Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kotivara on varautumisosaajan ensimmäinen askel

Kun korona-aika alkoi, kotivara-termi palautui suomalaisten sanavarastoon. Monelle taisi tulla yllätyksenä, että kyse ei olekaan vain kivikautisesta tavasta selviytyä kylmistä talvista, vaan ihan nykyaikaisen varautumisen perusperiaatteesta. Jokaisesta kodista pitäisi löytyä häiriötilanteiden varalle ruokaa ja juotavaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi.

Korona alkoi rajoittaa elämäämme keväällä 2020. Ylimääräisiä kontakteja kehotettiin välttämään ja kaupassakäyntirytmiä harventamaan. Mitä kaapeissa pitäisi olla? Vessapaperi muistettiin, mutta muuten aika monella oli opeteltavaa.

Kotivaran lisäksi toinen mieliin ja otsikoihin noussut sana oli varautuminen. Pitäisikö nykyaikaisen ihmisen jotenkin varautua? Mihin? Ja mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Uskon, että koronan ja kotivaran myötä varautumiseen herättiin ihan uudella tavalla.

Oletko kuullut 72 tunnin varautumissuosituksesta?

Jokaisen kotitalouden pitäisi olla varautunut pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua. Vaikka korona-aikana keskitytään ajattelemaan vain koronaa, muutkin häiriötilanteet ovat mahdollisia: pitkittyneet sähkökatkot ja vedenjakelun häiriöt voivat tapahtua koska vaan ja missä vaan.

Mitä paremmin olemme varautuneet häiriötilanteisiin, sitä helpommalla oma perhe selviää ja sitä enemmän viranomaisille jää aikaa auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia, joille varautuminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Tilaa luento 72 tunnin varautumissuosituksesta tai kouluttaudu itse 72 tuntia -kouluttajaksi

Kotitalouksien 72 tunnin varautumissuosituksen ympärille on rakennettu koulutusjärjestelmä. Perustiedot ovat kaikkien saatavilla osoitteessa 72tuntia.fi tai 72 tuntia -yleisötilaisuuksissa tai webinaareissa.

Yleisötilaisuudet ja webinaarit kestävät noin 1- 2 tuntia ja niissä käsitellään kotitalouksien varautumisen perusasioita kuten sitä, miten pitkittyneeseen sähkökatkoon tai vedenjakeluhäiriöön olisi hyvä varautua. Yleisötilaisuuksia ja webinaareja järjestävät 72 tuntia -kouluttajat, joita löytyy kaikkialta Suomesta.

Jos haluat tilata omaan taloyhtiöösi, työpaikallesi tai vaikka harrastusporukallesi 72 tuntia -teemaisen tilaisuuden, ota yhteyttä omalla alueellasi toimivaan kouluttajaan.

Ja jos kotitalouksien varautuminen tuntuu sinun jutultasi ja kouluttaminen on sinulle mieluista, hanki ihmeessä 72 tuntia -kouluttajapätevyys! Kouluttajaksi voi kouluttautua verkossa tai lähikoulutuksessa. Lisätietoja löydät sivulta 72tuntia.fi.

Sanna Räsänen

Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ja keskittyy erityisesti 72 tunnin varautumissuositukseen – työssä ja vapaalla. Kun varautumisesta tuli työtä, alakerran varastoon ilmestyi säkillinen uutta tavaraa: kaksi puhdasta kannellista ämpäriä, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä, vessapaperia, muovipusseja ja monta 1½ litran pulloa kaupasta ostettua vettä.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

24.2.2021

Katse tulevaisuuteen – jokainen kriisi on myös mahdollisuus

Naisten rooli vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa herätti aktiivista keskustelua jo runsaat 20 vuotta sitten. Tuolloin havaittiin, että naisten kouluttaminen kokonaisturvallisuuden tehtäviin sekä naisten varautumis- ja turvallisuusosaamisen hyödyntäminen kaipasivat aktiivisempaa otetta. Naisten Valmiusliitto perustettiin 1997 naisten valmiuskoulutuksen koordinoijaksi sekä naisten innostamiseksi mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tehtäviin.

