiton pohja on hyvin rakennettu.

Kiinalainen kriisiä kuvaava merkki koostuu kahdesta osasta, joista toinen merkitsee vaaraa ja toinen mahdollisuutta. Jokaiseen kriisiin sisältyy mahdollisuus kasvaa, muuntautua ja oppia uutta.

Anne Holmlund

Kirjoittaja on maanpuolustus- ja turvallisuusorientoitunut MPK:n hallituksen jäsen, SPEKin valtuuston puheenjohtaja ja entinen sisäministeri, joka toimi Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana 2013-2020.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

3.12.2020

Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta 2021

Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd-järjestö lakkautettiin välirauhan sopimuksen nojalla marraskuussa 1944. Se oli poliittisesti sitoutumaton ja vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Tarkoituksena oli vahvistaa maanpuolustuksen aatetta ja avustaa suojeluskuntia suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Järjestö pyrki kouluttamaan kaikki jäsenensä poikkeusolojen erilaisia tehtäviä varten.

Sota-aika oli lottien varsinainen tulikaste. Jatkosodan aikana lottia oli noin 240.000. Sotatoimialueella työskenteli 95.000 lottaa vapauttaen 100.000 miestä aseellisiin tehtäviin. Kotirintamalla lotat huolehtivat kodeista, teollisuudesta ja koko yhteiskunnan pyörittämisestä. Jatkosodan aikana lotat tekivät 20 miljoonaa työpäivää, joista kotirintamalla 9 miljoonaa ja sotatoimialueella 11 miljoonaa työpäivää.

Järjestön lakkauttamisen hetkellä Lotta Svärd oli Suomen asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin naisten maanpuolustusjärjestö, jolle ei löydy vertaa mistään muusta maasta. Naiset ovat kautta historian osallistuneet maamme puolustamiseen ja hyvinvoinnin rakentamiseen yhdessä miesten kanssa.  Miten Suomen itsenäisyydelle olisi käynyt, jos naiset eivät olisi olleet niin voimakkaasti mukana itsenäisyystaisteluissa kuin he olivat? Lotta Svärd-järjestö ja Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyisin Lotta Svärd Säätiö ovat ensi vuonna olleet 100 vuotta kantamassa yhteiskuntavastuuta maamme hyvinvoinnista ja Suomen Lottaperinneliitto on lähes 30 vuotta ollut säätiön tärkeä yhteistyökumppani.

Muonituslottien toimintaa Heinävedellä, Kuva Osmo Pelkonen

Naisten Valmiusliitto kouluttaa

Erilaisten työryhmien selvitystyön ja esitysten pohjalta naisten kokonaismaanpuolustukseen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi muodostettiin 1.4.1995 maanpuolustustyössä mukana olevien naisjärjestöjen valtakunnallinen neuvottelukunta, joka 31.1.1997 rekisteröityi Naisten Valmiusliitto – nimiseksi liitoksi. Tänä päivänä NVL:sta on kasvanut viranomaisten arvostama ja luotettava poikkeusolojen koulutusorganisaatio.

Valmiusliiton tehtävänä on huolehtia NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksissa varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen antamisesta naisille MPK:n tuella. Valmiusliitto huolehtii, ettei naisten voimavaroja jätetä käyttämättä. Tehtävänä on antaa myös lausuntoja vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja kokonaisturvallisuutta koskevissa asioissa sekä toimia naisten edunvalvojana vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä. Suomen Lottaperinneliitto on tehnyt NVL:n kanssa sopimuksen Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssin siirtämisestä Lottaperinneliiton vastuulle. Perustellusti voidaan sanoa, että Valmiusliitto on jatkanut tietyiltä osin Lotta Svärd-järjestön tehtäviä sopeuttaen ne tämän päivän tarpeisiin.

Naisille vahvempi rooli ja kansalaispalvelus

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on asettanut komitean, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kutsuntojen laajentamista koskemaan nuoren ikäluokan naisia ja kansalaispalveluksen mahdollisuutta. Hänen mielestään koko ikäluokan kutsunnat voisivat toimia tarkastuspisteenä, jolla kartoitetaan nuorten hyvinvointia. Kaikkosen mielestä tulee selvittää naisten roolin vahvistamista maanpuolustuksessa ja yleinen asevelvollisuus voi jatkua nykyisen kaltaisena, eikä hän pidä tarpeellisena, että naisille asepalvelus olisi pakollinen.

Komitea tutkii, voisiko naisille olla kevyempi malli, esim. kahden-kolmen kuukauden kansalaispalvelus. Edellytyksenä on tietysti se, että yhteiskunnasta löytyy sellaisia tehtäviä, joista on isänmaalle ja naisille itselleenkin hyötyä. Puolustusministerin asettama komitea on oikealla asialla.

Naisten Valmiusliitto on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt arvokasta koulutustyötä yhteistyössä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, pelastus- ja muiden viranomaisten sekä muiden maanpuolustus- ja pelastustoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa tarkoituksenaan saada vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville naisille vahvempi rooli kokonaisturvallisuudessa. Tavoitteena on ollut lisätä naisten valmiuksia selviytyä arjen vaaratilanteissa. Koulutus on vastannut yksilön ja yhteiskunnan valmiustarpeita.

Lakisääteinen varaamisjärjestelmä naisille

Jotta vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia voitaisiin tulevaisuudessa varata ja sijoittaa myös puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin, Naisten Valmiusliitto on yhdessä Sotilaskotiliiton kanssa joulukuussa 2000 tehnyt esityksen puolustusministeriölle naisten kouluttamisesta ja varaamisesta ko. tehtäviin. Liitot esittävät, että valtiovallan taholta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin lakisääteisen tai sopimuspohjaisen varaamisjärjestelmän aikaansaamiseksi niin, että kouluttautuneita naisia voitaisiin sijoittaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tehtäviin jo rauhan aikana ja edelleen kouluttaa sekä kutsua palvelukseen jo valmiutta kohotettaessa, kuten asevelvollisen reservin kohdalla tapahtuu.

Tällainen järjestely selkeyttäisi samalla naisten sosiaalis-taloudellista ja oikeudellista asemaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtävissä. Kyseiselle asialle ei ole tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa yhtään mitään. Edellä mainittu puute on Valmiusliiton mielestä este tasavertaiselle mahdollisuudelle osallistua perustuslain edellyttämällä tavalla maanpuolustukseen sen kaikilla tehtäväalueilla. Toivomus on, että asetettu komitea ottaisi kantaa myös tähän asiaan.

