Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

3.12.2020

Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta 2021

Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd-järjestö lakkautettiin välirauhan sopimuksen nojalla marraskuussa 1944. Se oli poliittisesti sitoutumaton ja vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Tarkoituksena oli vahvistaa maanpuolustuksen aatetta ja avustaa suojeluskuntia suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Järjestö pyrki kouluttamaan kaikki jäsenensä poikkeusolojen erilaisia tehtäviä varten.

Sota-aika oli lottien varsinainen tulikaste. Jatkosodan aikana lottia oli noin 240.000. Sotatoimialueella työskenteli 95.000 lottaa vapauttaen 100.000 miestä aseellisiin tehtäviin. Kotirintamalla lotat huolehtivat kodeista, teollisuudesta ja koko yhteiskunnan pyörittämisestä. Jatkosodan aikana lotat tekivät 20 miljoonaa työpäivää, joista kotirintamalla 9 miljoonaa ja sotatoimialueella 11 miljoonaa työpäivää.

Järjestön lakkauttamisen hetkellä Lotta Svärd oli Suomen asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin naisten maanpuolustusjärjestö, jolle ei löydy vertaa mistään muusta maasta. Naiset ovat kautta historian osallistuneet maamme puolustamiseen ja hyvinvoinnin rakentamiseen yhdessä miesten kanssa.  Miten Suomen itsenäisyydelle olisi käynyt, jos naiset eivät olisi olleet niin voimakkaasti mukana itsenäisyystaisteluissa kuin he olivat? Lotta Svärd-järjestö ja Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyisin Lotta Svärd Säätiö ovat ensi vuonna olleet 100 vuotta kantamassa yhteiskuntavastuuta maamme hyvinvoinnista ja Suomen Lottaperinneliitto on lähes 30 vuotta ollut säätiön tärkeä yhteistyökumppani.

Muonituslottien toimintaa Heinävedellä, Kuva Osmo Pelkonen

Naisten Valmiusliitto kouluttaa

Erilaisten työryhmien selvitystyön ja esitysten pohjalta naisten kokonaismaanpuolustukseen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi muodostettiin 1.4.1995 maanpuolustustyössä mukana olevien naisjärjestöjen valtakunnallinen neuvottelukunta, joka 31.1.1997 rekisteröityi Naisten Valmiusliitto – nimiseksi liitoksi. Tänä päivänä NVL:sta on kasvanut viranomaisten arvostama ja luotettava poikkeusolojen koulutusorganisaatio.

Valmiusliiton tehtävänä on huolehtia NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksissa varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen antamisesta naisille MPK:n tuella. Valmiusliitto huolehtii, ettei naisten voimavaroja jätetä käyttämättä. Tehtävänä on antaa myös lausuntoja vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja kokonaisturvallisuutta koskevissa asioissa sekä toimia naisten edunvalvojana vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä. Suomen Lottaperinneliitto on tehnyt NVL:n kanssa sopimuksen Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssin siirtämisestä Lottaperinneliiton vastuulle. Perustellusti voidaan sanoa, että Valmiusliitto on jatkanut tietyiltä osin Lotta Svärd-järjestön tehtäviä sopeuttaen ne tämän päivän tarpeisiin.

Naisille vahvempi rooli ja kansalaispalvelus

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on asettanut komitean, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kutsuntojen laajentamista koskemaan nuoren ikäluokan naisia ja kansalaispalveluksen mahdollisuutta. Hänen mielestään koko ikäluokan kutsunnat voisivat toimia tarkastuspisteenä, jolla kartoitetaan nuorten hyvinvointia. Kaikkosen mielestä tulee selvittää naisten roolin vahvistamista maanpuolustuksessa ja yleinen asevelvollisuus voi jatkua nykyisen kaltaisena, eikä hän pidä tarpeellisena, että naisille asepalvelus olisi pakollinen.

Komitea tutkii, voisiko naisille olla kevyempi malli, esim. kahden-kolmen kuukauden kansalaispalvelus. Edellytyksenä on tietysti se, että yhteiskunnasta löytyy sellaisia tehtäviä, joista on isänmaalle ja naisille itselleenkin hyötyä. Puolustusministerin asettama komitea on oikealla asialla.