Kuluneina vuosikymmeninä suomalainen yhteiskunta on muuttunut varsin paljon. Suomi on siitä huolimatta monella mittarilla arvioituna, ja lukuisten eri tutkimusten valossa yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallinen yhteiskunta ei ole itsestään selvyys, sen eteen on tehtävä työtä. Turvallisuusympäristömme muuttuu koko ajan ja perinteisten uhkien rinnalle nousee jatkuvasti myös uusia. On tärkeää, että turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan jatkuvasti.

Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta moneen muuhun verrattuna. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen ainutlaatuinen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Järjestöjen työ on saanut viime vuosina runsaasti kiitosta ja arvostusta, mutta osataanko sitä edelleenkään hyödyntää riittävästi?

Runsas vuosi sitten korona oli meille kaikille lähes tuntematon käsite, yksi virus muiden joukossa, joka jylläsi rajatulla alueella Kiinan Wuhanissa. Siitä tuskin olisi haittaa meille suomalaisille. Toisin kävi, pieni ketterä ja muuntautumiskykyinen virus on pannut maailman sekaisin ja myllännyt koko Euroopan uuteen uskoon. Suomi on tähän saakka selvinnyt helpolla, kun vertaamme tilannetta moniin muihin maihin. Tilanne kuitenkin elää jatkuvasti.

Olemme tottuneet siihen, että lähes kaikkeen löytyy toimiva rokote tai lääke. Äkkiä olemmekin tilanteessa, jossa rokotevalmistajat käyvät kilpajuoksua muuntautuneen viruksen kanssa ja muutaman kuukauden sijasta virus kiertää maailmaa jo pitkälti toista vuotta. Korona on pakottanut meidät oppimaan uusia toimintamalleja ja sen vaikutukset näkyvät lähes kaikkialla.

Maskit ja käsidesit kuuluvat jo jokaisen selviytymispakkiin ja sosiaalinen etäisyys on uusi normaali. Pitkittynyt tilanne vaatii kaikilta sopeutumista, jaksamista ja resilienssiä. Epävarmuudessa eläminen kuluttaa henkisiä voimavaroja.

Naisten Valmiusliiton tavoitteena on historiansa alusta saakka ollut jatkuvasti kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Naisten Valmiusliitto on elänyt ajassa ja kuunnellut herkällä korvalla koulutustarpeita sekä kehittänyt koulutustoimintaansa tukemaan muuttuneita turvallisuustilanteita.

Korona on heijastunut myös Naisten Valmiusliiton toimintaan, mutta samalla opettanut sopeutumaan ja innostanut ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja -tapoja. Liitto on vuosikymmenien aikana yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa kannustanut ja innostanut suomalaisia naisia kouluttautumaan arjen turvallisuustaitojen osaajiksi, kouluttajiksi, asiantuntijoiksi ja kriisitilanteiden johtajiksi. On tärkeää, että tätä tehtävää pystytään hoitamaan myös pandemiatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tiedon, koulutuksen sekä henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Entistä enemmän tiedostetaan, että varautuminen ja erityisolojen valmiudet auttavat meitä niin arjessa kuin erilaisten kriisitilanteiden kohtaamisessa. Työsarkaa tässä tehtävässä riittää edelleen.

Kahdeksan vuotta Naisten Valmiusliiton puheenjohtajan tehtävässä on ollut tavattoman antoisaa ja opettanut paljon. Toivottavasti olen pystynyt välittämään kaikille liiton toimijoille sen suuren arvostuksen, jota tunnen tätä merkittävää ja yhteiskunnallisesti tärkeää työtä kohtaan. Sydämellinen kiitokseni kaikille teille, teette uskomattoman arvokasta työtä niin alueneuvottelukunnissa, jäsenjärjestöissä kuin liiton koulutuksissa ja tehtävissä.

Tänä päivänä Naisten Valmiusliiton asema on vahva ja liitto on hyvissä ja osaavissa käsissä. Yhteistyöverkot toimivat erinomaisesti. Naisten Valmiusliiton pohja on hyvin rakennettu.

Kiinalainen kriisiä kuvaava merkki koostuu kahdesta osasta, joista toinen merkitsee vaaraa ja toinen mahdollisuutta. Jokaiseen kriisiin sisältyy mahdollisuus kasvaa, muuntautua ja oppia uutta.