Kaija Vesala
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja emerita
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja emerita
Naisten Valmiusliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen

Kirjoittaja on Sotilaskotiliiton (1992–1997) ja Suomen Lottaperinneliiton (2014–2019) puheenjohtaja emerita ja Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen 11 vuotta (1997-2002 hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja ja 2014-2018 hallituksen jäsen). Hän on koko aikuisikänsä tehnyt vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja iloitsee naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Hän harrastaa kirjallisuutta, erityisesti runoutta, klassisen musiikin kuuntelua ja kirjoittamista sekä kesällä mökkeilyä ja luonnon monimuotoisuuden seuraamista.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Mä olen niin mukana tässä!

16.11.2020

Vapaaehtoistoimintaan tullaan mukaan silloin, kun koetaan, että tällä porukalla on samat arvot kuin minulla ja tätä kautta voin näiden arvojen mukaisia tavoitteita edistää. Vaikka Naisten Valmiusliitto nimenä voi tuntua vieraalta ja ehkä myös pelottavalta, niin sen tavoite koskee jokaista suomalaista naista. Naisten Valmiusliitto haluaa, että turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille ja tätä kautta naiset ovat selkeä osa turvallisuutta.

Tavoitteen täyttyminen ei edellytä mitään sotilaallista kouluttautumista. Riittää, että me kaikki varaudumme omalta osaltamme tilanteisiin, jotka eivät mene kuten Strömsössä. Osaatko perusensiapua? Onko ruokakaapissasi enemmän kuin huomisen ruuat? Mitä jos sähköt on poikki? Vastaus löytyy kurssitarjonnastamme.

Varoituksen sana sen takia, että yleensä tähän toimintaan jää pahasti nalkkiin. Yhden kurssin jälkeen oppimisen nälkä kasvaa ja kasvaa… Itse olen oikeasti aika kyvytön käytännön asioissa, mutta niin vaan on minuunkin joitain taitoja tarttunut.

Tässä pandemia-ajassa turvallisuutta koskevat ajatukset ovat olleet entistä lähempänä meitä kaikkia. Monella olisi myös aikaa päivittää osaamistaan. Valitettavasti koulutuksia on jouduttu peruuttamaan, mutta verkon välityksellä on osaamista voitu jakaa. Sehän on ihan parasta, kun myös kouluttajat ovat oppineet uutta ja saaneet uusia näkökulmia aikaisemmin ehkä jo vakiintuneeseen.

Vapaaehtoistoimintaan kuuluu olennaisena osana muiden saman henkisten henkilöiden tapaaminen. Pandemiatilanne on ikävästi rajoittanut tätä mahdollisuutta ja olemme joutuneet turvautumaan tapaamisiin vain verkon välityksellä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijat ovat osoittaneet omistautumisensa asialleen istumalla ilta toisensa jälkeen etäpalavereissa. Ruudulla vilahtavat kasvot ovat olleet meille monille ainoa muiden toimijoiden konkreettinen tapaaminen.

Kun palaveri päättyy, istunkin omalla sohvalla enkä junassa. Asioilla on puolensa. Silti odotan innolla sitä, kun taas saamme yhdessä samanhenkisten kavereiden kanssa kokoontua ihan livenä miettimään, miten edistämme koulutuksella suomalaisten naisten turvallisuustaitoja.

Mä olen niin mukana tässä. Kyllä säkin voit tulla mukaan!

Kirsi Patrikainen
Naisten Valmiusliiton varapuheenjohtaja
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja

Kirjoittaja on metsää rakastava kaupunkilainen. Parhaassa metsässä voi kohdata varusmiehiä.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Järjestöt ovat tehneet töitä kasvomaskien käytön puolesta jo keväästä asti

30.10.2020

Kasvomaskikeskustelu on käynyt kuumana viime aikoina. Marttaliitolle, Naisten Valmiusliitolle ja Tekstiiliopettajaliitolle linja on ollut keväästä asti selvä, ja olemme kampanjoineet kasvomaskien käytön puolesta. Julkaisimme huhtikuussa ensimmäisen version kasvomaskien käyttö- ja ompeluohjeesta. Ohjetta on sittemmin täydennetty ja päivitetty, mutta perusviestimme on pysynyt samana; tehkää maskeja ja käyttäkää niitä turvallisesti.

Aloite kasvomaskien käyttö- ja ompeluohjeen laatimiseen tuli kansalaisilta. Maaliskuussa aloimme saada enenevissä määrin yhteydenottoja huolestuneilta yksityishenkilöiltä. Tuolloin uutisoitiin suojavarusteiden riittämättömyydestä ja ihmiset halusivat tietää, kuinka itse voisivat valmistaa kasvomaskeja. Osa kertoi soittaneensa jo moneen eri paikkaan, jonka jälkeen me olimme heille se viimeinen oljenkorsi.  Meiltä toivottiin apua ja neuvoja.

Yksityishenkilöiden lisäksi ompelualan pienyrittäjät halusivat auttaa yhteiskuntaa tekemällä kasvomaskeja tuotantoon, ja he olivat myös saaneet pyyntöjä kansalaisilta ommella suojavarusteita. Osa oli joutunut työttömäksi, mikä mahdollisti vapaana olevat laitteet kasvomaskien ompelemiseen. Oikeita ohjeita materiaaleista ja valmistuksesta ei kuitenkaan ollut alussa saatavilla.

Myös eri viranomaisten kanssa käytiin keskusteluja, ja yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa katsottiin asian edistäminen tarkoituksenmukaiseksi yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.

Yhteistyö liittojen kesken mahdollisti kankaisten kasvomaskien ompelu- ja käyttöohjeen julkaisemisen kansalaisille huhtikuu alussa. Ohje sai näkyvyyttä myös mediassa, ja esimerkiksi Turun Sanomat julkaisi ohjeen kaavoineen printtilehdessä.

Pian julkaistiin myös kasvomaskin ompelemiseen, käyttöön ja huoltamiseen liittyvät videot sekä materiaalivertailutaulukko. Olemme myös järjestäneet ompelua opastavia livelähetyksiä sosiaalisessa mediassa. Ohjeistusten laatimisessa on käytetty viranomaisten ohjeita ja apua on saatu myös asiantuntijoilta. Selvää on myös koko ajan ollut, että ompelemisen lisäksi opastamme kansalaisia turvalliseen maskin käyttöön.

Kasvomaskien valmistamisesta, ohjeesta ja käytöstä viestittiin kevään ja kesän aikana kaikkien kolmen yhteistyötahon kanavissa. Syksyllä kampanjoinnissa siirryttiin uuteen vaiheeseen aloittamalla #Kasvomaskitalkoot-kampanja. Kampanjan tavoitteena on ehkäistä koronapandemian leviämistä kannustamalla ihmisiä tekemään kasvomaskeja ja käyttämään niitä oikein. Haluamme myös vahvistaa ihmisten turvallisuuden- ja hallinnantunnetta. Koronan leviämiseen sekä omaan ja toisten turvallisuuden voi vaikuttaa omilla toimilla.

