NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

18.6.2021

Naisten Valmiusliitto vahvasti esillä Naisjuristien hurjan suosion saaneessa tapahtumassa

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko ja väistynyt pääsihteeri Kaarina Suhonen puhuivat Naisjuristit ry:n 10.6. järjestämässä etätapahtumassa ”Nainen ja turvallisuustaidot”. Tilaisuuden kolmantena puhujana oli Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll. Kesäiseksi illaksi tapahtumaan ilmoittautui 143, joista 98 osallistui itse tapahtumaan. Oli hienoa huomata, kuinka paljon tämä tärkeä teema kiinnosti naisia!

Oheisena pieniä maistiaisia juontajana toimineen, Naisjuristien puheenjohtaja Aino-Mari Kiianmiehen tapahtuman lomassa tehtyjen muistiinpanojen pohjalta.

Paula Risikko – Suurin turvallisuusuhka on syrjäytyminen

Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Paula Risikko sanoo rakastavansa sanaa ”pärjääminen”, joka on myös osa turvallisuutta. Pienet teot ja sanat merkitsevät, kun puutumme suurimpaan turvallisuusuhkaan – syrjäytymiseen. Esitä toiselle, kanssakulkijalle kysymys: ”Mitä sinulle kuuluu?” Turvallisuuden kokemiselle on tässä hetkessä entistä suurempi tilaus. Tarvitaan turvallisuusorientoituneita päättäjiä. Pitäkää huolta omista turvallisuustaidoista ja viekää sanomaa eteenpäin: turvallisuustaidot ovat kansalaistaitoja!

 

 

Kaarina Suhonen – Naisten Valmiusliiton kursseille voi tulla matalalla kynnyksellä

Kaarina Suhonen esitteli käytännönläheisesti Naisten Valmiusliiton varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. NASTA- ja PikkuNASTA-valmiusharjoitukset ovat viikonlopun kestäviä koulutuksia, jotka kehittävät naisten valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tarjolla on niin henkistä kriisinkestävyyttä, ensiaputaitoja, kyberturvallisuutta kuin esimerkiksi katuturvallisuuskoulutusta.

 

NASTA-harjoituksiin osallistuminen ei edellytä minkään (jäsen)järjestön jäsenyyttä. Seuraavia harjoituksia, joihin voit ilmoittautua, ovat Savotar Mikkelissä (13.-15.8.) ja Friski Kauhavalla (17.-19.9.). Tutustu kursseihin Naisten Valmiusliiton sivuilla. Tilaamalla uutiskirjeen TÄSTÄ linkistä saat tiedon tulevista valmiusharjoituksista ensimmäisten joukossa sähköpostiisi.

Jarno Limnéll – Turvallisuuden keskiössä on luottamus

Puhuttiinpa kyberturvallisuudesta tai yleisesti turvallisuudesta, sen keskiössä on luottamus. ”Luottamuksessa on kyse halusta ja tahdosta toimia tavalla, joka ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Luottamus on sekä ajattelua että tekoja mutta myös epävarmuuden sietämistä ja pyrkimystä hyvään.” Oleellisimpana kysymyksenä monipuolisessa, useista eri näkökulmista turvallisuuteen pureutuneessa puheenvuorossaan sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll nostaa kysymyksen siitä, miten luottamusta vahvistetaan Suomessa ja miten siihen saadaan osallistettua mahdollisimman moni suomalainen nuori. Suomen on oltava digitaalinen luottamusyhteiskunta – miten tämä luodaan?

 

 

Järjestäjänä toiminut Naisjuristit ry (www.naisjuristit.org) järjestää jäsenistölle suunnattujen ammatillisten verkostoitumis- ja kehittämiskoulutusten ja tapahtumien lisäksi myös avoimia tapahtumia. Seuraamalla Naisjuristeja somessa (FB, Twitter, LinkedIn) saat tietoa tulevista tapahtumista.

Kirjoittaja Aino-Mari Kiianmies on johtamisen väitöstutkija. Hän on toiminut mm. Oulun Maanpuolustusnaisten, Oulun Pelastakaa Lapset ry:n ja tietoturvayhtiö SSH Communications Security Oyj:n hallituksissa. Hän on Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtaja, EWLA:n (European Women Lawyers Associationin) Suomen edustaja ja Suomen Strategisen Johtamisen Seuran skenaariotyöryhmän jäsen. Hän on osallistunut aktiivisesti Naisten Valmiusliiton valmiusharjoituksiin omaten myös Valmiusliiton kouluttajapätevyyden.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Pia Lindell Naisten Valmiusliiton uudeksi pääsihteeriksi

Naisten Valmiusliiton uudeksi pääsihteeriksi on valittu Pia Lindell viiden vuoden määräaikaiseen tehtävään 1.5. alkaen. Naisten Valmiusliiton hallitus teki valinnan kokouksessaan 14.4.2021.

Pia Lindellillä on monipuolista kokemusta järjestöjohtamisesta, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja liiton toiminnasta. Hän on ollut mukana Naisten Valmiusliiton toiminnassa sekä alueellisella että valtakunnan tasolla ja toiminut vastuutehtävissä NASTA-harjoituksissa.

Lindellillä on pitkä kokemus luottamustehtävistä Suomen Lottaperinneliitossa, viimeisimpänä varapuheenjohtajana vuosina 2018–2019 ja puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen. Hän siirtyy pääsihteerin tehtävään Asianajotoimisto Lindell Oy:n palveluksesta. Turkulainen Lindell on sotilasarvoltaan kapteeni.

Pääsihteerin tehtävää haki 26 henkilöä, joista haastateltiin viisi. Nykyinen pääsihteeri Kaarina Suhonen jää pois tehtävästään 31.5.2021.

Lisätiedot

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko, puh. 050 5113 107
paula.risikko(at)eduskunta.fi

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen, puh. 040 5611 655
kaarina.suhonen(at)naistenvalmiusliitto.fi

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Turvallisuus tehdään myös kunnissa                 

Suomi on yksi maailman parhaita maita monella eri mittarilla mitattuna. Kansakunnan hyvinvointi ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.