Anne Holmlund

Kirjoittaja on maanpuolustus- ja turvallisuusorientoitunut MPK:n hallituksen jäsen, SPEKin valtuuston puheenjohtaja ja entinen sisäministeri, joka toimi Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana 2013-2020.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

24.9.2020

Kriisistä taas opittiin – vai opittiinko?

Suomea kohtasi keväällä hieman erilainen kriisi kuin aikaisemmin. Maaliskuun jälkeen yksi uutisten kestoaihe on ollut koronapandemia. Suomea on ennenkin kohdanneet erilaiset kriisit. Silloin ei ole tarvittu pelkästään valmiuslakia vaan myös puolustustilalakia. Lyhyesti puolustustilalaki liittyy siis sotilaalliseen kriisiin, minkä turvin valtio voi mm. ottaa maanpuolustukseen vedoten maa-alueen, rakennuksen, koneen, laitteen, rajoittaa vientiä/tuontia, rajoittaa monia asioita, määrätä töihin maan puolesta jne. Minusta tuohonkin lakiin kannattaa netin välityksellä tutustua myös naisten, jotka eivät ole inttiä käyneet. Onneksi nyt ei ollut sellaisesta kriisistä kysymys, että puolustustilalakia tarvittaisiin, mutta sen pääsisältö on hyvä tuntea.

Itse ajattelin, kun koronatilanne tuli, että toivottavasti ihmiset oppivat arvostamaan sitä, mitä on eikä kaikki valittaisi pienistä ja mitättömistä asioista. Aluksi tuntuikin, että esim. Twitterissä loppui turhanpäiväinen puljaaminen ja vinoilu tietyistä asioista, kuten maidonjuonnista. Esimerkiksi kotimaista, omavaraista ruokaa kriisin aikana puolustettiin yllättäviltäkin tahoilta. Kenelläkään ei tullut nälkä, vaikka riisipaketit ja soijaputelit saattoi hetkellisesti loppua Kallion kaupoista. Myös maalle muuttaminen oli monella keskustelussa, ja kesämökkejäkin meni kaupaksi ennätysmäärät. Kyllä koronapandemia jollain tapaa on muuttanut ihmisten käsityksiä taas käytännönläheisemmäksi, minkä ansiosta arvostetaan jälleen enemmän omaa maata ja sen omavaraisuutta.

Nykyään on myös paljon puhuttanut omavarainen energia. Kukin voi päätellä mitä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, jos turpeen käyttö lopetetaan. Kaikilla kun ei mahdollisuutta puillakaan lämmittää asuntoaan. Naisten Valmiusliitto on ohjeistanut useissa julkaisuissa varautumisesta kotona, joten siihen en tässä mene sen syvällisemmin.

No mennäänpä sitten siihen aikaan, kun tuota puolustustilalakia viimeksi tarvittiin. Isoäitini oli rintaman läheisyydessä lottatehtävissä. Ei hän hirveästi niistä ajoista elinaikanaan minullekaan puhunut, mutta jotain kuitenkin. Esimerkiksi pulassa eläminen sota-ajoista oli jäänyt vahvasti päälle. Ihmettelin jo nuorena, kun hän leikkasi kaikki pahviset pakkaukset paloihin ja käytti ne uudelleen. Esimerkiksi kun kävin hänelle kaupassa, niin pahvisen kauppalistan takana saattoi lukea Sirkku-palasokeri. Paperistakin oli ollut joskus siis pulaa. Hän parsi myös itse kaikki villasukat, jos ne menivät puhki. Mitään ei paiskattu menemään.

Sen isoäitini myös joskus mainitsi, että meiltä haettiin kaikki neljä hevosta sotaan, johon tietysti isänmaallinen sukuni ne mielellään luovutti. Olihan kysymys maamme puolustamisesta, ja meillä oli siihen tarkoitukseen sopivat hevoset. Yksikään ei tullut takaisin, mutta maatilan työt saatiin tehtyä isoäitini siskon tilan hevosilla.

Siispä ollaan kiitollisia edes jostain eikä valiteta turhista. Huonompiakin aikoja on kohdattu ja ne selätetty.

TerhiHakola
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on myös Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsen, työskentelee rakennusalalla myyntitehtävissä ja tykkää saunomisesta.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

2.7.2020

Oulun Fanni ja muut NASTAT  varautumisen ja turvallisuuden opinpaikat

Naisten Valmiusliiton toiminta on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edistämistä. Toiminnan konkretia löytyy NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksista. Ne kokoavat erilaisia turvallisuuden ja varautumisen asioita kokonaisuudeksi, yhdeksi viikonlopuksi kerrallaan.

