9.3.2020

Sähkö tulee töpselistä

Sähköjen katketessa, meitä kiinnostaa, miten kauan katko kestää. Yleensä se on ohi
ennen kuin olemme ehtineet löytää taskulampun tai kynttilän ja tulitikkuja.

Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton. Moni muistaa vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt, joiden aiheuttamat katkot vaikuttivat 800 000 suomalaiskodissa. Kotitalouksista joka neljäs oli ilman sähköä vielä viisi vuorokautta myrskyn jälkeen.

Yhteiskuntamme toimii täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot lamauttavat sekä veden tulon että jätevesien poiston. Samoin kauppojen, pankkien ja bensiiniasemien toiminta häiriintyy ja liikenne takkuaa.

Lankapuhelinten aikaan puhelinliikenteellä oli oma sähköverkkonsa. Tietoverkot, internet ja puhelinliikenne toimivat niin kauan, kuin verkkojen tukiasemien varavoima-akut toimivat. Niiden pitäisi kestää noin neljä tuntia, mutta kriisin tullen hätääntyneiden ihmisten puhelimen käyttö lisääntyy niin paljon, että aika on teoreettinen.

Kotivara kuntoon

Ihminen selviää ilman ruokaa viikkotolkulla. Vuodenajasta ja asunnosta riippuen myös ilman lämmitystä. Veden jakelun katkeaminen on painajaisista pahin: ilman vettä ihmisen toimintakyky laskee parissa vuorokaudessa. Harva kaupunkilainen hamstraa koskaan vettä. Tai löytyykö kodistasi puhtaita astioita, joilla vettä voisi noutaa. Nokian vesikriisi on vielä monella tuoreessa muistissa.

Tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä arvioi selviävänsä sähkö- ja vesikatkosta vain pari päivää. Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita.

Omatoiminen varautuminen on noussut viime viikkoina jälleen ajankohtaiseksi ympäri maailmaa riehuvan korona -viruksen myötä.

Tällä hetkellä yleinen suositus on, että kansalaisen on syytä varautua niin sanotulla kotivaralla 72 tunniksi eli kolmeksi vuorokaudeksi.

Kotivara tarkoittaa paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan.

Valitettavasti itsestään huolehtivan väestön rinnalle on syntymässä ryhmiä, jotka ovat poikkeusoloissa hyvin haavoittuvia. Leipäjonossa seisovalla tuskin on ruokakaapissaan kotivaraa. Yksin asuvat vanhukset ovat kriisin sattuessa myös erityisen riippuvaisia nopeasta avusta.

Omatoiminen varautuminen on kansalaisvelvollisuus.

Mervi Mäki-Neste
puheenjohtaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen

Kirjoittaja on eteläpohjalaistunut savolainen järjestötyön ammattilainen, joka emännöi kasvinviljelytilaa. Aktiivinen kulttuurin kuluttaja, jonka harrastuksiin lukeutuvat saunominen ja avovesiuinti vuodenajasta riippumatta.