Suomi on myös yksi maailman turvallisimmista maista, mutta turvallisuudenkin varmistamiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä. Nykyisten riskien rinnalla on myös uusia turvallisuusuhkia valtavasti, kuten virusten aikaansaamat uhat, informaatiohyökkäykset, monitahovaikuttaminen jne.

Valtiolla on vastuu turvallisuusviranomaisten suorituskyvystä, mutta kunnilla ja kuntapäättäjillä on laaja vastuu erityisesti arjen turvallisuuden edistämisessä ja takaamisessa. Siksi tulevissa kuntavaaleissa on hyvä edellyttää ehdokkailta ymmärrystä kokonaisturvallisuudesta ja ennen kaikkea sen edistämisen osaamisesta ja keinoista.

Kunnilla on merkittävä tehtävä muun muassa lähidemokratian ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Toimiva demokratia ja hyvä hallinto ovat elinehtoja hyvälle yhteiskunnalle. Tarvitsemme kokoavia voimia, yhteisymmärryksen etsimistä ja yhteistä päätöksentekokykyä.

Ennalta ehkäisevät toimet sekä varhainen tuki ja apu ovat osa kunnissa tehtävää turvallisuustyötä.

Työllisyyden ja osaamisen lisääminen parantavat turvallisuutta, tukien samalla kuntien elinvoimaa. Niin ikään peruspalvelujen toimivuus lisää turvallisuutta. Tällaisia ovat mm. lapsiperheiden palvelut (mm. kotipalvelut), nuorisotyö, koulutus, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muut oppilashuollon palvelut, sote-palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vanhusten koti-, asumis- ja hoivapalvelut, kuntoutus, liikunta- ja harrastustoiminta sekä monimuotoiset asumisvaihtoehdot.

On myös huolehdittava fyysisen ja virtuaalisen infrastruktuurin olemassaolosta ja sekä kunnossapidosta.  Tietoverkkojen, teiden, väylien ja rataverkon toimivuudessa on kyse liikkumisen ja tiedon välittämisen mahdollisuuksista, mutta myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista.

Ennalta estävien toimien ohella on välttämätöntä huolehtia myös eri viranomaisten toimintamahdollisuuksista ja tarpeellisen tiedon välittymisestä heidän välillään. Välttämättömät turvallisuustehtävät on hoidettava 24/7.

Myös luottamus luo turvaa. Meille suomalaisille hyvin oleellinen kysymys on, miten muuttuvassa maailmassa ylläpidetään luottamuksen ilmapiiriä. Vastuu siitä on paitsi yksilöillä, myös yhteisöillä. Luottamusta luodaan yhteistyöllä.

Turvallisuuden kokeminen on yksi ihmisen perustarpeista ja siten osa hyvinvointia. Turvallisuuteemme voimme vaikuttaa myös itse, kehittämällä omaa osaamistamme varautumisessa ja kokonaisturvallisuuden rakentamisessa sekä tekemällä turvallisia valintoja.

Perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit, naapurit ja muut tuttavat muodostavat turvallisuuden tunteemme kannalta aivan keskeisen kivijalan. Toisesta ihmisestä välittämistä ei voi ulkoistaa viranomaisille.

Vastuu alkaa siitä, että välittää. Pidetään siis itsestämme ja toisistamme huolta.

 

Paula Risikko

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, joka on toiminut mm sisäministerinä ja monissa muissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

25.1.2021

Naisten Valmiusliitto: Kriisinkestokykyä voi vahvistaa

Elämme haasteellisia aikoja. Koronaviruspandemia ja sen torjunnan vaatimat rajoitteet ovat aiheuttaneet monenlaisia terveyttä, taloutta ja sosiaalista elämää koskevia ongelmia. Ihmisten arki on mullistunut monin tavoin ja pitkittynyt poikkeustilanne haastaa turvallisuuden tunnettamme ja vaatii meiltä kaikilta vahvaa henkistä kriisinsietokykyä, eli resilienssiä.

Naisten Valmiusliitto käsitteli viime viikonloppuna hybridinä järjestetyssä johdon seminaarissaan kriisinkestävyyttä. Aihetta tarkasteltiin resilienssin, turvallisuuden kokemuksen ja jaksamisen näkökulmista.

Resilienssiä voidaan kutsua psykologiseksi palautumiskyvyksi, muutoskykyisyydeksi, hyvinvointia ylläpitävien voimavarojen hyödyntämiseksi tai joustavaksi toiminnaksi yllättävissä tilanteissa. Resilienssi on kykyä kohdata vaikea tilanne, selviytyä ja toipua kriisistä. Resilienssi ei ole henkilön pysyvä ominaisuus, vaan sitä on mahdollista vahvistaa läpi elämän. Tässä mielen sopeutumiskyvyllä ja joustavuudella on suuri merkitys.

Resilienssiä ja ajattelun joustavuutta lisäävät myönteiset tunteet, näkökulman vaihtamisen taito ja kyky löytää ne asiat, joihin voi vaikuttaa. Myös tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti kulkeminen voi auttaa pääsemään vaikeiden aikojen yli. Omaa toimintakykyä voi ylläpitää tietoisella myönteisellä toiminnalla ja ajattelulla. Siksi on tärkeää näin korona-aikanakin pitää kiinni rutiineista ja tehdä asioita, jotka tuottavat hyvää mieltä.

Naisten Valmiusliitto järjestää monipuolista varautumis- ja turvallisuuskoulutusta, ja kannustaa kaikkia suomalaisia naisia osallistumaan koulutukseen. Omaa turvallisuuden tunnetta ja resilienssiä voi vahvistaa hankkimalla taitoja, jotka tukevat jaksamista ja auttavat selviytymään erilaisista yllättävistä, turvallisuutta uhkaavista tilanteista. Turvallisuuden tunne on tärkeä osa yksilön ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Yksilön turvallisuuden tunnetta heikentävät vaikeudet ja kuormittaviksi koetut tilanteet. Käsityksemme turvallisuudesta ohjaa käyttäytymistämme ja vaikuttaa hyvinvointiimme.

Turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille. Hankkimalla turvallisuutta edistäviä taitoja ja harjoittelemalla niitä voimme vaikuttaa omaan, läheistemme ja koko yhteiskunnan turvallisuuteen.

Lisätiedot

Paula Risikko, Naisten Valmiusliitto, puheenjohtaja, puh. 050 511 3107

Kaarina Suhonen, Naisten Valmiusliitto, pääsihteeri, puh. 040 561 1655

Kannanoton voi ladata pdf tiedostona tästä linkistä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

TIEDOTE 16.12.2020

Sotiemme Veteraanit, Sotiemme Naiset keräys 2020

Veteraanivastuu ry toteuttaa ja koordinoi veteraanijärjestöjen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton yhteistä rahankeräystä, valtakunnallista Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräystä.

Puolustusvoimien tukemia varusmieskeräyksiä on toteutettu Suomessa, Sotiemme Veteraanit -tunnuksen alla vuodesta 2006 lähtien. Tänä vuonna sekä kevään että syksyn varusmieskeräykset on peruttu koronatilanteen takia, joten lahjoitukset ovat vähentyneet merkittävästi. Samaan aikaan juuri vanhukset ovat kärsineet koronatilanteesta eniten. Heidän yksinäisyytensä on lisääntynyt entisestään, koska omaiset eivät ole päässeet tervehtimään heitä normaalisti. Myös kaikki yleiset virkistystapahtumat on jouduttu perumaan.

Osa Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnista on aiempina vuosina toteuttanut keräyksiä omilla paikkakunnillaan. Tänä vuonna se ei ole korona takia mahdollista, joten tuemme keräystä välittämällä oheista lahjoittajakirjettä verkostoissamme.

Kaikista lahjoituksista on apua. Kiitos paljon.

Lahjoittajakirjeen löydät tästä linkistä

Halutessasi voit myös tukea keräystä tilaamalla kauniin Sotiemme Naiset rintamerkin

Kotirintaman naiset tekivät mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan työn Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. Kun miehet lähtivät rintamalle, naiset jäivät kotiin perheen ja töiden kanssa.

Naiset olivat paitsi veteraanien puolisoja myös lasten kasvattajia, tehtaiden toiminnan varmistajia, tilojen ja eläinten hoitajia ja selviytyjiä. Naisilla oli vahva henkinen asema Suomen jälleenrakennuksessa, kun sodasta palasi enemmän tai vähemmän traumatisoituneita miehiä.

Sotiemme Naiset -tunnus sopii täydentämään Sotiemme Veteraanit -kokardia niin ajatuksellisesti kuin visuaalisesti  – Suomi on rakennettu yhdessä.

Merkin pääset tilaamaan tämän linkin kautta.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

TIEDOTE 20.11.2020

Paula Risikosta Naisten Valmiusliiton uusi puheenjohtaja

Naisten Valmiusliitto ry:n torstaina Helsingissä pidetty syyskokous valitsi kansanedustaja Paula Risikon liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Risikko aloittaa kaksivuotisen puheenjohtajakautensa tammikuussa 2021.

Tuore puheenjohtaja otti tehtävän ilolla vastaan ja sanoi olevansa nöyrän kiitollinen tullessaan valituksi arvostetun ja aktiivisen järjestön puheenjohtajaksi.  Risikon mielestä Naisten Valmiusliiton toiminta on ammattitaitoista ja ajan hermolla olevaa, naisten osaamista upeasti esiin tuovaa ja kehittävää.

Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva terveystieteiden tohtori Paula Risikko on luonut pitkän ja vaikuttavan uran valtionhallinnossa sekä erilaisissa luottamustoimissa. Risikko on ollut kansanedustajana vuodesta 2003 alkaen. Hän on toiminut eduskunnan puhemiehenä ja useissa eri ministerin tehtävissä, mm.  peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä, liikenne- ja kuntaministerinä sekä sisäministerinä. Lisäksi hänellä on ollut lukuisia valtiollisia, kunnallisia ja muita toimielinjäsenyyksiä sekä luottamustehtäviä.

Naisten Valmiusliiton uutena puheenjohtajana Risikko haluaa jatkaa edeltäjiensä ansiokasta työtä kaiken ikäisten naisten turvallisuus- ja johtamistaitojen edistämisessä sekä liiton toiminnan tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä.

Risikko vastaanottaa Naisten Valmiusliiton vetovastuun viimeiset kahdeksan vuotta liittoa johtaneelta Anne Holmlundilta. Holmlund luopuu tehtävästä liiton sääntöjen mukaisten maksimipuheenjohtajakausien tullessa täyteen. Holmlundin kaudella liiton koulutustoimintaa on kehitetty määrätietoisesti ja koulutukseen osallistuneiden naisten määrä on kasvanut merkittävästi. Väistyvän puheenjohtajan mielestä Naisten Valmiusliiton koulutustoiminnalla on merkittävä vaikutus yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen.

– Naisille suunnattu varautumis- ja turvallisuuskoulutus antaa monipuoliset valmiudet selviytyä niin arjen kriiseissä kuin poikkeusoloissa sekä toimia viranomaisten tukena. On ollut ilo olla aitiopaikalla kehittämässä vapaaehtoista maanpuolustusta sekä naisten toimintaa yhdessä jäsenjärjestöjemme ja sidosryhmien kanssa, toteaa Holmlund.

Paula Risikko on Naisten Valmiusliiton kuudes puheenjohtaja. Ensimmäinen oli Eva Lindblad. Häntä ovat seuranneet Elisabeth Rehn, Riitta Uosukainen, Anneli Taina ja Anne Holmlund.

Lisätietoa

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

TIEDOTE 19.11.2020

Vuoden 2020 Vaikuttavin ARVO-teko kunniamaininta kankaiset kasvomaskit -kampanjalle

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko palkintokisassa oli tänä vuonna uudenlainen painotus: Palkinnon jakava Arvoliitto etsi tekoja, joilla on koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa vaikutettu positiivisesti ihmisten elämään. Lisäksi painotettiin innovatiivisuutta ja rohkeutta. Vuoden 2020 Vaikuttavin ARVO-teko kunniamaininta tuli 17.11.2020 kankaiset kasvomaskit -kampanjalle.