Kurssien kirjo ulottuu henkisestä varautumisesta digitaalisen maailman kautta konkreettiseen metsässä pärjäämiseen. Omanlaisensa ulottuvuus ja oppimisen paikka on osallistua harjoitusten järjestämiseen, sillä harjoitusten järjestämisestä vastaa vapaaehtoisten naisten joukko.

Oma harjoitushistoriani on lyhyt. Ensimmäinen harjoitukseni oli Minnatar2017. Opin olemaan Oikeesti Puatissa, kun pääsin harjoittelemaan turvallisen vesillä liikkumisen taitoja. Seuraavana vuonna hyppäsinkin syvään veteen ja PikkuNASTA Fanni2018 organisaatioon. Onneksi pelastusliivit annettiin organisaation puolesta. Eli ne kaikki osaavat ja innostavat naiset, joiden kanssa sain töitä tehdä. Matka jatkui Rovaniemen Revontuli2019 -harjoituksen organisaatioon ja vielä kerran Ouluun, Fanni2019:n varajohtajaksi.

Lämmöllä muistan ennen kaikkea Fanni-harjoituksia, Oulun Alueneuvottelukunnan omia PikkuNASTOJA Hiukkavaaran hieman alkeellisissakin oloissa. Mikään ei kasvata yhteishenkeä enemmän, kuin käyttämättömänä olleen kasarmin tupien siivous päivää ennen harjoituksen alkua.

Tiedän, että harjoituksen ja kurssien johtoon sekä muuhun tuiki tärkeään rutiinien pyörittämiseen on joskus haastavaa löytää ihmisiä. Osin luullaan, ettei osaa tai pärjää. Turha luulo ja aiheeton pelko. Kyllä me osaamme muutaman sadan naisen koulutusviikonlopun järjestää, ei ehkä yksin, mutta yhdessä toisten kanssa.

Harjoitusviikonloppua järjestäessä, saa mukaansa ainakin seuraavat opit:

1. Kyky organisoida – Kun on pakko miettiä, miten kurssitat, vaatetat, ruokit ja kuljetat noin 350 naista eri puolilta Suomea niin, että he ovat tyytyväisinä oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oppii jakamaan kokonaisuuden osiin ja järjestämään palaset niin, että niistä muodostuu oivallinen kokonaisuus. Ja senkin oppii, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Jos voit, niin delegoi. Harjoituksen ajaminen satamaan vaatii kapteenia ja köydenheittäjää.

2. Jämäkkyys – turhaan lepsuiluun ei ole varaa. Samalla oppii myös luovimisen tärkeän taidon. Jämäkkyys ei tarkoita jäykkyyttä ja joustamattomuutta. Harjoituksissa ja harjoitusten organisaatiossa on vapaaehtoisia naisia, jotka antavat omaa aikaansa halutessaan oppia uusia asioita. Turhalla tiukkuudella voi viedä oppimisen ilon.

3. Oppii ihmisten erilaisuutta – ja pärjäämään erilaisuuden kanssa. Osallistujajoukko tulee harjoitukseen erilaisin odotuksin, eikä kaikkia karipaikkoja ole merkitty. Konkareille kaikki on tuttua ja vaatimukset korkealla. Untuvikot ensikertalaiset eivät oikein tiedä mitä odottaa, ympäristökin on outo. Vapaaehtoisten järjestäjien joukossa on monenlaista kokemusta sekä kirjo erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Yksi harjoitusten tärkeimmistä opetuksista on erilaisuuden tunnistaminen ja sen arvostaminen. Ilman erilaista kokemusta, osaamista ja ammattitaustaa ei harjoituksen järjestäminen onnistu.

Kannustan vastaamaan myöntävästi, jos Sinua pyydetään mukaan järjestämään NASTA-harjoitusta. Osaamisesi ja innostumisesi vähän kahjoistakin asioista on pantu merkille.