Naisten Valmiusliitto on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt arvokasta koulutustyötä yhteistyössä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, pelastus- ja muiden viranomaisten sekä muiden maanpuolustus- ja pelastustoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa tarkoituksenaan saada vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville naisille vahvempi rooli kokonaisturvallisuudessa. Tavoitteena on ollut lisätä naisten valmiuksia selviytyä arjen vaaratilanteissa. Koulutus on vastannut yksilön ja yhteiskunnan valmiustarpeita.

Lakisääteinen varaamisjärjestelmä naisille

Jotta vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia voitaisiin tulevaisuudessa varata ja sijoittaa myös puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin, Naisten Valmiusliitto on yhdessä Sotilaskotiliiton kanssa joulukuussa 2000 tehnyt esityksen puolustusministeriölle naisten kouluttamisesta ja varaamisesta ko. tehtäviin. Liitot esittävät, että valtiovallan taholta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin lakisääteisen tai sopimuspohjaisen varaamisjärjestelmän aikaansaamiseksi niin, että kouluttautuneita naisia voitaisiin sijoittaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tehtäviin jo rauhan aikana ja edelleen kouluttaa sekä kutsua palvelukseen jo valmiutta kohotettaessa, kuten asevelvollisen reservin kohdalla tapahtuu.

Tällainen järjestely selkeyttäisi samalla naisten sosiaalis-taloudellista ja oikeudellista asemaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtävissä. Kyseiselle asialle ei ole tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa yhtään mitään. Edellä mainittu puute on Valmiusliiton mielestä este tasavertaiselle mahdollisuudelle osallistua perustuslain edellyttämällä tavalla maanpuolustukseen sen kaikilla tehtäväalueilla. Toivomus on, että asetettu komitea ottaisi kantaa myös tähän asiaan.

Kaija Vesala
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja emerita
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja emerita
Naisten Valmiusliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen

Kirjoittaja on Sotilaskotiliiton (1992–1997) ja Suomen Lottaperinneliiton (2014–2019) puheenjohtaja emerita ja Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen 11 vuotta (1997-2002 hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja ja 2014-2018 hallituksen jäsen). Hän on koko aikuisikänsä tehnyt vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja iloitsee naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Hän harrastaa kirjallisuutta, erityisesti runoutta, klassisen musiikin kuuntelua ja kirjoittamista sekä kesällä mökkeilyä ja luonnon monimuotoisuuden seuraamista.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Mä olen niin mukana tässä!

16.11.2020

Vapaaehtoistoimintaan tullaan mukaan silloin, kun koetaan, että tällä porukalla on samat arvot kuin minulla ja tätä kautta voin näiden arvojen mukaisia tavoitteita edistää. Vaikka Naisten Valmiusliitto nimenä voi tuntua vieraalta ja ehkä myös pelottavalta, niin sen tavoite koskee jokaista suomalaista naista. Naisten Valmiusliitto haluaa, että turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille ja tätä kautta naiset ovat selkeä osa turvallisuutta.

Tavoitteen täyttyminen ei edellytä mitään sotilaallista kouluttautumista. Riittää, että me kaikki varaudumme omalta osaltamme tilanteisiin, jotka eivät mene kuten Strömsössä. Osaatko perusensiapua? Onko ruokakaapissasi enemmän kuin huomisen ruuat? Mitä jos sähköt on poikki? Vastaus löytyy kurssitarjonnastamme.

Varoituksen sana sen takia, että yleensä tähän toimintaan jää pahasti nalkkiin. Yhden kurssin jälkeen oppimisen nälkä kasvaa ja kasvaa… Itse olen oikeasti aika kyvytön käytännön asioissa, mutta niin vaan on minuunkin joitain taitoja tarttunut.

Tässä pandemia-ajassa turvallisuutta koskevat ajatukset ovat olleet entistä lähempänä meitä kaikkia. Monella olisi myös aikaa päivittää osaamistaan. Valitettavasti koulutuksia on jouduttu peruuttamaan, mutta verkon välityksellä on osaamista voitu jakaa. Sehän on ihan parasta, kun myös kouluttajat ovat oppineet uutta ja saaneet uusia näkökulmia aikaisemmin ehkä jo vakiintuneeseen.