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko 2020 kunniamaininta annettiin Marttaliiton, Naisten Valmiusliiton ja Tekstiiliopettajaliiton yhteiselle Kankaiset kasvomaskit, #kasvomaskitalkoot -kampanjalle. Nämä kolme järjestöä halusivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa keväällä 2020 tehdä osansa taistelussa koronavirusta vastaan ja päättivät lähteä yhdessä kampanjoimaan kankaisten kasvomaskien valmistamisen ja käytön puolesta. Kampanjassa tuotettiin ”kansanmaskien” valmistus- ja käyttöohjeet teksti- ja videomuodossa ja vietiin ohjeita eri yleisöille tehokkaasti liittojen omien viestintäkanavien sekä #kasvomaskitalkoot Facebook ja Instagram sivujen kautta. Ompelu- ja käyttöohjetta on katseltu liittojen kotisivuilla yli puoli miljoonaa kertaa. Kaiken kaikkiaan kasvomaski kampanjan julkaisut ovat tavoittaneet eri kanavia pitkin yli miljoona suomalaista.

”Tässäkin teossa raati kiinnitti huomiota erityisesti nopeaan reagointiin ja korona-spesifiin toimintaan. Lisäksi tässä teossa näkyy yhteistyön tärkeys ja merkitys.” kertoo raadin kolmas jäsen, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) toimitusjohtaja Petri Virtanen.

Keväällä järjestöihin oltiin laajasti yhteydessä kansalaisten, naisyrittäjien ja viranomaisten suunnasta. Näissä yhteydenotoissa ilmaistiin huoli kasvomaskien vähyydestä ja kansalaisten mahdollisuuksista itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Järjestöt keskustelivat viranomaisten ja kansalaisten kanssa mahdollisuuksista kansalaisneuvontaan ja lähtivät tekemään mahdollisimman saavutettavaa ja laajalle levitettävissä olevaa varautumista ja turvallisuutta vahvistavaa asennekampanjaa. Saavutettavuus nousikin yhdeksi tärkeäksi osaksi koko projektia. Järjestöt pitivät tärkeänä, että ohjeet kasvomaskin valmistukseen ja oikeaan käyttöön olisivat kaikkien kansalaisten käytettävissä. Ohjeet tehtiin laajalla rintamalla eri kanaviin: virtuaalikurssien, ohjevideoiden ja kirjallisten ohjeiden lisäksi kangasmaskin valmistuspajoja järjestettiin kirjastoissa.

Tunnustus on osaltaan viesti siitä, että kansalaistaitojen vahvistamiselle ja neuvontajärjestöjen työlle on vahva tilaus ja olemme osaltamme onnistuneet yhteiskunnan varautumistoimien tukemisessa. Järjestöt pitivät julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tärkeänä laajan vaikuttavuuden aikaansaamisessa. Nopea ja ketterä reagointi ja luottamus kansalaisten mukaan tuloon ja vapaaehtoisten merkittävään panokseen olivat avainasemassa vaikuttamiskampanjan läpimenolle. Kasvomaskien tekeminen ja oikea käyttö ovat poikkeusoloissa osa omatoimista varautumista ja viranomaissuositusten tukea.

Lisätietoa

Lisätietoa www-sivuilla

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Järjestöt antoivat ensimmäiset kansalliset kasvomaskien teko- ja käyttöohjeet jo koronan alkuvaiheissa

Tiedote 28.10.2020

Julkisuudessa on keskusteltu syksyn aikana viranomaisten ja tutkijoiden antamista, välillä kansalaisia hämmentäneistä ja keskenään ristiriitaisista kasvomaskiohjeista. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi viralliset suositukset syksyllä 14.8. kuukausia Covid-19 alkamisen jälkeen.

Marttaliitto ry, Naisten Valmiusliitto ry ja Tekstiiliopettajaliitto TOL ry käynnistivät heti huhtikuussa kansalaisille suunnatun kasvomaskitalkoot -asennekampanjan viranomaisviestintää ja ohjeita tukemaan. Järjestöt pitivät tärkeänä uusien kansalaistaitojen opettamisen poikkeusoloissa. Järjestöjen kyky toimia nopeasti yhteiskunnallisessa ja pitkäkestoisessa poikkeustilanteessa perustuu pitkään varautumis- ja ennakointityöhön sekä kokemukseen kansalaisvaikuttamisesta sekä perustehtävään olla lähellä kansalaisia ja kuunnella heidän tarpeitaan.

Kasvomaskien ompelu- ja käyttöohjetta on hyödynnetty runsaasti: ohjeita on katsottu tähän mennessä yli 500 000 kertaa järjestöjen nettisivuilla.

​Kasvomaskien tekeminen ja käyttö ovat osa omatoimista varautumista ja viranomaissuositusten tukea

Kotitalouksien omaan käyttöön valmistettu kasvomaski on ollut osa varautumista, turvallisuutta ja omatoimista selviytymistä. Kansalaistaitojen opettelu poikkeusoloissa tukee erityisesti kansalais- ja yhteisvastuuta; käyttämällä kasvomaskia oikein, välitämme kanssaihmisistä.

”Saimme keväällä lukuisia yhteydenottoja sekä viranomaisilta että kansalaisilta kasvomaskien ohjeistamisessa. Halusimme vastata kansalaistarpeeseen selvittämällä viranomaisten antamat ohjeet ja vaatimukset kotona tehtäville kasvomaskeille”, toteaa Marianne Heikkilä Marttaliitosta. Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtaja Minna Hankala-Vuorisen johdolla valmistuivat kasvomaskien ompelu- ja käyttöohjeet sekä kouluissa aletiin opettaa oppilaille kasvomaskien ompelutaitoja. Suuri yleisö on päässyt mukaan tekstiiliopettajien pitämiin Facebookin ompelulivelähetyksiin.

