Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

3.12.2020

Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta 2021

Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd-järjestö lakkautettiin välirauhan sopimuksen nojalla marraskuussa 1944. Se oli poliittisesti sitoutumaton ja vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Tarkoituksena oli vahvistaa maanpuolustuksen aatetta ja avustaa suojeluskuntia suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Järjestö pyrki kouluttamaan kaikki jäsenensä poikkeusolojen erilaisia tehtäviä varten.

Sota-aika oli lottien varsinainen tulikaste. Jatkosodan aikana lottia oli noin 240.000. Sotatoimialueella työskenteli 95.000 lottaa vapauttaen 100.000 miestä aseellisiin tehtäviin. Kotirintamalla lotat huolehtivat kodeista, teollisuudesta ja koko yhteiskunnan pyörittämisestä. Jatkosodan aikana lotat tekivät 20 miljoonaa työpäivää, joista kotirintamalla 9 miljoonaa ja sotatoimialueella 11 miljoonaa työpäivää.

Järjestön lakkauttamisen hetkellä Lotta Svärd oli Suomen asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin naisten maanpuolustusjärjestö, jolle ei löydy vertaa mistään muusta maasta. Naiset ovat kautta historian osallistuneet maamme puolustamiseen ja hyvinvoinnin rakentamiseen yhdessä miesten kanssa.  Miten Suomen itsenäisyydelle olisi käynyt, jos naiset eivät olisi olleet niin voimakkaasti mukana itsenäisyystaisteluissa kuin he olivat? Lotta Svärd-järjestö ja Suomen Naisten Huoltosäätiö, nykyisin Lotta Svärd Säätiö ovat ensi vuonna olleet 100 vuotta kantamassa yhteiskuntavastuuta maamme hyvinvoinnista ja Suomen Lottaperinneliitto on lähes 30 vuotta ollut säätiön tärkeä yhteistyökumppani.

Muonituslottien toimintaa Heinävedellä, Kuva Osmo Pelkonen

Naisten Valmiusliitto kouluttaa

Erilaisten työryhmien selvitystyön ja esitysten pohjalta naisten kokonaismaanpuolustukseen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi muodostettiin 1.4.1995 maanpuolustustyössä mukana olevien naisjärjestöjen valtakunnallinen neuvottelukunta, joka 31.1.1997 rekisteröityi Naisten Valmiusliitto – nimiseksi liitoksi. Tänä päivänä NVL:sta on kasvanut viranomaisten arvostama ja luotettava poikkeusolojen koulutusorganisaatio.

Valmiusliiton tehtävänä on huolehtia NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksissa varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen antamisesta naisille MPK:n tuella. Valmiusliitto huolehtii, ettei naisten voimavaroja jätetä käyttämättä. Tehtävänä on antaa myös lausuntoja vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja kokonaisturvallisuutta koskevissa asioissa sekä toimia naisten edunvalvojana vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä. Suomen Lottaperinneliitto on tehnyt NVL:n kanssa sopimuksen Suomalainen nainen maanpuolustajana -kurssin siirtämisestä Lottaperinneliiton vastuulle. Perustellusti voidaan sanoa, että Valmiusliitto on jatkanut tietyiltä osin Lotta Svärd-järjestön tehtäviä sopeuttaen ne tämän päivän tarpeisiin.

Naisille vahvempi rooli ja kansalaispalvelus

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on asettanut komitean, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kutsuntojen laajentamista koskemaan nuoren ikäluokan naisia ja kansalaispalveluksen mahdollisuutta. Hänen mielestään koko ikäluokan kutsunnat voisivat toimia tarkastuspisteenä, jolla kartoitetaan nuorten hyvinvointia. Kaikkosen mielestä tulee selvittää naisten roolin vahvistamista maanpuolustuksessa ja yleinen asevelvollisuus voi jatkua nykyisen kaltaisena, eikä hän pidä tarpeellisena, että naisille asepalvelus olisi pakollinen.

Komitea tutkii, voisiko naisille olla kevyempi malli, esim. kahden-kolmen kuukauden kansalaispalvelus. Edellytyksenä on tietysti se, että yhteiskunnasta löytyy sellaisia tehtäviä, joista on isänmaalle ja naisille itselleenkin hyötyä. Puolustusministerin asettama komitea on oikealla asialla.

Naisten Valmiusliitto on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt arvokasta koulutustyötä yhteistyössä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, pelastus- ja muiden viranomaisten sekä muiden maanpuolustus- ja pelastustoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa tarkoituksenaan saada vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville naisille vahvempi rooli kokonaisturvallisuudessa. Tavoitteena on ollut lisätä naisten valmiuksia selviytyä arjen vaaratilanteissa. Koulutus on vastannut yksilön ja yhteiskunnan valmiustarpeita.

Lakisääteinen varaamisjärjestelmä naisille

Jotta vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia voitaisiin tulevaisuudessa varata ja sijoittaa myös puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin, Naisten Valmiusliitto on yhdessä Sotilaskotiliiton kanssa joulukuussa 2000 tehnyt esityksen puolustusministeriölle naisten kouluttamisesta ja varaamisesta ko. tehtäviin. Liitot esittävät, että valtiovallan taholta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin lakisääteisen tai sopimuspohjaisen varaamisjärjestelmän aikaansaamiseksi niin, että kouluttautuneita naisia voitaisiin sijoittaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tehtäviin jo rauhan aikana ja edelleen kouluttaa sekä kutsua palvelukseen jo valmiutta kohotettaessa, kuten asevelvollisen reservin kohdalla tapahtuu.

Tällainen järjestely selkeyttäisi samalla naisten sosiaalis-taloudellista ja oikeudellista asemaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtävissä. Kyseiselle asialle ei ole tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa yhtään mitään. Edellä mainittu puute on Valmiusliiton mielestä este tasavertaiselle mahdollisuudelle osallistua perustuslain edellyttämällä tavalla maanpuolustukseen sen kaikilla tehtäväalueilla. Toivomus on, että asetettu komitea ottaisi kantaa myös tähän asiaan.

Kaija Vesala
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja emerita
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja emerita
Naisten Valmiusliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen

Kirjoittaja on Sotilaskotiliiton (1992–1997) ja Suomen Lottaperinneliiton (2014–2019) puheenjohtaja emerita ja Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen 11 vuotta (1997-2002 hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja ja 2014-2018 hallituksen jäsen). Hän on koko aikuisikänsä tehnyt vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja iloitsee naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Hän harrastaa kirjallisuutta, erityisesti runoutta, klassisen musiikin kuuntelua ja kirjoittamista sekä kesällä mökkeilyä ja luonnon monimuotoisuuden seuraamista.