Vapaaehtoistoimintaan kuuluu olennaisena osana muiden saman henkisten henkilöiden tapaaminen. Pandemiatilanne on ikävästi rajoittanut tätä mahdollisuutta ja olemme joutuneet turvautumaan tapaamisiin vain verkon välityksellä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijat ovat osoittaneet omistautumisensa asialleen istumalla ilta toisensa jälkeen etäpalavereissa. Ruudulla vilahtavat kasvot ovat olleet meille monille ainoa muiden toimijoiden konkreettinen tapaaminen.

Kun palaveri päättyy, istunkin omalla sohvalla enkä junassa. Asioilla on puolensa. Silti odotan innolla sitä, kun taas saamme yhdessä samanhenkisten kavereiden kanssa kokoontua ihan livenä miettimään, miten edistämme koulutuksella suomalaisten naisten turvallisuustaitoja.

Mä olen niin mukana tässä. Kyllä säkin voit tulla mukaan!

Kirsi Patrikainen
Naisten Valmiusliiton varapuheenjohtaja
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja

Kirjoittaja on metsää rakastava kaupunkilainen. Parhaassa metsässä voi kohdata varusmiehiä.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

7.8.2020

Nautitaan luonnosta, turvallisesti

Tänä poikkeuksellisena Korona-aikana on moni havahtunut tiedostamaan, kuinka etuoikeutettuja me täällä Suomessa olemmekaan. Luonnossa liikkuminen on tuulettanut ja voimaannuttanut niin etätöissä ja -koulussa puurtavia kuin vapaaehtoisessa eristyksessä olevia. Ulkona on voinut liikkua vapaasti, toisin kuin epidemiahuippuina monessa muussa maassa. Moni meistä asuu niin, että metsämaastot ovat helposti saavutettavissa. Nyt luontoelämyksen kruunaa vielä loistava metsämarja- ja sienisato, joista kaikki halukkaat voivat nauttia jokamiehenoikeudella.

Heinäkuun loppupuolella some alkoi täyttyä herkullisista kuvista: ensin ilmestyivät täydet mustikkaämpärit, niitä seurasivat pannuilla tirisevät kanttarellit ja tatit ja sitten pohjoisemmasta postaukset hillasoilta. Omalla kotimäelläkin on mustikkaa enemmän kuin naismuistiin. Ilta toisensa jälkeen olen hipsinyt keräämään kipollisen ja aina niitä vaan riittää, vaikka mäen lappeessa on käynyt puoli kylää poimimassa. Muutama ilta sitten löysin uuden hyvän vattupaikan, ja sinnehän on taas tänäänkin suunnattava. Kunhan vain ei sade tule pilaamaan suunnitelmaa.

Kuulostaako tutulta? Saalistushimo on iskenyt ja en taida olla yksin tämän huuman koukuttamana! Täysinäinen marja-astia, pieni tai suuri, tuo iloa ja tyydytyksen tunnetta. Olo on kuin muumimammalla, kun pistän mustikkaa ja vadelmaa pusseissa pakkaseen. Siis varaudun talven varalle, mutta toki nautiskelen herkuista myös tuoreeltaan.

Minun marjareissuni ovat olleet helppoja, vain muutama askel kotipihasta tai lenkkipolulta metsän puolelle. Kaikkien marja- ja sienipaikat eivät ole näin helposti saavutettavissa. Metsään lähtiessä on huolehdittava aina siitä, että on varustautunut oikein. Mieluusti suunnataan tuttuun maastoon ja kaverin kanssa. Varusteet kannattaa miettiä maaston ja sään mukaisesti ja varata matkaan puhelin akku täyteen ladattuna. 112-sovellus on hyvä olla puhelimessa valmiiksi asennettuna. Tärkeää on myös kertoa läheisille, minne on menossa ja arvio paluuajasta. Jos marjastaja ei saavukaan kotiin sovittuun aikaan, eikä häneen saada yhteyttä, on hyvä tietää, miltä alueelta etsinnät aloitetaan. Valitettavasti tänäkin kesänä on jo uutisoitu useista marjastajien etsinnöistä.