”Suomalaiset naiset ovat olleet valmiita toimimaan ja tukemaan yhteiskunnan selviytymistä erilaisissa kriisitilanteissa. Ihmisten auttamishalu on pysynyt vahvana, vaikka uhkakuvat ovat muuttuneet. Kansalaisten on tänään tärkeä osata monenlaisia turvallisuus- ja varautumistaitoja, selvitäkseen omatoimisesti poikkeusoloissa. Kasvomaskin ompeleminen on yksi tärkeä taito, uusi kansalaistaito, muistuttaa pääsihteeri Kaarina Suhonen, Naisten Valmiusliitosta.

Kotitalouksien käyttöön tarkoitetun kasvomaskin käyttö- ja teko-ohjeet laadittiin 8.4. järjestöjen sivuille ja somekanaviin sekä ulkoiseen viestintään. Neuvonnassa korostui livelähetykset somekanavissa, vaikuttajaviestintä Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä kannanotot ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Järjestöt antoivat myös puhelin- ja chat-neuvontaa viikoittain huhtikuusta lähtien.

Kasvomaskeja vähävaraisille yhdessä Helsingin kaupungin kanssa

Kampanja on jalkautunut myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Töölön kirjastossa Helsingissä pidettiin lokakuussa kasvomaskityöpajoja, joissa Kädentaitomartat opastivat kankaisen kasvomaskin valmistuksessa. Kirjasto tarjosi käyttöön ompelukoneen ja tarvittavat materiaalit ja pajat olivat maksuttomia. Lisäksi järjestöt osallistuivat Helsingin kaupungin kasvomaskikeräykseen Helsingin kirjastossa, jossa kerättiin ostettuja tai itsetehtyjä kasvomaskeja vähävaraisille jaettavaksi. Mukana kasvomaskikeräyksessä on myös Diakonissalaitos, joka toimittaa lahjoitusmaskit vähävaraisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille Helsingissä.

Lisätietoa

Lisätietoa www-sivuilla

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

NASTA Vinka 2020 – valmiusharjoitus on peruttu

Naisten Valmiusliiton 27.–29.11 Tikkakoskella järjestettäväksi suunniteltu NASTA Vinka 2020 valmiusharjoitus on peruttu. Liiton hallitus teki päätöksen asiasta kokouksessaan 21.10. Päätöksen taustalla on Suomen koronavirusepidemiatilanne ja siihen liittyvät viranomaisten suositukset terveysturvallisuudesta.

Koronavirustilanteen kehittyminen on vaikeasti ennakoitavissa ja viime viikkoina on useilla alueilla nähty kiihtymisen merkkejä. Vaikka Keski-Suomen maakunnan alueen ei ole todettu olevan kiihtymisvaihessa, on Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmä todennut, että Jyväskylä on tällä hetkellä koronaepidemian suhteen kiihtymisvaiheen kynnyksellä.

– Harjoitus kokoaa aina suuren joukon naisia eri puolilta Suomea, mikä lisää tartuntariskiä. Näin suuressa harjoituksessa kurssilaisten kohtaamisia ei pystytä kokonaan välttämään, vaikka noudatamme koulutuksessa viranomaisten ohjeita. Liiton hallitus katsoi, että tässä epidemiatilanteessa harjoitusta ei voida toteuttaa turvallisesti. Teimme peruuttamispäätöksen terveys ja turvallisuus edellä, kertoo pääsihteeri Kaarina Suhonen.

Harjoitukseen oli ilmoittautunut 193 kurssilaista. Ilmoittautuneille on lähetetty erillinen sähköposti MPK:n järjestelmän kautta.

Koronavirustilanteen vuoksi myös kevään NASTA Savotar-valmiusharjoitus jouduttiin perumaan. Ensi vuodelle suunniteltujen harjoitusten valmisteluja jatketaan toistaiseksi normaalisti.

Naisten Valmiusliitto toteuttaa harjoitukset MPK:n kursseina ja yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Yhteistyökumppaneita on myös informoitu harjoituksen peruutuksesta.

 

Lisätietoja:

Kaarina Suhonen
pääsihteeri
Naisten Valmiusliitto
kaarina.suhonen(at)naistenvalmiusliitto.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Koronaturvallisuusohje kurssilaisille

1.10.2020

Naisten Valmiusliitto järjestää varautumis- ja turvallisuuskoulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina ja Puolustusvoimien tuella. Liitto on sitoutunut noudattamaan MPK:n, Puolustusvoimien sekä viranomaisten turvallisuusohjeita ja suosituksia. Kaikkien kursseille osallistuvien tulee sitoutua näiden ohjeiden noudattamiseen. Jos sinulla on kurssiturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tai huomioita, voit aina kääntyä oman kurssinjohtajasi puoleen.

Kurssikohtainen ohjeistus

Virustartuntojen määrässä on maantieteellisesti alueellisia eroja, mikä saattaa näkyä paikallisten viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden erilaisissa ohjeissa koulutuspaikkojen välillä. Tämän takia myös kurssien väliset toimintamallit saattavat hieman poiketa toisistaan.

Turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja ohjeet viestitään ennen kurssia osallistujille ja ohjeet käydään vielä yhdessä läpi kurssin aloitustoimissa. Kaikki koulutus toteutetaan tällä hetkellä erityisjärjestelyin. Kurssien toteutuksessa suositaan ulkona olemista ja osa kursseista toteutetaan osittain tai kokonaan verkko-opetuksena.

Etukäteen

Älä tule sairaana, edes lieväoireisena tai altistuneena harjoitukseen. Muuten vaarannat myös muiden turvallisuuden. Poisjääminen on tällaisessa tapauksessa vastuullinen, järkevä valinta.

Valtioneuvosto suosittelee välttämään matkustamista maihin, joissa tartuntariski on kohonnut. Lähiopetuksena järjestettävään koulutukseen ei saa tulla silloin, jos on oleskellut maissa, joihin Suomi on asettanut matkustusrajoitteet. Jos saavut Suomeen tällaisesta maasta, sinun suositellaan olevan 14 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa. Tänä aikana et ole tervetullut kursseillemme.  Matkustusrajoitteet eri maihin muuttuvat koko ajan, joten tilanne kannattaa jokaisen tarkistaa ennen ilmoittautumista.