Syksyllä osana kampanjaa toteutetaan myös kasvomaskityöpajoja ja kerätään kasvomaskeja vähävaraisille ja haavoittuvassa asemassa oleville Helsingissä. Yhteistyön mahdollistavat Helsingin kaupunki ja Helsingin kirjastot sekä Diakonissalaitos, joka jakaa lahjoitusmaskit niitä tarvitseville.

Kankaisten kasvomaskien ompelu- ja käyttöohje löytyy Marttaliiton, Naisten Valmiusliiton ja Tekstiiliopettajaliiton kotisivuilta. Ohje on ollut kaikkien vapaasti käytettävissä ja sille on ollut selvä tarve, sillä tähän mennessä ohjetta on katsottu liittojen sivuilla yli 500 000 kertaa.

Suvi Aksela
viestintä- ja järjestösihteeri, Naisten Valmiusliitto

Espoossa asuva kirjoittaja on toiminut Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteerinä pian kaksi vuotta ja opiskelee työn ohella turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa. Pakoon kaupungin hulinaa hän karkaa mökille Päijät-Hämeeseen aina kun vain mahdollista.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

24.9.2020

Kriisistä taas opittiin – vai opittiinko?

Suomea kohtasi keväällä hieman erilainen kriisi kuin aikaisemmin. Maaliskuun jälkeen yksi uutisten kestoaihe on ollut koronapandemia. Suomea on ennenkin kohdanneet erilaiset kriisit. Silloin ei ole tarvittu pelkästään valmiuslakia vaan myös puolustustilalakia. Lyhyesti puolustustilalaki liittyy siis sotilaalliseen kriisiin, minkä turvin valtio voi mm. ottaa maanpuolustukseen vedoten maa-alueen, rakennuksen, koneen, laitteen, rajoittaa vientiä/tuontia, rajoittaa monia asioita, määrätä töihin maan puolesta jne. Minusta tuohonkin lakiin kannattaa netin välityksellä tutustua myös naisten, jotka eivät ole inttiä käyneet. Onneksi nyt ei ollut sellaisesta kriisistä kysymys, että puolustustilalakia tarvittaisiin, mutta sen pääsisältö on hyvä tuntea.

Itse ajattelin, kun koronatilanne tuli, että toivottavasti ihmiset oppivat arvostamaan sitä, mitä on eikä kaikki valittaisi pienistä ja mitättömistä asioista. Aluksi tuntuikin, että esim. Twitterissä loppui turhanpäiväinen puljaaminen ja vinoilu tietyistä asioista, kuten maidonjuonnista. Esimerkiksi kotimaista, omavaraista ruokaa kriisin aikana puolustettiin yllättäviltäkin tahoilta. Kenelläkään ei tullut nälkä, vaikka riisipaketit ja soijaputelit saattoi hetkellisesti loppua Kallion kaupoista. Myös maalle muuttaminen oli monella keskustelussa, ja kesämökkejäkin meni kaupaksi ennätysmäärät. Kyllä koronapandemia jollain tapaa on muuttanut ihmisten käsityksiä taas käytännönläheisemmäksi, minkä ansiosta arvostetaan jälleen enemmän omaa maata ja sen omavaraisuutta.

Nykyään on myös paljon puhuttanut omavarainen energia. Kukin voi päätellä mitä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, jos turpeen käyttö lopetetaan. Kaikilla kun ei mahdollisuutta puillakaan lämmittää asuntoaan. Naisten Valmiusliitto on ohjeistanut useissa julkaisuissa varautumisesta kotona, joten siihen en tässä mene sen syvällisemmin.

No mennäänpä sitten siihen aikaan, kun tuota puolustustilalakia viimeksi tarvittiin. Isoäitini oli rintaman läheisyydessä lottatehtävissä. Ei hän hirveästi niistä ajoista elinaikanaan minullekaan puhunut, mutta jotain kuitenkin. Esimerkiksi pulassa eläminen sota-ajoista oli jäänyt vahvasti päälle. Ihmettelin jo nuorena, kun hän leikkasi kaikki pahviset pakkaukset paloihin ja käytti ne uudelleen. Esimerkiksi kun kävin hänelle kaupassa, niin pahvisen kauppalistan takana saattoi lukea Sirkku-palasokeri. Paperistakin oli ollut joskus siis pulaa. Hän parsi myös itse kaikki villasukat, jos ne menivät puhki. Mitään ei paiskattu menemään.

Sen isoäitini myös joskus mainitsi, että meiltä haettiin kaikki neljä hevosta sotaan, johon tietysti isänmaallinen sukuni ne mielellään luovutti. Olihan kysymys maamme puolustamisesta, ja meillä oli siihen tarkoitukseen sopivat hevoset. Yksikään ei tullut takaisin, mutta maatilan työt saatiin tehtyä isoäitini siskon tilan hevosilla.

Siispä ollaan kiitollisia edes jostain eikä valiteta turhista. Huonompiakin aikoja on kohdattu ja ne selätetty.

TerhiHakola
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on myös Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsen, työskentelee rakennusalalla myyntitehtävissä ja tykkää saunomisesta.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

7.8.2020

Nautitaan luonnosta, turvallisesti

Tänä poikkeuksellisena Korona-aikana on moni havahtunut tiedostamaan, kuinka etuoikeutettuja me täällä Suomessa olemmekaan. Luonnossa liikkuminen on tuulettanut ja voimaannuttanut niin etätöissä ja -koulussa puurtavia kuin vapaaehtoisessa eristyksessä olevia. Ulkona on voinut liikkua vapaasti, toisin kuin epidemiahuippuina monessa muussa maassa. Moni meistä asuu niin, että metsämaastot ovat helposti saavutettavissa. Nyt luontoelämyksen kruunaa vielä loistava metsämarja- ja sienisato, joista kaikki halukkaat voivat nauttia jokamiehenoikeudella.

Heinäkuun loppupuolella some alkoi täyttyä herkullisista kuvista: ensin ilmestyivät täydet mustikkaämpärit, niitä seurasivat pannuilla tirisevät kanttarellit ja tatit ja sitten pohjoisemmasta postaukset hillasoilta. Omalla kotimäelläkin on mustikkaa enemmän kuin naismuistiin. Ilta toisensa jälkeen olen hipsinyt keräämään kipollisen ja aina niitä vaan riittää, vaikka mäen lappeessa on käynyt puoli kylää poimimassa. Muutama ilta sitten löysin uuden hyvän vattupaikan, ja sinnehän on taas tänäänkin suunnattava. Kunhan vain ei sade tule pilaamaan suunnitelmaa.