Kokenutkin luonnossa liikkuja saattaa marjoja tai sieniä etsiessään harhaantua maastossa niin, että suuntavaisto katoaa. Tällöin on tärkeää säilyttää maltti ja rauhassa havainnoida ympäristöä. Missä suunnassa on aurinko, kuuluuko liikenteen tai muita ääniä, näkyykö teitä tai polkuja – kaikkia näitä voi hyödyntää hahmottamaan sijaintia. Lisää varmuutta maastossa liikkumiseen ja paikantamiseen saat osallistumalla erilaisille kursseille, joilla opetellaan retkeily- ja suunnistustaitoja. Näitä löydät esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus MPK:n ja Naisten Valmiusliiton kurssitarjonnasta.

Oppia on saatavilla myös sienimetsälle: mm. kansalaisopistojen sienikursseilla opetellaan turvallisesti tunnistamaan ruokasieniä. Hyvä keino on myös tehdä metsäretki kokeneen sienestäjän kanssa ja sopia, että hän opettaa löytämään ja tunnistamaan vaikka vaan yhden itselle uuden sienilajin. Ja sienten satokausihan jatkuu pitkään – suppilovahveroita voi kerätä vielä yöpakkasten tultuakin.

Mennään metsään ja nautitaan luonnosta itselle mieluisalla tavalla: marjastamalla, sienestämällä, valokuvaamalla tai vaikka puita halaten – mutta pidetään huoli siitä, että löydetään metsästä myös turvallisesti kotiin.

Satu Virtanen
Maanpuolustusnaisten Liiton 1. varapuheenjohtaja
Naisten Valmiusliiton hallituksen varajäsen

Kirjoittaja asuu Keravalla ja toimii vapaaehtoinen maanpuolustuksen ja erityisesti varautumiskoulutuksen parissa. Vuodenvaihteessa harrastuksesta tuli myös työ, kun hän aloitti kokopäivätoimisena nuorten ja naisten koulutuspäällikkönä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK). Järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aika kuluu golfin ja kotoisten puuhastelujen parissa pihalla, metsässä ja ompelukoneen ääressä.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

5.6.2020

Pelastakaa Lapset on ollut valmiusorganisaationa uuden edessä

Pelastakaa Lapset oli viime syksynä uutena Naisten Valmiusliiton jäsenenä ensimmäistä kertaa mukana NASTA Pihlaja –harjoituksessa. Harjoittelimme kurssilaisten kanssa tiiviin viikonlopun, kuinka kohdata lapset kriiseissä: Miten meistä jokainen voi tukea ja huolehtia kriisin jalkoihin jääneen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? Mitä tehdä, jos kohtaa ensimmäisenä huoltajistaan eroon joutuneen lapsen suuronnettomuustilanteessa? Mistä tunnistat, että lapsella on hätä?

NASTA-harjoituksen jälkeen meni vain muutama viikko, kun kurssilla opittuja taitoja tarvittiin oikeasti. Kuopiossa oli tapahtunut raaka väkivallanteko oppilaitoksessa. Sattumalta Kuopiossa oli harjoitukseen osallistunut vapaaehtoisemme. Hän oli korvaamaton paikallinen linkki keskusjärjestön käynnistäessä nuorille suunnatun Kriisichatin ja lapsiperheitä tukevan Perheentalon toimintavalmiuden Kuopiossa.

Vanha historiamme kriisiaikojen toimijana on ollut yhteiskuntamme ja itsenäisyyden rakentamisen kivijalkaa, johon valmiusosaamisemme pohjautuu kaikkien lasten auttajana. Sotavuosina suomalaiset järjestöt yhdistyivät yhteisen tehtävän äärelle tukemaan kansan selviytymistä. Järjestömme toimintakertomuksesta nostettu sitaatti vuodelta 1942 kertoo, mistä suomalaisessa kokonaisturvallisuudessa on yhä kyse: ”…vapaussotamme, (..), joka pakotti sekä viranomaisia, että yksityisiä kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä ponnistamaan kaikkensa sodasta kärsimään joutuneiden tuhansien lasten auttamiseksi.” Pelastakaa Lapset huolehti ulkomaisten raha-avustusten turvin lasten ruoka-avusta ja vaatetuksesta, sotaorvoista, kotinsa ja puolisonsa menettäneistä yksinhuoltajista lapsineen, lasten evakuoinneista.