Osallistujilta tullaan kysymään aikaisempaa enemmän lisätietoa jo ilmoittautumisvaiheessa. Jokainen oireita tunteva tai altistumista epäilevä voi tehdä arvion voinnistaan omaolo -sivuston kautta. Peruutus sairastapauksessa ei aiheuta kustannuksia osallistujalle.

Jokainen osallistuu kurssille omalla vastuulla tiedostaen koronatilanteen. Jos kuulut THL:n määrittämään riskiryhmään, suosittelemme, että et tule lähiopetukseen. Lisätietoja riskiryhmistä.

Koronavilkku ja 112-sovellus

Asenna puhelimeen ”Koronavilkku” -sovellus ja pidä sitä päällä koko kurssin/harjoituksen ajan. Kts. https://koronavilkku.fi

Suosittelemme myös lataamaan 112-sovelluksen.

Kurssin aikana

Sisätiloissa toimiminen, turvavälit ja kasvomaskit

Kaikkia kontakteja varusmiehiin sekä varusmiehiä kouluttavaan henkilöstöön on vältettävä.

Harjoituksissa ei pidetä sisätiloissa yhteisluentoja ja -tilaisuuksia. Myös kurssien kohtaamisia pyritään välttämään porrastamalla toimintoja.

Sisätiloissa pyrimme mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan tilan hyvästä tuuletuksesta ja noudatamme ennakkoon määriteltyä istumajärjestystä koko koulutustoiminnan ajan. Suositeltu turvaväli on yhdestä kahteen metriä. Turvaväliä on noudatettava kaikkialla, myös käytävillä tai aulatiloissa oleskeltaessa tai jonottaessa.

Kursseilla ei jaeta kasvomaskeja kurssilaisille, mutta oman kasvomaskin käyttöä suositellaan sisätiloissa. Koulutuksen järjestäjille huolehditaan riittävästi suojavarusteita koulutuksen ajaksi.

Käsi- ja yskimishygienia

Osallistujien tulee osaltaan huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Tiloihin saavuttaessa, tiloista toiseen siirryttäessä ja muutoinkin tarvittaessa huolehditaan käsien pesusta ja käsidesin käytöstä. Käsidesiä on saatavilla järjestäjän toimesta.

Yskimiseen ja aivastamiseen käytetään kertakäyttöistä nenäliinaa, joka laitetaan käytön jälkeen heti roskikseen. Jos nenäliinaa ei ole, yskitään hihaan, mutta ei käsiin.

Pyydämme kaikkia kursseille tulevia katsomaan etukäteen tämän videon.

Majoitus ja yöpyminen

Koska yhteismajoitukseen liittyy kohonnut riski, kaikissa harjoituksissa ei järjestetä yöpymistä. Niillä, joilla järjestetään, majoitutaan mahdollisimman väljästi ja/tai teltoissa. Myös majoitustiloissa tulee huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä huolehtia turvaväleistä.

Käymälät, peseytymis- ja saunatilat

Kursseille nimetään mahdollisuuksien mukaan kurssikohtaiset wc ja peseytymistilat. Maasto-olosuhteissa käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on saatavilla käsihuuhdetta. Käymälöissä tulee noudattaa erityisen hyvää käsihygieniaa.

Ruokailut

Kädet pestään vedellä ja saippualla tai desinfioidaan käsihuuhteella aina ennen ruokailua. Huomioi ruokailussakin turvavälit. Esimerkiksi pöydän ääressä istutaan joka toisella istuimella limittäin niin, että suoraan pöydän vastakkaisella puolella ei istu kukaan.

Jos sotilaskotiin annetaan lupa mennä, niin sinne mennään kursseittain turvavälit säilyttäen. Sotilaskotiautolla on väistettävä mahdollisia varusmiesosastoja.

Jos sinulla on oireita

Mikäli sinulla ilmenee yksikään koronavirusinfektion oireista kurssin alkaessa tai sen aikana, sinut ohjataan poistumaan kurssipaikalta. Tee koronaviruksen oirearvio Omaolo-palvelussa ja ota tämän jälkeen itse yhteyttä kotikuntasi terveydenhuoltoon.

Pyydä mukaasi kurssinjohtajan yhteystiedot.

Jos sinulla todetaan koronavirustartunta 14 vuorokauden sisällä kurssin päättymisestä, ota yhteyttä kurssinjohtajaan mahdollista tartuntaketjujen jäljitystä varten.

Lisätietoja

Kaarina Suhonen
pääsihteeri
Naisten Valmiusliitto ry
Puh. 040 561 1655
kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

 

Voit ladata tiedotteen pfd tiedostona tästä linkistä.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kasvomaskin ompelu- ja käyttöohje

Kasvomaskin onpeluohje on päivitetty elokuussa. Malleja on yhteensä viisi ja uutena on ohjeistus maskeihin, jotka kiinnitetään kuminauhoin.

Kaikki kasvomaskien turvalliseen käyttöön ja valmistamiseen liittyvät ohjeet on koottu Kankaiset kasvomaskit -sivulle. Sivulta löydät ompeluohjeen lisäksi kankaiden materiaalivertailutaulukon,  kasvomaskin käytössä huomioitavia asioita, usein kysyttyjä kysymyksiä ja kasvomaskin pukemista ja riisumista sekä pesemistä opastavat videot. 

Päivitettyyn ompeluohjeeseen pääset suoraan tästä.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kasvomaskin ompeleminen on uusi kansalaistaito

Kansalaisten omavaraisuus ja varautumistaidot korostuvat tilanteessa, jossa viranomaisten niukat resurssit on kohdistettu kaikkein kiireellisimpiin ja elintärkeisiin toimintoihin.

Kasvomaskista on tullut nopeasti osa kansalaisten arkea. Arjen turvavälineenä kasvomaski suojaa meitä tartuttamasta muita koronavirukselta, mikäli olemme viruksen kantajia. Kasvomaski ei kuitenkaan poista tarvetta huolelliselle käsihygienialle ja turvavälien noudattamiselle, kasvomaskia tulee osata käyttää oikein. Kaikki kolme keinoa; huolellinen käsihygienia, turvavälit ja kasvomaksi vähentävät yhdessä virusten leviämistä. Monet kansalaiset ottivat kasvomaskit käyttöön jo keväällä, kun kansainväliset uutiset ja suositukset levisivät. Samaan aikaan Suomessa uutisoitiin suojavarusteiden vähyydestä, mikä lisäsi entisestään kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Nykyiset suositukset kasvomaskin käytöstä joukkoliikenteessä ja massatapahtumissa ovat osa terveyden ja hyvinvoinnin varautumista.