Ilona Suppanen
Pohjois-Pohjanmaan martat ry:n hallituksen puheenjohtaja
Marttaliitto ry:n hallituksen jäsen

Kirjoittaja on innostunut martta, joka toimii marttajärjestön eri portaissa: rakkain on oma marttayhdistys Rotuaarin martat ry.  Mukana myös Naisten Valmiusliiton toiminnassa ja  yrittää elää niin kuin opettaa.

ps. Fanni2020 PikkuNASTA järjestetään taas lokakuun alussa.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

6.5.2020

Suomenkielinen versio kirjoituksesta löytyy ruotsinkielisen jälkeen.

Ett annorlunda liv nära och på distans

Jag sitter på sommarstugan och har just avslutat en middag där kära familjemedlemmar har deltagit via datorn. Datorn som tidigare var bannlyst vid middagsbordet har nu allt oftare fått vara med på middagen som en länk till de släktingar och vänner vi gärna hade delat middagen med. Till följd av det rådande undantagsläget har vi fått nöja oss med att umgås på distans. Inte alls så tokigt nu när vi har vant oss. Definitivt bättre än att inte kunna träffas alls!

När coronakrisen började eskalera i Finland i mars deltog Marthaförbundets ordförande Andrea Hasselblatt i den nationella försvarskursen nr 233. Allt eftersom krisen i samhället tilltog, började verkligheten utanför kursen mera och mera likna de övningar som gjordes på kursen. I verkligheten infördes undantagstillstånd i Finland för första gången i fredstid. På kursen hann beredskapslagen ännu inte tas i bruk förrän kursen avbröts till följd av det rådande läget.

På försvarskursen framhölls hur viktiga de olika förbundens roll är för beredskapsarbetet i vårt land. Kriser kan komma i många skepnader. De beredskapskunskaper som Kvinnornas Beredskapsförbund och dess medlemsförbund sprider ger oss förutsättningar att möta kriser oberoende av krisens orsak. Coronakrisen handlar varken om eldsvåda, elavbrott eller problem med vattenförsörjningen. I stället står vi inför en helt ny situation. Fler finländare än tidigare tillbringar plötsligt hela dygnet hemma, barn behöver hjälp med skolarbetet, alla måltider äts hemma, äldre släktingar och vänner behöver hjälp med inköp och alla behöver nya sätt för att mätta det sociala vakuum som uppstått då de invanda sociala strukturerna plötsligt är borta.

 

 

 

Sök dig ut i naturen för att ladda batterierna när du vill ha ett avbrott i coronavardagen. Passa på och fyll skafferiet med naturens läckerheter!

 

 

Precis som skolorna fick även organisationerna inom tredje sektorn lägga om hela verksamheten på bara några dagar för att svara på den nya verklighet som plötsligt rådde i vårt samhälle. Budskapet har varit det samma som annars, men kanalerna har delvis bytts ut när fysiska möten har ersatts av distansföreläsningar och information på nätet.

Marthaförbundet jobbar för en bättre värld, en vardag i taget. Oberoende om det handlar om vilken IT-lösning som lämpar sig för en virtuell släktmiddag, att underlätta vardagen genom ett matschema för hela veckan med hälsosam mat och enkla recept som passar alla eller hur det lönar sig att agera vid en ekonomisk kris stöder Marthaförbundet finländare i det nya läge som råder.

Varje finländare har möjlighet att delta i det värdefulla beredskapsarbete som den tredje sektorn står för. Det är vår allas skyldighet och rättighet att lära oss kunskaper som hjälper oss och andra att hantera krissituationer. Trots att många kurser och sammankomster har inhiberats på grund av coronakrisen, bland annat vårens NASTA-övning, så har den ökade digitaliseringen de senaste veckorna medfört att det är lättare än tidigare att ta del av det stora utbud av beredskapskunnande som nu finns att tillgå i digital form! Passa på att utnyttja denna nya möjlighet att lära dig någonting nytt!

Kitty Schulman

Finlands svenska Marthaförbund
Kvinnornas Beredskapsförbund, medlem av styrelsen och arbetsutskottet

Skribenten bor i Helsingfors och är mamma till två barn i lågstadieåldern. Arbetstiden kretsar kring bekämpning av djursjukdomar. Fritidsintressena inkluderar motion och föreningsaktivitet. Tidigare vice ordförande för Marthaförbundet och fortsättningsvis aktiv martha. Intresset för beredskapsarbete kom med modersmjölken.

