Hannes-myrsky osoitti – kokonaisturvallisuusrekisteri on tarpeen

Vuodenvaihteen tienoilla Suomea koetellut Hannes-myrsky aiheutti laajoja sähkökatkoja ja poikkeuksellisen suuren määrän pelastustoimen tehtäviä eri puolilla maata. Samaan aikaan kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta katkesi sähköt, ja viranomaisten resurssit joutuivat merkittävälle koetukselle. Kaikkeen avuntarpeeseen ei ollut mahdollista vastata viiveettä.

Naisten Valmiusliitto on jo pitkään korostanut tarvetta kokonaisturvallisuusrekisterille, jonka avulla koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen voidaan tunnistaa ja ottaa käyttöön suunnitelmallisesti häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hannes-myrskyn kaltaiset tilanteet tekevät rekisterin tarpeen konkreettiseksi.

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa, että laajoissa häiriötilanteissa huoli kohdistuu erityisesti niihin ihmisiin, jotka eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa.

”Ihmiset eivät pärjää pitkään ilman sähköä tai vettä. Kannan erityistä huolta niistä yksinasuvista, sairaista, iäkkäistä tai vammaisista henkilöistä, jotka eivät ole esimerkiksi kotihoidon piirissä tai joilla ei ole läheisiä tarkistamassa, että kaikki on hyvin.”

Kokonaisturvallisuusrekisterin avulla koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen saataisiin nopeasti ja tehokkaasti viranomaisten tueksi tilanteissa, joissa avun tarve kasvaa äkillisesti ja laajasti.

”Rekisteri mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissakin.”

Naisten Valmiusliiton näkökulmasta Hannes-myrsky on muistutus siitä, että varautumista on kehitettävä ennakoivasti. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja vapaaehtoisten koulutuksen, osaamisen näkyväksi tekemisen sekä viranomaisyhteistyön vahvistamisen on oltava osa kokonaisratkaisua.

Naisten Valmiusliitto jatkaa pitkäjänteistä työtään sen eteen, että koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti yhteiskunnan turvallisuuden tukena myös tulevissa häiriötilanteissa.