Järjestöt uuden kansalaistaidon taustalla

Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto yhdistivät neuvontaosaamisensa koronan alkaessa laatimalla kankaisen kasvomaskin ompelu-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Toimia vauhditti kansalaisten kohonnut huoli omasta turvallisuudesta ja kertakäyttöisten suojavarusteiden loppumisesta. Kankaisen kasvomaskin suunnittelussa perehdyttiin laajasti kansainvälisiin tutkimuksiin, hygieniaohjeisiin ja konsultoitiin monia viranomaisia ja asiantuntijoita. Tuloksena syntyi kaksi erilaista kasvomaskin ompelu-, käyttö- ja huolto-ohjetta. Ompeluohjetta on jaettu järjestöjemme kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä järjestetty yhteisiä ompelulive -lähetyksiä. Yhteisille ohjeistuksille on ollut suuri kysyntä. Ohjeita on katsottu järjestöjen sosiaalisessa median sivuilla yli 100 000 kertaa. Julkaisemme pian lisäksi päivitetyt ompeluohjeet.

Kansalaisten toimintakyky voidaan säilyttää ainoastaan vahvistamalla turvallisuuden tunnetta. Keväällä näimme merkkejä siitä, kuinka ihmisten henkinen hyvinvointi laski, kun liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset astuivat voimaan. Suomalaisten viranomaisten suhtautuminen kansalaisten kasvomaskin käyttöönottoon on ollut paikoin ristiriitaista eikä kansalaisten huolta turvattomuudesta kuultu riittävästi. Kasvomaskin käyttöä ei suositeltu ja niitä, jotka käyttivät, ei opastettu toimimaan oikein. Kankaisen kasvomaskin ohjeet ovat olleet vastaus siihen hätään, jota olemme saaneet vastaanottaa koronaviruspandemian levittyä Suomeen. Kansalaisten informointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeista ja suosituksista tuli nopeasti osaksi arkeamme.

Kankaisen kasvomaski hyödyt

Kankaisella kasvomaskilla on oikein käytettynä monia hyviä puolia verrattuna kertakäyttömaskiin. Kankainen kasvomaski on kestävä ja monikäyttöinen, sekä ekologisesti parempi ratkaisu. Liitot ovat selvittäneet käytettävimpiä materiaaleja kasvomaskeihin ja vastanneet moniin teknisiin haasteisiin selvittämällä lisätietoa asiantuntijoilta ja tutkimuksista. Ompelun aloittamista on madallettu julkaisemalla yksityiskohtaiset kaavat, joilla oikeankokoisten kankaanpalojen leikkaaminen onnistuu helposti. Itse tehty kankainen kasvomaski on myös kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti halvin ratkaisu, sillä muutamalla kankaisella kasvomaskilla selviää päivän aikana. Kasvomaskin ompelu lisää henkilön elämänhallinnan- sekä turvallisuuden tunnetta.

Kaikki eivät osaa itse ommella tai eivät omista ompelukonetta, mikä on aktivoinut järjestöjen jäsenet ompelemaan kasvomaskeja läheisille ja eniten tarvitseville kohderyhmille, kuten palvelutalojen asukkaille, kotihoidon henkilöstölle ja heikommassa asemassa oleville lapsiperheille. Järjestöissä on innostettu kansalaisia toimimaan oman varautumisen ja kotivaran osalta.

Ompelutaidot ovat osoittautuneet myös kansalaistaidoksi, kun yhteiskunnalle tärkeistä suojavarusteista on pulaa. Omavaraisuus ja omatoimisuus nousee merkittävään asemaan arjessa. Järjestöt vievät syksyllä kankaisen kasvomaskin ompelun osaksi koulujen käsityön opetusta ja haastavat koululaiset ompelemaan kestokasvomaskin itselleen ja kotitalouteen. Kasvomaskin käyttösuositus tulee jatkumaan toistaiseksi. Kansalaisten omavaraisuus ja varautumistaidot korostuvat tilanteessa, jossa viranomaisten niukat resurssit on kohdistettu kaikkein kiireellisimpiin ja elintärkeisiin toimintoihin.

Kotivara ja suomalaisten varautumistaidot

Suomen on todettu olevan kokonaisturvallisuuden mallimaa, mikä syntyy yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Suomessa on opastettu kansalaisia varautumaan omalla ”Kotivara” -konseptilla 72h. Tämä 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Kotivara ja siihen kuuluva koulutus on suunniteltu Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvassa KOVA-toimikunnassa (Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta), jossa myös Marttaliitto ja Naisten Valmiusliitto ovat mukana.

Monet kokonaisturvallisuuden parissa toimivat järjestöt ovat kouluttaneet omia vapaaehtoisia kouluttajia kertomaan varautumisesta kansalaisille.  Koronaviruspandemia herätti myös kysymyksen, pitäisikö meidän varautua nykyistä pidemmäksi aikaa? Koronavirustartunta on osoittanut, että karanteeni voi kestää kaksi viikkoa ja silloin tarvitaan myös Kotivaraa normaalia pidemmäksi aikaa.

Kansalaisten ei pidä varautua vain perinteisiin uhkiin, on osattava ennakoida tulevaisuutta. Virukset ovat hyvin muuntautumiskykyisiä ja kasvomaskin käytölle voi olla tarvetta tulevaisuudessakin. Koronavirus on konkreettinen esimerkki siitä, miten ihminen ei voi hallita kaikkea, luonto osoittaa vahvuutensa.

Mistä turvallisuus rakentuu?