Kuulostaako tutulta? Saalistushimo on iskenyt ja en taida olla yksin tämän huuman koukuttamana! Täysinäinen marja-astia, pieni tai suuri, tuo iloa ja tyydytyksen tunnetta. Olo on kuin muumimammalla, kun pistän mustikkaa ja vadelmaa pusseissa pakkaseen. Siis varaudun talven varalle, mutta toki nautiskelen herkuista myös tuoreeltaan.

Minun marjareissuni ovat olleet helppoja, vain muutama askel kotipihasta tai lenkkipolulta metsän puolelle. Kaikkien marja- ja sienipaikat eivät ole näin helposti saavutettavissa. Metsään lähtiessä on huolehdittava aina siitä, että on varustautunut oikein. Mieluusti suunnataan tuttuun maastoon ja kaverin kanssa. Varusteet kannattaa miettiä maaston ja sään mukaisesti ja varata matkaan puhelin akku täyteen ladattuna. 112-sovellus on hyvä olla puhelimessa valmiiksi asennettuna. Tärkeää on myös kertoa läheisille, minne on menossa ja arvio paluuajasta. Jos marjastaja ei saavukaan kotiin sovittuun aikaan, eikä häneen saada yhteyttä, on hyvä tietää, miltä alueelta etsinnät aloitetaan. Valitettavasti tänäkin kesänä on jo uutisoitu useista marjastajien etsinnöistä.

Kokenutkin luonnossa liikkuja saattaa marjoja tai sieniä etsiessään harhaantua maastossa niin, että suuntavaisto katoaa. Tällöin on tärkeää säilyttää maltti ja rauhassa havainnoida ympäristöä. Missä suunnassa on aurinko, kuuluuko liikenteen tai muita ääniä, näkyykö teitä tai polkuja – kaikkia näitä voi hyödyntää hahmottamaan sijaintia. Lisää varmuutta maastossa liikkumiseen ja paikantamiseen saat osallistumalla erilaisille kursseille, joilla opetellaan retkeily- ja suunnistustaitoja. Näitä löydät esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus MPK:n ja Naisten Valmiusliiton kurssitarjonnasta.

Oppia on saatavilla myös sienimetsälle: mm. kansalaisopistojen sienikursseilla opetellaan turvallisesti tunnistamaan ruokasieniä. Hyvä keino on myös tehdä metsäretki kokeneen sienestäjän kanssa ja sopia, että hän opettaa löytämään ja tunnistamaan vaikka vaan yhden itselle uuden sienilajin. Ja sienten satokausihan jatkuu pitkään – suppilovahveroita voi kerätä vielä yöpakkasten tultuakin.

Mennään metsään ja nautitaan luonnosta itselle mieluisalla tavalla: marjastamalla, sienestämällä, valokuvaamalla tai vaikka puita halaten – mutta pidetään huoli siitä, että löydetään metsästä myös turvallisesti kotiin.

Satu Virtanen
Maanpuolustusnaisten Liiton 1. varapuheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen varajäsen

Kirjoittaja asuu Keravalla ja toimii vapaaehtoinen maanpuolustuksen ja erityisesti varautumiskoulutuksen parissa. Vuodenvaihteessa harrastuksesta tuli myös työ, kun hän aloitti kokopäivätoimisena nuorten ja naisten koulutuspäällikkönä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK). Järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aika kuluu golfin ja kotoisten puuhastelujen parissa pihalla, metsässä ja ompelukoneen ääressä.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

2.7.2020

Oulun Fanni ja muut NASTAT  varautumisen ja turvallisuuden opinpaikat

Naisten Valmiusliiton toiminta on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edistämistä. Toiminnan konkretia löytyy NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksista. Ne kokoavat erilaisia turvallisuuden ja varautumisen asioita kokonaisuudeksi, yhdeksi viikonlopuksi kerrallaan.

Kurssien kirjo ulottuu henkisestä varautumisesta digitaalisen maailman kautta konkreettiseen metsässä pärjäämiseen. Omanlaisensa ulottuvuus ja oppimisen paikka on osallistua harjoitusten järjestämiseen, sillä harjoitusten järjestämisestä vastaa vapaaehtoisten naisten joukko.

Oma harjoitushistoriani on lyhyt. Ensimmäinen harjoitukseni oli Minnatar2017. Opin olemaan Oikeesti Puatissa, kun pääsin harjoittelemaan turvallisen vesillä liikkumisen taitoja. Seuraavana vuonna hyppäsinkin syvään veteen ja PikkuNASTA Fanni2018 organisaatioon. Onneksi pelastusliivit annettiin organisaation puolesta. Eli ne kaikki osaavat ja innostavat naiset, joiden kanssa sain töitä tehdä. Matka jatkui Rovaniemen Revontuli2019 -harjoituksen organisaatioon ja vielä kerran Ouluun, Fanni2019:n varajohtajaksi.

Lämmöllä muistan ennen kaikkea Fanni-harjoituksia, Oulun Alueneuvottelukunnan omia PikkuNASTOJA Hiukkavaaran hieman alkeellisissakin oloissa. Mikään ei kasvata yhteishenkeä enemmän, kuin käyttämättömänä olleen kasarmin tupien siivous päivää ennen harjoituksen alkua.

Tiedän, että harjoituksen ja kurssien johtoon sekä muuhun tuiki tärkeään rutiinien pyörittämiseen on joskus haastavaa löytää ihmisiä. Osin luullaan, ettei osaa tai pärjää. Turha luulo ja aiheeton pelko. Kyllä me osaamme muutaman sadan naisen koulutusviikonlopun järjestää, ei ehkä yksin, mutta yhdessä toisten kanssa.

Harjoitusviikonloppua järjestäessä, saa mukaansa ainakin seuraavat opit:

1. Kyky organisoida – Kun on pakko miettiä, miten kurssitat, vaatetat, ruokit ja kuljetat noin 350 naista eri puolilta Suomea niin, että he ovat tyytyväisinä oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oppii jakamaan kokonaisuuden osiin ja järjestämään palaset niin, että niistä muodostuu oivallinen kokonaisuus. Ja senkin oppii, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Jos voit, niin delegoi. Harjoituksen ajaminen satamaan vaatii kapteenia ja köydenheittäjää.

2. Jämäkkyys – turhaan lepsuiluun ei ole varaa. Samalla oppii myös luovimisen tärkeän taidon. Jämäkkyys ei tarkoita jäykkyyttä ja joustamattomuutta. Harjoituksissa ja harjoitusten organisaatiossa on vapaaehtoisia naisia, jotka antavat omaa aikaansa halutessaan oppia uusia asioita. Turhalla tiukkuudella voi viedä oppimisen ilon.