Koronakevään myötä palasimme jälleen kriisiauttamisen perustehtäväämme, kun käynnistimme välittömästi vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden ruoka-avun. Paikallisyhdistystemme vapaaehtoiset ovat tukeneet konkreettisella tavalla tuhansia lapsiperheitä pääsemään pahimman yli. Vain hetki sitten vapaaehtoisemme huolehtivat vastaanottokeskuksissa lapsiystävällisistä tiloista, joissa konfliktialueilta Suomeen tulleet lapset saivat tukea toipumiseen ja tavalliseen arkeen palaamiseen. Toimimme siellä, missä avun tarve on suurin.

Yhteistoiminta on maamme vastaus siihen, miten organisoidumme varautumisessa ja miten toimimme kriisiaikoina. Järjestöjen tiivis yhteistyö viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa on suomalainen erikoisuus, jolle ei löydy muualta maailmasta vertailupohjaa. Kansalaisjärjestöjen kautta kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä toimintaan mukaan. Ei olekaan ihme, että Yhteiskunnan Turvallisuusstrategian (2017) mukainen kokonaisturvallisuuden malli toimii juuri Suomessa.  Ilman yhteistä tavoitetta, harjoittelua ja kouluttautumista emme voi toimia tehokkaasti ja organisoidusti.

Naisten Valmiusliitto on ainoa naisten varautumiskoulutuksesta vastaava toimijataho Suomessa. Mukana olevilla järjestöillä on jokaisella oma tehtävä poikkeusolojen aikana. Kuka tahansa voi tulla mukaan ja liittyä johonkin mukana olevista jäsenjärjestöistä, oman kiinnostuksensa mukaan. Näin varmistamme, että meillä on riittävästi koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tietävät miten toimia äärimmäisessä tilanteessa. Pelastakaa Lasten rooli valmiusorganisaationa ja Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestönä on selkeä ja tehtävä kirkas. Yhtäkään lasta ei jätetä.

Riitta Kauppinen

Pelastakaa Lapset ry.
Kansalaistoiminnan, vaikuttamistyön ja valmiuden johtaja.
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.

Kirjoittaja on työarjessaan järjestökysymyksiin, kokonaisturvallisuuteen ja valmiuteen orientoitunut lannistumaton karjalainen, jolla työ- ja vapaa-aika harrastuksineen sekoittuvat lahjakkaasti.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

31.3.2020

Missä sinä olit, kun…Uusimaa eristettiin

Omavarainen varautuminen on kansalaisvelvollisuus. 72h kotivara ei riitä kriisitilanteessamme vaan varautuminen tulee venyttää viikoksi, kahdeksi…  Jatkan näin suoraan Mervi Mäki-Nesteen maaliskuun blogista.  Kirjoittaessani olemme vielä maaliskuun puolella, mutta tilanne on jo tässäkin lyhyessä ajassa muuttunut varautumisen ja arkielämämme suhteen merkittävästi. Huolestuneisuutta ja pelkoakin nousee mieleen tilanteessa, kuinka tässä oikein pärjätään eteenpäin. Luottamus itseemme ja yhteiskunnan päättäjiin on nyt ensisijainen asia.

Olen Maanpuolustuskiltojen liiton edustajana Naisten Valmiusliiton hallituksessa sekä toiminut jo pitkän aikaa Helsingin seudun alueneuvottelukunnassa.  Jäsenyys Suomenlinnan Rannikkotykistökillassa antaa pohjan parinkymmenen vuoden kokemukseen kiltatehtäviin saaristossa sekä vahvan koulutustahdon vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä.

Yhteistyössä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa luomme perustan monipuoliselle osaamisellemme ja yhteistyöllemme myös poikkeusoloissa.