Erilainen elämä lähellä ja etänä

Täällä kesämökillä olemme juuri päättäneet illallisen, johon rakkaat perheenjäsenet osallistuivat tietokoneen välityksellä. Aikaisemmin tietokone oli kielletty illallispöydässä, mutta viime aikoina se on saanut osallistua illallisiin yhä useammin linkkinä sukulaisiin ja ystäviin, joiden kanssa olisimme halunneet istua samaan pöytään. Vallitsevan poikkeustilan takia olemme saaneet tyytyä näkemään etäyhteyksien välityksellä. Ei hullumpaa nyt kun olemme tottuneet! Ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin olla tapaamatta lainkaan!

Koronakriisin eskaloituessa maaliskuussa, Marthaförbundetin puheenjohtaja Andrea Hasselblatt osallistui valtakunnalliseen maanpuolustuskurssiin numero 233. Mitä enemmän kriisi yhteiskunnassa voimistui, sitä enemmän alkoi todellisuus kurssin ulkopuolella muistuttaa niitä harjoituksia, joita kurssilla tehtiin. Todellisuudessa poikkeustila julistettiin ensimmäistä kertaa rauhanajassa. Kurssilla valmiuslakia ei ehditty ottaa käyttöön ennen kuin vallitsevasta tilanteesta johtuen kurssi jouduttiin keskeyttämään.

Maanpuolustuskurssilla korostettiin järjestöjen tärkeyttä maamme valmiustyön kannalta. Kriisillä voi olla monta muotoa. Naisten Valmiusliitto ja sen jäsenjärjestöt jakavat valmiusosaamista, joka antaa meille edellytyksiä kohdata kriisejä riippumatta kriisin aiheuttajasta. Koronakriisissä ei ole kyse tulipalosta, sähkökatkoksesta tai ongelmasta vedenjakelussa. Sen sijaan olemme täysin uuden tilanteen edessä. Entistä useampi suomalainen viettää koko vuorokauden kotona, lapset tarvitsevat kouluapua, kaikki ateriat syödään kotona, vanhemmat sukulaiset ja ystävät tarvitsevat apua ostosten järjestämisessä ja kaikki tarvitsevat uusia tapoja täyttää tuttujen yhteisöllisten rakenteiden häviämisen aiheuttama sosiaalinen tyhjiö.

 

 

 

Hakeudu luontoon hakemaan taukoa korona-arkeen. Hae samalla metsästä maukasta syötävää!

 

 

Koulujen tavoin myös kolmannen sektorin järjestöt joutuivat muuttamaan koko toimintansa muutamassa päivässä vastaamaan yhteiskuntamme uutta todellisuutta. Sanoma ei ole muuttunut, mutta kanavat ovat osittain vaihtuneet kun etäluennot ja netti-informaatio on saanut korvata fyysiset tapaamiset.

Marthaförbundetin tavoite on parempi maailma yksi arkipäivä kerrallaan. Liitto tukee suomalaisia uudessa vallitsevassa tilanteessa riippumatta siitä, onko kyse virtuaaliseen sukuillalliseen sopivasta IT-ratkaisusta, arkea helpottavasta viikkoruokalistasta helppoine ja terveellisine ruokaohjeineen tai taloudellisen kriisin kohtaamisesta.

Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua kolmannen sektorin järjestämään tärkeään valmiustyöhön. Meillä kaikilla on velvollisuus ja oikeus oppia taitoja, jotka auttavat meitä ja kanssaihmisiämme kriisin edessä. Moni kurssi on peruuntunut koronakriisin takia, muun muassa kevään NASTA-harjoitus. Siitä huolimatta on viime viikkojen lisääntynyt digitalisaatio mahdollistanut valmiustaitojen kartuttamisen entistä tehokkaammin etäyhteyksien välityksellä! Käytä tätä uutta tilaisuutta hyväksi oppimalla jotakin uutta!

Kitty Schulman

Finlands svenska Marthaförbund
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Kirjoittaja on helsinkiläinen kahden alakouluikäisen lapsen äiti, joka harrastaa liikuntaa ja järjestötoimintaa. Työtehtävät pyörivät eläintautien vastustamisen ympärillä. Hän on Marthaförbundetin entinen varapuheenjohtaja ja edelleen aktiivinen martha, jolla kiinnostus valmiustyötä kohtaan tuli äidinmaidon mukana.