Suomen Lottaperinneliitto – Lottatraditionsförbundet i Finland ry on Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestö ja yksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöistä. Lottaperinneyhdistyksiä on ympäri Suomen tällä hetkellä (12/2021) yhteensä 29 ja niiden alaosastoja kolme. Jäsenyhdistyksissä on jäseninä lottia, pikkulottia ja perinnelottia noin 3120.
Esimerkiksi Uudellamaalla asui tuolloin (syksyllä 2021) vielä 232 lottaa ja 580 pikkulottaa, kun Kainuun vastaavat luvut olivat 23 ja 95. Keski-Suomen vastaavat luvut olivat tuolloin 77 ja 258. Näitten kokemusasiantuntijoiden määrä vähenee koko ajan dramaattisesti, ja luonnollisesti kiihtyvällä tahdilla. Lotta Svärd Säätiö seuraa kuntoutusrekisterinsä perusteella tarkasti tätä vähenevää kuntoutettavien määrää.
Vuonna 2021 uudistettujen sääntöjensä mukaisesti Lottaperinneliitto ylläpitää ensinnäkin ihanteita, joiden varaan Lotta Svärd järjestön toiminta rakentui vuosina 1921-1944 säilyttäen lottien muiston ja perinnön. Toisaalta, osallistumalla maanpuolustusjärjestönä kansalaisten kriisivalmiustaitojen parantamiseen liiton tarkoituksena on omalta osaltaan – ja jäsenyhdistystensä kautta – myös lisätä naisten maanpuolustustahtoa ja tietoa maanpuolustuksesta. Samalla huolehditaan perinnetyön jatkuvuudesta.
Tässä vaiheessa Lottaperinneliiton ensisijainen tehtävä on vielä huolehtia yhdessä jäsenyhdistysten kanssa lottina ja pikkulottina toimineiden naisten hyvinvoinnista ja henkisestä jaksamisesta. Lotta Svärd Säätiön tuella heille suunnataan säännönmukaisesti kuntoutusta ja järjestetään erilaisia yhteisiä virkistyshetkiä ja lottakerhotapahtumia. Pandemian ajalta käytännöksi on muodostunut myös säännöllinen yhteydenpito vanhuksiin puhelimitse.
Erityisesti lottaperinneyhdistyksille suunnitellut ja suunnatut Arjen turvallisuus- kurssit saavuttivat suuren suosion myös pandemian aikana. Monia käytännön kysymyksiä selviteltiin – turvallisuus edellä mennen – myös tuolloin yhdessä MPK:n ja Maanpuolustusnaisten asiantuntijoiden kanssa.
Lottaperinneliitto käynnistää uuden jäsenilleen suunnatun Kokonaisturvallisuus -kurssituskierroksen teemana Lähiturva, yhdessä MPK:n kanssa taas vuoden 2023 alusta.
Korpilahden kirkonkylän paikallisosastosta vuodelta 1932. Kuvassa keskellä osaston puheenjohtaja Edit Veijo.
Vuonna 1938 lottia kuului silloiseen Lotta Svärd järjestöön 105 023 nuorta ja vanhempaa naista, toimenlottia, huoltolottia ja kannattajajäsenlottia. Toiminnan keskiössä oli aluksi muonittaminen, varojen keräys ja erilaiset huoltotehtävät, mutta vähitellen myös kriiseihin varautuminen ja valmius.
Sotatoimialueella työskennelleistä naisista lottia oli noin 40 %, ja joukkojen muonittaminen oli toiminnan keskiössä. Kotirintaman tehtävät puolestaan vaihtelivat määrältään ja laadultaan suuresti.
Lottien tehtäviä olivat muonitus-, lääkintä-, varus-, keräys-, toimisto- ja viesti- sekä huoltotoimet. Kirjassa Lotta Svärd – Käytännön isänmaallisuutta on luku LOTAT TOIMISSAAN (ss. 280-332).
Sisällysluetteloon luku on jaettu kuvaaviin otsikoihin:
Muonituslotat: soppaa sotilaille ja sotapakolaisille
Lääkintälotat: sairaaloiden harmaat sisaret
Varuslotat: pese, paikkaa ja puhdista!
Keräyslotat: kaikki luottivat lottiin
Toimisto- ja viestilotat: suuri puute osaajista
Huoltolotat: pesuvettä, kummilapsia ja invalidikoteja
(Maritta Pohls & Annika Latva-Äijö, 2009)
Kirjan luku kuvastaa mielestäni sitä lottien käytännön toiminnan ydintä, joka saattaisi ohjata Lottaperinneliitonkin toimintaa tässä ajassa ja tästä eteenpäin. Yhteiset arvot, luottamus päättäjiin, sitoutuneisuus, toimeliaisuus, yhdessä toimiminen, alttius, koulutuksen varmistama osaaminen, henkinen jaksaminen, valmius ja järjestelmällisyys ovat toimintaa kuvaavia nimikkeitä. Ja kaiken pohjalla heijastuu selkeä organisaatio ja sen antama tuki.
Kiittäen Leijona 2022 Pohjolan turva -kurssin tupakavereita totean minäkin: Yhdessä olemme enemmän!
Maija Fredrikson
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja 2022-
Emerita professori
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry
Fredrikson Rovaniemellä 3.6.2022 Lapin Lottaperinneyhdistyksen 20v-juhlassa. Kuvaaja on Helka Urponen, Lapin Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja
Kirjoittaja on Helsingissä syntynyt keskisuomalainen, talvisodan aikaisen ilmavalvonta- ja toimistolotan tytär, joka innostui pitkän musiikkikasvatukseen liittyneen akateemisen uransa jälkeen lottaperinnetyöhön. Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtajana hän aloitti vuonna 2015 uuden ja antoisan eläkevuosien vapaaehtoistyön. Lottaperinneliiton puheenjohtajan kolmevuotinen pesti taas haastaa sanoittamaan lottien perinnön nykypolville ymmärrettäväksi. Tehtävässä riittää haastetta, ja se vaatii tiukkaa yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kuntoilu senioriryhmässä ja lastenlasten elämän kaikenlainen seuraaminen tuovat iloa ja vaihtelua päivien kulkuun.
Lisää Kaiken varalta -blogin kirjoituksia löytyy täältä.