Kaiken varalta, arkea turvaten

Selasin käymiäni kursseja vuosien aikana ja yllätyin, kuinka moneen kurssiin liittyy yhteiskunnan  poikkeusolotoimintaa jollain tavalla; Maastotaidot, Kenttämuonitus, Kodin tietoturva, Arjen hallinta – henkinen tuki, Arjen hallinta kriisitilanteessa, Toimintavalmiudet kriisitilanteissa, Viestintätaidot kriisitilanteissa, Turvaa kiltasisarille (itsepuolustuskurssi), Poikkeusolojen sotilaskotitoiminta, Meripuolustuksen valmiuskurssi ja Turvallisesti saaristossa, vain muutaman mainitakseni. Iso kiitos kouluttautumisen eteen tehdystä työstä Naisten Valmiusliiton osaajille sekä tärkeääkin tärkeämmän koulutuksen mahdollistajille.

Kaikessa toiminnassani verkostossani tuon esiin ja tarjolle Naisten Valmiusliiton pitkän kokemuksen, monipuolisen sekä valtakunnallisen että alueellisen varautumiskoulutuksen merkityksen kohdennettuna naisille, ja opitun kantamana tukemaan arjen eri toimintoja, mitkä tällä hetkellä ovat todella tarpeen.

Naisten Valmiusliiton Turvallisuusseminaarissa sisäministerin aiheena oli ”Mikä meitä uhkaa”.  Kukaan ei tuolloin tällaista uhkaa voinut edes ajatella. Tilaisuudesta on vain muutama kuukausi ja tässä ollaan pitämässä huolta itsestämme, läheisistämme, terveydenhuoltoala tehtäviensä mukaisesti, opetussektori, varhaiskasvatus tulevista sukupolvista, valtiovalta raskaalla vastuullaan kantamassa kansan hyvinvointia.  Olemme kaikki samassa veneessä pärjäten kriisikuukaudet kuka mitenkin.

Tähän korona-viruksen isoon ja nopeaan hyökkäykseen emme tokikaan osanneet olla varautuneita.

Suoritamme tärkeää omaa tehtäväämme kunnon kansalaisena tukien yhteiskunnan toimintaa ja toimivuutta myös tulevina viikkoina, kuukausina, vuosina kuunnellen ja noudattaen saamaamme ohjeistusta turvataksemme sekä oman arkemme että tulevien sukupolvien selviytymisen erilaisissa uhkaavissa tilanteissa.

Maailma muuttuu, toimintatavat muuttuvat, me sen mukana sopeutuen. Tästäkin kriisistä selviämme, otamme opiksemme ja dokumentoimme asioita tulevaisuuden hyödyksi kaikkea sitä, mikä olisi mahdollisen muuttuvan tilanteen osalta tähdellistä ja tarvitsee huomiotamme kehittyäkseen.

Odotan mielenkiinnolla, mitä innovatiivista uutta nousee varautumissektorilla esiin, joka tukee ja turvaa tulevaisuutemme tulevissakin kriiseissä.

Sirpa Holma
Maanpuolustuskiltojen liitto, liittovaltuuston jäsen
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestötoimintaan pitkään osallistunut helsinkiläinen, joka on toiminut Naisten Valmiusliiton toimistosihteerin tehtävissä vuosina 2013-2015. Lisäksi hän on toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen kentässä erilaisissa tehtävissä, kuten koulutuskoordinaattorina, kurssinjohtajana, kurssilaisena ja tiedottajana. Järjestötyön vastapainoksi  kirjoittaja harrastaa lukemista.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Blogi: Kaiken varalta

Naisten Valmiusliiton blogia kirjoittavat jäsenjärjestöjen edustajat ja liiton toimihenkilöt. Kirjoitusten aiheet liittyvät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen sekä muihin kokonaisturvallisuuden teemoihin.

20.1.2020

NAISTEN MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA KOKONAISTURVALLISUUTEEN

Puolustusministeri Antti Kaikkonen haluaa selvittää kutsuntojen laajentamista naisiin ja kansalaispalveluksen käyttöönottoa. Tämä asia tuli esille MTV:n uutisissa 18.1., jossa puolustusministeriä haastateltiin. Myös minua haastateltiin puhelimitse samasta aiheesta 19.1. ja lyhyet kommentit poimittiin siitä saman päivän uutisiin. Yksittäiset lauseet jäivät kuitenkin irralliseksi laajemmasta pohdinnasta.

Kutsunnat naisille

Kutsuntojen laajentaminen naisiin on periaatteessa hyvä asia, sillä siinä on mahdollisuus saada tietoa asepalveluksesta ja kartoittaa nuoren elämäntilannetta.