3. Oppii ihmisten erilaisuutta – ja pärjäämään erilaisuuden kanssa. Osallistujajoukko tulee harjoitukseen erilaisin odotuksin, eikä kaikkia karipaikkoja ole merkitty. Konkareille kaikki on tuttua ja vaatimukset korkealla. Untuvikot ensikertalaiset eivät oikein tiedä mitä odottaa, ympäristökin on outo. Vapaaehtoisten järjestäjien joukossa on monenlaista kokemusta sekä kirjo erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Yksi harjoitusten tärkeimmistä opetuksista on erilaisuuden tunnistaminen ja sen arvostaminen. Ilman erilaista kokemusta, osaamista ja ammattitaustaa ei harjoituksen järjestäminen onnistu.

Kannustan vastaamaan myöntävästi, jos Sinua pyydetään mukaan järjestämään NASTA-harjoitusta. Osaamisesi ja innostumisesi vähän kahjoistakin asioista on pantu merkille.

Ilona Suppanen
Pohjois-Pohjanmaan martat ry:n hallituksen puheenjohtaja
Marttaliitto ry:n hallituksen jäsen

Kirjoittaja on innostunut martta, joka toimii marttajärjestön eri portaissa: rakkain on oma marttayhdistys Rotuaarin martat ry.  Mukana myös Naisten Valmiusliiton toiminnassa ja  yrittää elää niin kuin opettaa.

ps. Fanni2020 PikkuNASTA järjestetään taas lokakuun alussa.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

5.6.2020

Pelastakaa Lapset on ollut valmiusorganisaationa uuden edessä

Pelastakaa Lapset oli viime syksynä uutena Naisten Valmiusliiton jäsenenä ensimmäistä kertaa mukana NASTA Pihlaja –harjoituksessa. Harjoittelimme kurssilaisten kanssa tiiviin viikonlopun, kuinka kohdata lapset kriiseissä: Miten meistä jokainen voi tukea ja huolehtia kriisin jalkoihin jääneen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? Mitä tehdä, jos kohtaa ensimmäisenä huoltajistaan eroon joutuneen lapsen suuronnettomuustilanteessa? Mistä tunnistat, että lapsella on hätä?

NASTA-harjoituksen jälkeen meni vain muutama viikko, kun kurssilla opittuja taitoja tarvittiin oikeasti. Kuopiossa oli tapahtunut raaka väkivallanteko oppilaitoksessa. Sattumalta Kuopiossa oli harjoitukseen osallistunut vapaaehtoisemme. Hän oli korvaamaton paikallinen linkki keskusjärjestön käynnistäessä nuorille suunnatun Kriisichatin ja lapsiperheitä tukevan Perheentalon toimintavalmiuden Kuopiossa.

Vanha historiamme kriisiaikojen toimijana on ollut yhteiskuntamme ja itsenäisyyden rakentamisen kivijalkaa, johon valmiusosaamisemme pohjautuu kaikkien lasten auttajana. Sotavuosina suomalaiset järjestöt yhdistyivät yhteisen tehtävän äärelle tukemaan kansan selviytymistä. Järjestömme toimintakertomuksesta nostettu sitaatti vuodelta 1942 kertoo, mistä suomalaisessa kokonaisturvallisuudessa on yhä kyse: ”…vapaussotamme, (..), joka pakotti sekä viranomaisia, että yksityisiä kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä ponnistamaan kaikkensa sodasta kärsimään joutuneiden tuhansien lasten auttamiseksi.” Pelastakaa Lapset huolehti ulkomaisten raha-avustusten turvin lasten ruoka-avusta ja vaatetuksesta, sotaorvoista, kotinsa ja puolisonsa menettäneistä yksinhuoltajista lapsineen, lasten evakuoinneista.

Koronakevään myötä palasimme jälleen kriisiauttamisen perustehtäväämme, kun käynnistimme välittömästi vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden ruoka-avun. Paikallisyhdistystemme vapaaehtoiset ovat tukeneet konkreettisella tavalla tuhansia lapsiperheitä pääsemään pahimman yli. Vain hetki sitten vapaaehtoisemme huolehtivat vastaanottokeskuksissa lapsiystävällisistä tiloista, joissa konfliktialueilta Suomeen tulleet lapset saivat tukea toipumiseen ja tavalliseen arkeen palaamiseen. Toimimme siellä, missä avun tarve on suurin.

Yhteistoiminta on maamme vastaus siihen, miten organisoidumme varautumisessa ja miten toimimme kriisiaikoina. Järjestöjen tiivis yhteistyö viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa on suomalainen erikoisuus, jolle ei löydy muualta maailmasta vertailupohjaa. Kansalaisjärjestöjen kautta kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä toimintaan mukaan. Ei olekaan ihme, että Yhteiskunnan Turvallisuusstrategian (2017) mukainen kokonaisturvallisuuden malli toimii juuri Suomessa.  Ilman yhteistä tavoitetta, harjoittelua ja kouluttautumista emme voi toimia tehokkaasti ja organisoidusti.

Naisten Valmiusliitto on ainoa naisten varautumiskoulutuksesta vastaava toimijataho Suomessa. Mukana olevilla järjestöillä on jokaisella oma tehtävä poikkeusolojen aikana. Kuka tahansa voi tulla mukaan ja liittyä johonkin mukana olevista jäsenjärjestöistä, oman kiinnostuksensa mukaan. Näin varmistamme, että meillä on riittävästi koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tietävät miten toimia äärimmäisessä tilanteessa. Pelastakaa Lasten rooli valmiusorganisaationa ja Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestönä on selkeä ja tehtävä kirkas. Yhtäkään lasta ei jätetä.

Riitta Kauppinen

Pelastakaa Lapset ry.
Kansalaistoiminnan, vaikuttamistyön ja valmiuden johtaja.
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.

Kirjoittaja on työarjessaan järjestökysymyksiin, kokonaisturvallisuuteen ja valmiuteen orientoitunut lannistumaton karjalainen, jolla työ- ja vapaa-aika harrastuksineen sekoittuvat lahjakkaasti.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

6.5.2020

Suomenkielinen versio kirjoituksesta löytyy ruotsinkielisen jälkeen.

Ett annorlunda liv nära och på distans

Jag sitter på sommarstugan och har just avslutat en middag där kära familjemedlemmar har deltagit via datorn. Datorn som tidigare var bannlyst vid middagsbordet har nu allt oftare fått vara med på middagen som en länk till de släktingar och vänner vi gärna hade delat middagen med. Till följd av det rådande undantagsläget har vi fått nöja oss med att umgås på distans. Inte alls så tokigt nu när vi har vant oss. Definitivt bättre än att inte kunna träffas alls!

När coronakrisen började eskalera i Finland i mars deltog Marthaförbundets ordförande Andrea Hasselblatt i den nationella försvarskursen nr 233. Allt eftersom krisen i samhället tilltog, började verkligheten utanför kursen mera och mera likna de övningar som gjordes på kursen. I verkligheten infördes undantagstillstånd i Finland för första gången i fredstid. På kursen hann beredskapslagen ännu inte tas i bruk förrän kursen avbröts till följd av det rådande läget.

