5.6.2020

Pelastakaa Lapset on ollut valmiusorganisaationa uuden edessä

Pelastakaa Lapset oli viime syksynä uutena Naisten Valmiusliiton jäsenenä ensimmäistä kertaa mukana NASTA Pihlaja –harjoituksessa. Harjoittelimme kurssilaisten kanssa tiiviin viikonlopun, kuinka kohdata lapset kriiseissä: Miten meistä jokainen voi tukea ja huolehtia kriisin jalkoihin jääneen lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? Mitä tehdä, jos kohtaa ensimmäisenä huoltajistaan eroon joutuneen lapsen suuronnettomuustilanteessa? Mistä tunnistat, että lapsella on hätä?

NASTA-harjoituksen jälkeen meni vain muutama viikko, kun kurssilla opittuja taitoja tarvittiin oikeasti. Kuopiossa oli tapahtunut raaka väkivallanteko oppilaitoksessa. Sattumalta Kuopiossa oli harjoitukseen osallistunut vapaaehtoisemme. Hän oli korvaamaton paikallinen linkki keskusjärjestön käynnistäessä nuorille suunnatun Kriisichatin ja lapsiperheitä tukevan Perheentalon toimintavalmiuden Kuopiossa.

Vanha historiamme kriisiaikojen toimijana on ollut yhteiskuntamme ja itsenäisyyden rakentamisen kivijalkaa, johon valmiusosaamisemme pohjautuu kaikkien lasten auttajana. Sotavuosina suomalaiset järjestöt yhdistyivät yhteisen tehtävän äärelle tukemaan kansan selviytymistä. Järjestömme toimintakertomuksesta nostettu sitaatti vuodelta 1942 kertoo, mistä suomalaisessa kokonaisturvallisuudessa on yhä kyse: ”…vapaussotamme, (..), joka pakotti sekä viranomaisia, että yksityisiä kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä ponnistamaan kaikkensa sodasta kärsimään joutuneiden tuhansien lasten auttamiseksi.” Pelastakaa Lapset huolehti ulkomaisten raha-avustusten turvin lasten ruoka-avusta ja vaatetuksesta, sotaorvoista, kotinsa ja puolisonsa menettäneistä yksinhuoltajista lapsineen, lasten evakuoinneista.

Koronakevään myötä palasimme jälleen kriisiauttamisen perustehtäväämme, kun käynnistimme välittömästi vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden ruoka-avun. Paikallisyhdistystemme vapaaehtoiset ovat tukeneet konkreettisella tavalla tuhansia lapsiperheitä pääsemään pahimman yli. Vain hetki sitten vapaaehtoisemme huolehtivat vastaanottokeskuksissa lapsiystävällisistä tiloista, joissa konfliktialueilta Suomeen tulleet lapset saivat tukea toipumiseen ja tavalliseen arkeen palaamiseen. Toimimme siellä, missä avun tarve on suurin.

Yhteistoiminta on maamme vastaus siihen, miten organisoidumme varautumisessa ja miten toimimme kriisiaikoina. Järjestöjen tiivis yhteistyö viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa on suomalainen erikoisuus, jolle ei löydy muualta maailmasta vertailupohjaa. Kansalaisjärjestöjen kautta kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä toimintaan mukaan. Ei olekaan ihme, että Yhteiskunnan Turvallisuusstrategian (2017) mukainen kokonaisturvallisuuden malli toimii juuri Suomessa.  Ilman yhteistä tavoitetta, harjoittelua ja kouluttautumista emme voi toimia tehokkaasti ja organisoidusti.

Naisten Valmiusliitto on ainoa naisten varautumiskoulutuksesta vastaava toimijataho Suomessa. Mukana olevilla järjestöillä on jokaisella oma tehtävä poikkeusolojen aikana. Kuka tahansa voi tulla mukaan ja liittyä johonkin mukana olevista jäsenjärjestöistä, oman kiinnostuksensa mukaan. Näin varmistamme, että meillä on riittävästi koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tietävät miten toimia äärimmäisessä tilanteessa. Pelastakaa Lasten rooli valmiusorganisaationa ja Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestönä on selkeä ja tehtävä kirkas. Yhtäkään lasta ei jätetä.

Riitta Kauppinen

Pelastakaa Lapset ry.
Kansalaistoiminnan, vaikuttamistyön ja valmiuden johtaja.
Naisten Valmiusliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.

Kirjoittaja on työarjessaan järjestökysymyksiin, kokonaisturvallisuuteen ja valmiuteen orientoitunut lannistumaton karjalainen, jolla työ- ja vapaa-aika harrastuksineen sekoittuvat lahjakkaasti.