Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

9.3.2020

Sähkö tulee töpselistä

Sähköjen katketessa, meitä kiinnostaa, miten kauan katko kestää. Yleensä se on ohi
ennen kuin olemme ehtineet löytää taskulampun tai kynttilän ja tulitikkuja.

Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton. Moni muistaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt, joiden aiheuttamat katkot vaikuttivat 800 000 suomalaiskodissa. Kotitalouksista joka neljäs oli ilman sähköä vielä viisi vuorokautta myrskyn jälkeen.

Yhteiskuntamme toimii täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot lamauttavat sekä veden tulon että jätevesien poiston. Samoin kauppojen, pankkien ja bensiiniasemien toiminta häiriintyy ja liikenne takkuaa.

Lankapuhelinten aikaan puhelinliikenteellä oli oma sähköverkkonsa. Tietoverkot, internet ja puhelinliikenne toimivat niin kauan, kuin verkkojen tukiasemien varavoima-akut toimivat. Niiden pitäisi kestää noin neljä tuntia, mutta kriisin tullen hätääntyneiden ihmisten puhelimen käyttö lisääntyy niin paljon, että aika on teoreettinen.

Kotivara kuntoon

Ihminen selviää ilman ruokaa viikkotolkulla. Vuodenajasta ja asunnosta riippuen myös ilman lämmitystä. Veden jakelun katkeaminen on painajaisista pahin: ilman vettä ihmisen toimintakyky laskee parissa vuorokaudessa. Harva kaupunkilainen hamstraa koskaan vettä. Tai löytyykö kodistasi puhtaita astioita, joilla vettä voisi noutaa. Nokian vesikriisi on vielä monella tuoreessa muistissa.

Tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä arvioi selviävänsä sähkö- ja vesikatkosta vain pari päivää. Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita.

Omatoiminen varautuminen on noussut viime viikkoina jälleen ajankohtaiseksi ympäri maailmaa riehuvan korona -viruksen myötä.

Tällä hetkellä yleinen suositus on, että kansalaisen on syytä varautua niin sanotulla kotivaralla 72 tunniksi eli kolmeksi vuorokaudeksi.

Kotivara tarkoittaa paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan.

Valitettavasti itsestään huolehtivan väestön rinnalle on syntymässä ryhmiä, jotka ovat poikkeusoloissa hyvin haavoittuvia. Leipäjonossa seisovalla tuskin on ruokakaapissaan kotivaraa. Yksin asuvat vanhukset ovat kriisin sattuessa myös erityisen riippuvaisia nopeasta avusta.

Omatoiminen varautuminen on kansalaisvelvollisuus.

Mervi Mäki-Neste
puheenjohtaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on eteläpohjalaistunut savolainen järjestötyön ammattilainen, joka emännöi kasvinviljelytilaa. Aktiivinen kulttuurin kuluttaja, jonka harrastuksiin lukeutuvat saunominen ja avovesiuinti vuodenajasta riippumatta.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Blogi: Kaiken varalta

Naisten Valmiusliiton blogia kirjoittavat jäsenjärjestöjen edustajat ja liiton toimihenkilöt. Kirjoitusten aiheet liittyvät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen sekä muihin kokonaisturvallisuuden teemoihin.

20.1.2020

NAISTEN MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA KOKONAISTURVALLISUUTEEN

Puolustusministeri Antti Kaikkonen haluaa selvittää kutsuntojen laajentamista naisiin ja kansalaispalveluksen käyttöönottoa. Tämä asia tuli esille MTV:n uutisissa 18.1., jossa puolustusministeriä haastateltiin. Myös minua haastateltiin puhelimitse samasta aiheesta 19.1. ja lyhyet kommentit poimittiin siitä saman päivän uutisiin. Yksittäiset lauseet jäivät kuitenkin irralliseksi laajemmasta pohdinnasta.

Kutsunnat naisille

Kutsuntojen laajentaminen naisiin on periaatteessa hyvä asia, sillä siinä on mahdollisuus saada tietoa asepalveluksesta ja kartoittaa nuoren elämäntilannetta.