På försvarskursen framhölls hur viktiga de olika förbundens roll är för beredskapsarbetet i vårt land. Kriser kan komma i många skepnader. De beredskapskunskaper som Kvinnornas Beredskapsförbund och dess medlemsförbund sprider ger oss förutsättningar att möta kriser oberoende av krisens orsak. Coronakrisen handlar varken om eldsvåda, elavbrott eller problem med vattenförsörjningen. I stället står vi inför en helt ny situation. Fler finländare än tidigare tillbringar plötsligt hela dygnet hemma, barn behöver hjälp med skolarbetet, alla måltider äts hemma, äldre släktingar och vänner behöver hjälp med inköp och alla behöver nya sätt för att mätta det sociala vakuum som uppstått då de invanda sociala strukturerna plötsligt är borta.

 

 

 

Sök dig ut i naturen för att ladda batterierna när du vill ha ett avbrott i coronavardagen. Passa på och fyll skafferiet med naturens läckerheter!

 

 

Precis som skolorna fick även organisationerna inom tredje sektorn lägga om hela verksamheten på bara några dagar för att svara på den nya verklighet som plötsligt rådde i vårt samhälle. Budskapet har varit det samma som annars, men kanalerna har delvis bytts ut när fysiska möten har ersatts av distansföreläsningar och information på nätet.

Marthaförbundet jobbar för en bättre värld, en vardag i taget. Oberoende om det handlar om vilken IT-lösning som lämpar sig för en virtuell släktmiddag, att underlätta vardagen genom ett matschema för hela veckan med hälsosam mat och enkla recept som passar alla eller hur det lönar sig att agera vid en ekonomisk kris stöder Marthaförbundet finländare i det nya läge som råder.

Varje finländare har möjlighet att delta i det värdefulla beredskapsarbete som den tredje sektorn står för. Det är vår allas skyldighet och rättighet att lära oss kunskaper som hjälper oss och andra att hantera krissituationer. Trots att många kurser och sammankomster har inhiberats på grund av coronakrisen, bland annat vårens NASTA-övning, så har den ökade digitaliseringen de senaste veckorna medfört att det är lättare än tidigare att ta del av det stora utbud av beredskapskunnande som nu finns att tillgå i digital form! Passa på att utnyttja denna nya möjlighet att lära dig någonting nytt!

Kitty Schulman

Finlands svenska Marthaförbund
Kvinnornas Beredskapsförbund, medlem av styrelsen och arbetsutskottet

Skribenten bor i Helsingfors och är mamma till två barn i lågstadieåldern. Arbetstiden kretsar kring bekämpning av djursjukdomar. Fritidsintressena inkluderar motion och föreningsaktivitet. Tidigare vice ordförande för Marthaförbundet och fortsättningsvis aktiv martha. Intresset för beredskapsarbete kom med modersmjölken.

Erilainen elämä lähellä ja etänä

Täällä kesämökillä olemme juuri päättäneet illallisen, johon rakkaat perheenjäsenet osallistuivat tietokoneen välityksellä. Aikaisemmin tietokone oli kielletty illallispöydässä, mutta viime aikoina se on saanut osallistua illallisiin yhä useammin linkkinä sukulaisiin ja ystäviin, joiden kanssa olisimme halunneet istua samaan pöytään. Vallitsevan poikkeustilan takia olemme saaneet tyytyä näkemään etäyhteyksien välityksellä. Ei hullumpaa nyt kun olemme tottuneet! Ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin olla tapaamatta lainkaan!

Koronakriisin eskaloituessa maaliskuussa, Marthaförbundetin puheenjohtaja Andrea Hasselblatt osallistui valtakunnalliseen maanpuolustuskurssiin numero 233. Mitä enemmän kriisi yhteiskunnassa voimistui, sitä enemmän alkoi todellisuus kurssin ulkopuolella muistuttaa niitä harjoituksia, joita kurssilla tehtiin. Todellisuudessa poikkeustila julistettiin ensimmäistä kertaa rauhanajassa. Kurssilla valmiuslakia ei ehditty ottaa käyttöön ennen kuin vallitsevasta tilanteesta johtuen kurssi jouduttiin keskeyttämään.

Maanpuolustuskurssilla korostettiin järjestöjen tärkeyttä maamme valmiustyön kannalta. Kriisillä voi olla monta muotoa. Naisten Valmiusliitto ja sen jäsenjärjestöt jakavat valmiusosaamista, joka antaa meille edellytyksiä kohdata kriisejä riippumatta kriisin aiheuttajasta. Koronakriisissä ei ole kyse tulipalosta, sähkökatkoksesta tai ongelmasta vedenjakelussa. Sen sijaan olemme täysin uuden tilanteen edessä. Entistä useampi suomalainen viettää koko vuorokauden kotona, lapset tarvitsevat kouluapua, kaikki ateriat syödään kotona, vanhemmat sukulaiset ja ystävät tarvitsevat apua ostosten järjestämisessä ja kaikki tarvitsevat uusia tapoja täyttää tuttujen yhteisöllisten rakenteiden häviämisen aiheuttama sosiaalinen tyhjiö.

 

 

 

Hakeudu luontoon hakemaan taukoa korona-arkeen. Hae samalla metsästä maukasta syötävää!

 

 

Koulujen tavoin myös kolmannen sektorin järjestöt joutuivat muuttamaan koko toimintansa muutamassa päivässä vastaamaan yhteiskuntamme uutta todellisuutta. Sanoma ei ole muuttunut, mutta kanavat ovat osittain vaihtuneet kun etäluennot ja netti-informaatio on saanut korvata fyysiset tapaamiset.

Marthaförbundetin tavoite on parempi maailma yksi arkipäivä kerrallaan. Liitto tukee suomalaisia uudessa vallitsevassa tilanteessa riippumatta siitä, onko kyse virtuaaliseen sukuillalliseen sopivasta IT-ratkaisusta, arkea helpottavasta viikkoruokalistasta helppoine ja terveellisine ruokaohjeineen tai taloudellisen kriisin kohtaamisesta.

Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua kolmannen sektorin järjestämään tärkeään valmiustyöhön. Meillä kaikilla on velvollisuus ja oikeus oppia taitoja, jotka auttavat meitä ja kanssaihmisiämme kriisin edessä. Moni kurssi on peruuntunut koronakriisin takia, muun muassa kevään NASTA-harjoitus. Siitä huolimatta on viime viikkojen lisääntynyt digitalisaatio mahdollistanut valmiustaitojen kartuttamisen entistä tehokkaammin etäyhteyksien välityksellä! Käytä tätä uutta tilaisuutta hyväksi oppimalla jotakin uutta!