Tietoa asepalveluksen eri mahdollisuuksista ja hyödyistä tulisi kuitenkin tuoda esille kaikille nuorille jo aiemmin opintojen yhteydessä. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta lukumäärä varmasti vielä kasvaisi, jos asiasta olisi enemmän tietoa. Tieto voisi vähentää myös naisten keskeytyksiä.

Liitto kannattaa kansalaispalveluksen selvitystyötä

Uutisissa todettiin virheellisesti, että liitto kannattaa kansalaispalvelusta. Liitto on kannattanut kansalaispalveluksen selvittämistä ja pitää erittäin hyvänä puolustusministerin päätös perustaa parlamentaarinen komitea.

Viime vuonna monet poliittiset puolueet kannattivat kansalaispalvelusta, mutta sen sisällöstä oli erilaisia näkökulmia. Asiasta pitää olla ensin riittävästi tietoa, jotta asiaan voidaan ottaa kunnolla kantaa ja päättää sen käyttöönotosta.

Kansalaispalveluksen käyneet voisivat toimia parhaimmillaan hyvänä tukena viranomaisille häiriö- ja poikkeustilanteissa. Monilla naisilla on jo sekä siviilityön että harrastuneisuuden kautta hankittua vahvaa osaamista, jota voidaan hyödyntää monissa eri tehtävissä.

Suomalaisilla naisilla on vahva halua osallistua varautumis- ja turvallisuustyöhön, mikä näkyy suurena kiinnostuksena Naisten Valmiusliiton koulutuksia kohtaan, sillä kaikki halukkaat eivät mahdu kursseille.

Kansalaispalveluksen käyneitä voitaisiin käyttää esimerkiksi väestönsuojelutehtävissä ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ylläpitämisessä. Osaamista ja kiinnostusta löytyy jo nyt mm. ensiavun, henkisen tuen, viestinnän, hätämajoituksen, joukkoruokailuun sekä polttonesteiden säännöstelyyn tehtäviin liittyen. Lyhyempää koulutusta tarjoavat Naisten Valmiusliiton lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja monet muut kokonaisturvallisuuden parissa toimivat järjestöt.

Kansalaispalveluksen yhteydessä tulisi mielestäni tarkastella myös siviilipalveluskoulutusta, jotta emme pidä yllä päällekkäisiä järjestelmiä.

Naisten Valmiusliitto on myös kannattanut pitkään kansallisen varaamisrekisterin perustamista, mutta asia ei ole edennyt. Tässä yhteydessä olisikin uusi mahdollisuus selvittää tämä toiminto. Varaamisrekisteri olisi järjestelmä, johon kirjattaisiin henkilöt osaamisen mukaan samalla tavoin kuin asevelvolliset on kirjattu puolustusvoimilla. Tämä mahdollistaisi heidän nopean löytymisen viranomaisten avuksi.

Mielestäni nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on hyvä. Maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää, että naisten aktiivisuus huomioidaan nykyistä paremmin sekä kutsuntojen että kansalaispalveluksen osalta. Puolustusvoimat on esittänyt, että heillä ei ole tarvetta laajentaa kutsuntoja koko ikäluokkaan, sillä toistaiseksi asevelvollisia ei tarvita nykyistä enempää.

Omassa haastattelussa toin esille myös sen, että tässä vaiheessa en näen tarvetta naisten pakottamiselle asepalvelukseen vaan enemmänkin nykyisen mallin edelleen kehittämistä. Toivoin myös, että järjestöjä kuullaan molemmissa selvityksissä tai perustettaisiin järjestötyöryhmä tukemaan selvityksen etenemistä.

Kaarina Suhonen
pääsihteeri, Naisten Valmiusliitto

Kirjoittaja on toiminut Naisten Valmiusliiton pääsihteerinä vuodesta 2016 lähtien, ja ollut sitä ennen pitkään mukana vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa eri tehtävissä mm. kouluttajana, kurssilaisena ja maanpuolustusjärjestön johtotehtävissä. Vapaa-aikana hän liikkuu paljon luonnossa ja viihtyy maastohiihdon parissa.