Tietoa asepalveluksen eri mahdollisuuksista ja hyödyistä tulisi kuitenkin tuoda esille kaikille nuorille jo aiemmin opintojen yhteydessä. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta lukumäärä varmasti vielä kasvaisi, jos asiasta olisi enemmän tietoa. Tieto voisi vähentää myös naisten keskeytyksiä.

Liitto kannattaa kansalaispalveluksen selvitystyötä

Uutisissa todettiin virheellisesti, että liitto kannattaa kansalaispalvelusta. Liitto on kannattanut kansalaispalveluksen selvittämistä ja pitää erittäin hyvänä puolustusministerin päätös perustaa parlamentaarinen komitea.

Viime vuonna monet poliittiset puolueet kannattivat kansalaispalvelusta, mutta sen sisällöstä oli erilaisia näkökulmia. Asiasta pitää olla ensin riittävästi tietoa, jotta asiaan voidaan ottaa kunnolla kantaa ja päättää sen käyttöönotosta.

Kansalaispalveluksen käyneet voisivat toimia parhaimmillaan hyvänä tukena viranomaisille häiriö- ja poikkeustilanteissa. Monilla naisilla on jo sekä siviilityön että harrastuneisuuden kautta hankittua vahvaa osaamista, jota voidaan hyödyntää monissa eri tehtävissä.

Suomalaisilla naisilla on vahva halua osallistua varautumis- ja turvallisuustyöhön, mikä näkyy suurena kiinnostuksena Naisten Valmiusliiton koulutuksia kohtaan, sillä kaikki halukkaat eivät mahdu kursseille.

Kansalaispalveluksen käyneitä voitaisiin käyttää esimerkiksi väestönsuojelutehtävissä ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ylläpitämisessä. Osaamista ja kiinnostusta löytyy jo nyt mm. ensiavun, henkisen tuen, viestinnän, hätämajoituksen, joukkoruokailuun sekä polttonesteiden säännöstelyyn tehtäviin liittyen. Lyhyempää koulutusta tarjoavat Naisten Valmiusliiton lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja monet muut kokonaisturvallisuuden parissa toimivat järjestöt.

Kansalaispalveluksen yhteydessä tulisi mielestäni tarkastella myös siviilipalveluskoulutusta, jotta emme pidä yllä päällekkäisiä järjestelmiä.

Naisten Valmiusliitto on myös kannattanut pitkään kansallisen varaamisrekisterin perustamista, mutta asia ei ole edennyt. Tässä yhteydessä olisikin uusi mahdollisuus selvittää tämä toiminto. Varaamisrekisteri olisi järjestelmä, johon kirjattaisiin henkilöt osaamisen mukaan samalla tavoin kuin asevelvolliset on kirjattu puolustusvoimilla. Tämä mahdollistaisi heidän nopean löytymisen viranomaisten avuksi.

Mielestäni nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on hyvä. Maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää, että naisten aktiivisuus huomioidaan nykyistä paremmin sekä kutsuntojen että kansalaispalveluksen osalta. Puolustusvoimat on esittänyt, että heillä ei ole tarvetta laajentaa kutsuntoja koko ikäluokkaan, sillä toistaiseksi asevelvollisia ei tarvita nykyistä enempää.

Omassa haastattelussa toin esille myös sen, että tässä vaiheessa en näen tarvetta naisten pakottamiselle asepalvelukseen vaan enemmänkin nykyisen mallin edelleen kehittämistä. Toivoin myös, että järjestöjä kuullaan molemmissa selvityksissä tai perustettaisiin järjestötyöryhmä tukemaan selvityksen etenemistä.

Kaarina Suhonen
pääsihteeri, Naisten Valmiusliitto

Kirjoittaja on toiminut Naisten Valmiusliiton pääsihteerinä vuodesta 2016 lähtien, ja ollut sitä ennen pitkään mukana vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa eri tehtävissä mm. kouluttajana, kurssilaisena ja maanpuolustusjärjestön johtotehtävissä. Vapaa-aikana hän liikkuu paljon luonnossa ja viihtyy maastohiihdon parissa.