Kitty Schulman

Finlands svenska Marthaförbund
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Kirjoittaja on helsinkiläinen kahden alakouluikäisen lapsen äiti, joka harrastaa liikuntaa ja järjestötoimintaa. Työtehtävät pyörivät eläintautien vastustamisen ympärillä. Hän on Marthaförbundetin entinen varapuheenjohtaja ja edelleen aktiivinen martha, jolla kiinnostus valmiustyötä kohtaan tuli äidinmaidon mukana.

 

 

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

31.3.2020

Missä sinä olit, kun…Uusimaa eristettiin

Omavarainen varautuminen on kansalaisvelvollisuus. 72h kotivara ei riitä kriisitilanteessamme vaan varautuminen tulee venyttää viikoksi, kahdeksi…  Jatkan näin suoraan Mervi Mäki-Nesteen maaliskuun blogista.  Kirjoittaessani olemme vielä maaliskuun puolella, mutta tilanne on jo tässäkin lyhyessä ajassa muuttunut varautumisen ja arkielämämme suhteen merkittävästi. Huolestuneisuutta ja pelkoakin nousee mieleen tilanteessa, kuinka tässä oikein pärjätään eteenpäin. Luottamus itseemme ja yhteiskunnan päättäjiin on nyt ensisijainen asia.

Olen Maanpuolustuskiltojen liiton edustajana Naisten Valmiusliiton hallituksessa sekä toiminut jo pitkän aikaa Helsingin seudun alueneuvottelukunnassa.  Jäsenyys Suomenlinnan Rannikkotykistökillassa antaa pohjan parinkymmenen vuoden kokemukseen kiltatehtäviin saaristossa sekä vahvan koulutustahdon vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä.

Yhteistyössä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa luomme perustan monipuoliselle osaamisellemme ja yhteistyöllemme myös poikkeusoloissa.

Kaiken varalta, arkea turvaten

Selasin käymiäni kursseja vuosien aikana ja yllätyin, kuinka moneen kurssiin liittyy yhteiskunnan  poikkeusolotoimintaa jollain tavalla; Maastotaidot, Kenttämuonitus, Kodin tietoturva, Arjen hallinta – henkinen tuki, Arjen hallinta kriisitilanteessa, Toimintavalmiudet kriisitilanteissa, Viestintätaidot kriisitilanteissa, Turvaa kiltasisarille (itsepuolustuskurssi), Poikkeusolojen sotilaskotitoiminta, Meripuolustuksen valmiuskurssi ja Turvallisesti saaristossa, vain muutaman mainitakseni. Iso kiitos kouluttautumisen eteen tehdystä työstä Naisten Valmiusliiton osaajille sekä tärkeääkin tärkeämmän koulutuksen mahdollistajille.

Kaikessa toiminnassani verkostossani tuon esiin ja tarjolle Naisten Valmiusliiton pitkän kokemuksen, monipuolisen sekä valtakunnallisen että alueellisen varautumiskoulutuksen merkityksen kohdennettuna naisille, ja opitun kantamana tukemaan arjen eri toimintoja, mitkä tällä hetkellä ovat todella tarpeen.

Naisten Valmiusliiton Turvallisuusseminaarissa sisäministerin aiheena oli ”Mikä meitä uhkaa”.  Kukaan ei tuolloin tällaista uhkaa voinut edes ajatella. Tilaisuudesta on vain muutama kuukausi ja tässä ollaan pitämässä huolta itsestämme, läheisistämme, terveydenhuoltoala tehtäviensä mukaisesti, opetussektori, varhaiskasvatus tulevista sukupolvista, valtiovalta raskaalla vastuullaan kantamassa kansan hyvinvointia.  Olemme kaikki samassa veneessä pärjäten kriisikuukaudet kuka mitenkin.

Tähän korona-viruksen isoon ja nopeaan hyökkäykseen emme tokikaan osanneet olla varautuneita.

Suoritamme tärkeää omaa tehtäväämme kunnon kansalaisena tukien yhteiskunnan toimintaa ja toimivuutta myös tulevina viikkoina, kuukausina, vuosina kuunnellen ja noudattaen saamaamme ohjeistusta turvataksemme sekä oman arkemme että tulevien sukupolvien selviytymisen erilaisissa uhkaavissa tilanteissa.

Maailma muuttuu, toimintatavat muuttuvat, me sen mukana sopeutuen. Tästäkin kriisistä selviämme, otamme opiksemme ja dokumentoimme asioita tulevaisuuden hyödyksi kaikkea sitä, mikä olisi mahdollisen muuttuvan tilanteen osalta tähdellistä ja tarvitsee huomiotamme kehittyäkseen.

Odotan mielenkiinnolla, mitä innovatiivista uutta nousee varautumissektorilla esiin, joka tukee ja turvaa tulevaisuutemme tulevissakin kriiseissä.

Sirpa Holma
Maanpuolustuskiltojen liitto, liittovaltuuston jäsen
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestötoimintaan pitkään osallistunut helsinkiläinen, joka on toiminut Naisten Valmiusliiton toimistosihteerin tehtävissä vuosina 2013-2015. Lisäksi hän on toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen kentässä erilaisissa tehtävissä, kuten koulutuskoordinaattorina, kurssinjohtajana, kurssilaisena ja tiedottajana. Järjestötyön vastapainoksi  kirjoittaja harrastaa lukemista.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

9.3.2020

Sähkö tulee töpselistä

Sähköjen katketessa, meitä kiinnostaa, miten kauan katko kestää. Yleensä se on ohi
ennen kuin olemme ehtineet löytää taskulampun tai kynttilän ja tulitikkuja.

Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton. Moni muistaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt, joiden aiheuttamat katkot vaikuttivat 800 000 suomalaiskodissa. Kotitalouksista joka neljäs oli ilman sähköä vielä viisi vuorokautta myrskyn jälkeen.

Yhteiskuntamme toimii täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot lamauttavat sekä veden tulon että jätevesien poiston. Samoin kauppojen, pankkien ja bensiiniasemien toiminta häiriintyy ja liikenne takkuaa.

Lankapuhelinten aikaan puhelinliikenteellä oli oma sähköverkkonsa. Tietoverkot, internet ja puhelinliikenne toimivat niin kauan, kuin verkkojen tukiasemien varavoima-akut toimivat. Niiden pitäisi kestää noin neljä tuntia, mutta kriisin tullen hätääntyneiden ihmisten puhelimen käyttö lisääntyy niin paljon, että aika on teoreettinen.

Kotivara kuntoon

Ihminen selviää ilman ruokaa viikkotolkulla. Vuodenajasta ja asunnosta riippuen myös ilman lämmitystä. Veden jakelun katkeaminen on painajaisista pahin: ilman vettä ihmisen toimintakyky laskee parissa vuorokaudessa. Harva kaupunkilainen hamstraa koskaan vettä. Tai löytyykö kodistasi puhtaita astioita, joilla vettä voisi noutaa. Nokian vesikriisi on vielä monella tuoreessa muistissa.

Tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä arvioi selviävänsä sähkö- ja vesikatkosta vain pari päivää. Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita.

Omatoiminen varautuminen on noussut viime viikkoina jälleen ajankohtaiseksi ympäri maailmaa riehuvan korona -viruksen myötä.

Tällä hetkellä yleinen suositus on, että kansalaisen on syytä varautua niin sanotulla kotivaralla 72 tunniksi eli kolmeksi vuorokaudeksi.

Kotivara tarkoittaa paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan.

Valitettavasti itsestään huolehtivan väestön rinnalle on syntymässä ryhmiä, jotka ovat poikkeusoloissa hyvin haavoittuvia. Leipäjonossa seisovalla tuskin on ruokakaapissaan kotivaraa. Yksin asuvat vanhukset ovat kriisin sattuessa myös erityisen riippuvaisia nopeasta avusta.

Omatoiminen varautuminen on kansalaisvelvollisuus.

Mervi Mäki-Neste
puheenjohtaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on eteläpohjalaistunut savolainen järjestötyön ammattilainen, joka emännöi kasvinviljelytilaa. Aktiivinen kulttuurin kuluttaja, jonka harrastuksiin lukeutuvat saunominen ja avovesiuinti vuodenajasta riippumatta.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Blogi: Kaiken varalta

Naisten Valmiusliiton blogia kirjoittavat jäsenjärjestöjen edustajat ja liiton toimihenkilöt. Kirjoitusten aiheet liittyvät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen sekä muihin kokonaisturvallisuuden teemoihin.

20.1.2020

NAISTEN MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA KOKONAISTURVALLISUUTEEN

Puolustusministeri Antti Kaikkonen haluaa selvittää kutsuntojen laajentamista naisiin ja kansalaispalveluksen käyttöönottoa. Tämä asia tuli esille MTV:n uutisissa 18.1., jossa puolustusministeriä haastateltiin. Myös minua haastateltiin puhelimitse samasta aiheesta 19.1. ja lyhyet kommentit poimittiin siitä saman päivän uutisiin. Yksittäiset lauseet jäivät kuitenkin irralliseksi laajemmasta pohdinnasta.

Kutsunnat naisille

Kutsuntojen laajentaminen naisiin on periaatteessa hyvä asia, sillä siinä on mahdollisuus saada tietoa asepalveluksesta ja kartoittaa nuoren elämäntilannetta.

Tietoa asepalveluksen eri mahdollisuuksista ja hyödyistä tulisi kuitenkin tuoda esille kaikille nuorille jo aiemmin opintojen yhteydessä. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta lukumäärä varmasti vielä kasvaisi, jos asiasta olisi enemmän tietoa. Tieto voisi vähentää myös naisten keskeytyksiä.

Liitto kannattaa kansalaispalveluksen selvitystyötä

Uutisissa todettiin virheellisesti, että liitto kannattaa kansalaispalvelusta. Liitto on kannattanut kansalaispalveluksen selvittämistä ja pitää erittäin hyvänä puolustusministerin päätös perustaa parlamentaarinen komitea.

Viime vuonna monet poliittiset puolueet kannattivat kansalaispalvelusta, mutta sen sisällöstä oli erilaisia näkökulmia. Asiasta pitää olla ensin riittävästi tietoa, jotta asiaan voidaan ottaa kunnolla kantaa ja päättää sen käyttöönotosta.

Kansalaispalveluksen käyneet voisivat toimia parhaimmillaan hyvänä tukena viranomaisille häiriö- ja poikkeustilanteissa. Monilla naisilla on jo sekä siviilityön että harrastuneisuuden kautta hankittua vahvaa osaamista, jota voidaan hyödyntää monissa eri tehtävissä.

Suomalaisilla naisilla on vahva halua osallistua varautumis- ja turvallisuustyöhön, mikä näkyy suurena kiinnostuksena Naisten Valmiusliiton koulutuksia kohtaan, sillä kaikki halukkaat eivät mahdu kursseille.

Kansalaispalveluksen käyneitä voitaisiin käyttää esimerkiksi väestönsuojelutehtävissä ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ylläpitämisessä. Osaamista ja kiinnostusta löytyy jo nyt mm. ensiavun, henkisen tuen, viestinnän, hätämajoituksen, joukkoruokailuun sekä polttonesteiden säännöstelyyn tehtäviin liittyen. Lyhyempää koulutusta tarjoavat Naisten Valmiusliiton lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja monet muut kokonaisturvallisuuden parissa toimivat järjestöt.

Kansalaispalveluksen yhteydessä tulisi mielestäni tarkastella myös siviilipalveluskoulutusta, jotta emme pidä yllä päällekkäisiä järjestelmiä.

Naisten Valmiusliitto on myös kannattanut pitkään kansallisen varaamisrekisterin perustamista, mutta asia ei ole edennyt. Tässä yhteydessä olisikin uusi mahdollisuus selvittää tämä toiminto. Varaamisrekisteri olisi järjestelmä, johon kirjattaisiin henkilöt osaamisen mukaan samalla tavoin kuin asevelvolliset on kirjattu puolustusvoimilla. Tämä mahdollistaisi heidän nopean löytymisen viranomaisten avuksi.

Mielestäni nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on hyvä. Maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää, että naisten aktiivisuus huomioidaan nykyistä paremmin sekä kutsuntojen että kansalaispalveluksen osalta. Puolustusvoimat on esittänyt, että heillä ei ole tarvetta laajentaa kutsuntoja koko ikäluokkaan, sillä toistaiseksi asevelvollisia ei tarvita nykyistä enempää.

Omassa haastattelussa toin esille myös sen, että tässä vaiheessa en näen tarvetta naisten pakottamiselle asepalvelukseen vaan enemmänkin nykyisen mallin edelleen kehittämistä. Toivoin myös, että järjestöjä kuullaan molemmissa selvityksissä tai perustettaisiin järjestötyöryhmä tukemaan selvityksen etenemistä.

Kaarina Suhonen
pääsihteeri, Naisten Valmiusliitto

Kirjoittaja on toiminut Naisten Valmiusliiton pääsihteerinä vuodesta 2016 lähtien, ja ollut sitä ennen pitkään mukana vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa eri tehtävissä mm. kouluttajana, kurssilaisena ja maanpuolustusjärjestön johtotehtävissä. Vapaa-aikana hän liikkuu paljon luonnossa ja viihtyy maastohiihdon parissa.