Turvallinen yhteiskunta rakentuu yksilöistä. Jokaisen käyttäytyminen vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen.  On tärkeää, että pystymme tavoittamaan turvallisuusviestinnällä kaikki kansalaiset. Järjestöt tavoittavat viranomaisia laajemmin eri väestöryhmiä ja heidän huoliaan sekä ovat helposti lähestyttäviä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoina on meillä myös mahdollisuus tukea viranomaisten viestintää. Kansalaisten varautuminen on sekä tietoa, taitoa että osaamista. Ihmisten toimintaympäristö ja turvallisuustilanne muuttuu ja meidän tulee toimia muutoksen keskellä.  

 

Kaarina Suhonen, Naisten Valmiusliitto, pääsihteeri
(kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi, 040 561 1655)

Marianne Heikkilä, Marttaliitto, pääsihteeri
(marianne.heikkila@martat.fi, 050 375 1195)

Minna Hankala-Vuorinen, Tekstiiliopettajaliitto, puheenjohtaja
(puheenjohtaja@tekstiiliopettajaliitto.fi, 050 328 1058)

 

 

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

TIEDOTE 14.8.

Naisten Valmiusliitto huomioi koronavirustilanteen toiminnassaan

Naisten Valmiusliitto järjestää varautumis- ja turvallisuuskoulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina ja Puolustusvoimien tuella. Liitto on sitoutunut noudattamaan MPK:n, Puolustusvoimien sekä viranomaisten turvallisuusohjeita ja suosituksia.

Kurssikohtainen ohjeistus

Virustartuntojen määrässä on maantieteellisesti alueellisia eroja, mikä saattaa näkyä paikallisten viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden erilaisissa ohjeissa koulutuspaikkojen välillä. Tämän takia myös kurssien väliset toimintamallit saattavat hieman poiketa toisistaan.

Turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja ohjeet viestitään ennen kurssia osallistujille ja ohjeet käydään vielä yhdessä läpi kurssin aloitustoimissa. Kaikki koulutus toteutetaan tällä hetkellä erityisjärjestelyin. Kurssien toteutuksessa suositaan ulkona olemista ja osa kursseista toteutetaan osittain tai kokonaan verkko-opetuksena.

Osallistumisen edellytykset

Lähiopetuksena järjestettävään koulutukseen ei saa tulla sairaana, oireisena, eikä silloin, jos on oleskellut maissa, joihin Suomi on asettanut matkustusrajoitteet. Matkustusrajoitteet eri maihin muuttuvat koko ajan, joten tilanne kannattaa jokaisen tarkistaa ennen ilmoittautumista.

Osallistujilta tullaan kysymään aikaisempaa enemmän lisätietoa jo ilmoittautumisvaiheessa. Jokainen oireita tunteva tai altistumista epäilevä voi tehdä arvion voinnistaan omaolo -sivuston kautta. Peruutus sairastapauksessa ei aiheuta kustannuksia osallistujalle.

Jokainen osallistuu kurssille omalla vastuulla tiedostaen koronatilanteen. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien kehotetaan miettimään osallistumisen tarpeellisuutta.

Käsi- ja yskimishygienia

Osallistujien tulee osaltaan huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Tiloihin saavuttaessa, tiloista toiseen siirryttäessä ja muutoinkin tarvittaessa huolehditaan käsien pesusta ja käsidesin käytöstä. Käsidesiä on saatavilla järjestäjän toimesta.

Yskimiseen ja aivastamiseen käytetään kertakäyttöistä nenäliinaa, joka laitetaan käytön jälkeen heti roskikseen. Jos nenäliinaa ei ole, yskitään hihaan, mutta ei käsiin.

Pyydämme kaikkia kursseille tulevia katsomaan etukäteen tämän videon.

Sisätiloissa toimiminen, turvavälit ja kasvomaskit

Harjoituksissa ei pidetä sisätiloissa yhteisluentoja ja -tilaisuuksia. Myös kurssien kohtaamisia pyritään välttämään porrastamalla toimintoja.

Sisätiloissa pyrimme mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan tilan hyvästä tuuletuksesta ja noudatamme ennakkoon määriteltyä istumajärjestystä koko koulutustoiminnan ajan. Suositeltu turvaväli on yhdestä kahteen metriä. Turvaväliä on noudatettava kaikkialla, myös käytävillä tai aulatiloissa oleskeltaessa tai jonottaessa.

Kursseilla ei jaeta kasvomaskeja kurssilaisille, mutta oman kasvomaskin käyttöä suositellaan lähikontakteissa. Koulutuksen järjestäjille huolehditaan riittävästi suojavarusteita koulutuksen ajaksi.

Sairastuminen kurssin aikana

Mikäli kurssilaiselle ilmenee koronavirusinfektion oireita, hänet ohjataan poistumaan välittömästi kurssipaikalta. Henkilö ohjataan hakeutumaan viivytyksettä kotipaikkakuntansa terveydenhuollosta saamiensa ohjeiden mukaisesti koronatestiin.

Tilannetta seurataan

Liitossa seuraamme virustilanteen kehittymistä aktiivisesti ja olemme valmiina tarvittaviin lisätoimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. Viestimme toiminnan järjestämiseen liittyvistä muutoksista aina tarpeen tullen. Voimassa oleva ohjeistus löytyy aina liiton kotisivuilta.

Lisätietoja
Kaarina Suhonen
Naisten Valmiusliitto ry, pääsihteeri
040 561 1655
kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

Katso myös MPK:n ohjeistus kursseille osallistujille

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Turvallisuutta yhdessä – monipuolisesta osaamisesta apua poikkeusoloissa

Turvallisuuskoulutukseen osallistuu paljon hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Yhteistä heille on paitsi aktiivinen toiminta yhteisen turvallisuuden hyväksi, myös kokemus siitä, että koulutukset ovat olleet hyödyllisiä koronaviruspandemiankin aikana.

Katso alla olevilta videoilta, mitä terveisiä Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n vapaaehtoisilla on, ja mitä apua vapaaehtoisesta kokonaisturvallisuuskoulutuksesta on heille ollut.

Heli Lindroos, Naisten Valmiusliitto: Kotivaralla pärjää myös karanteenissa

”Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksissa olemme tutustuneet kotivaran merkitykseen ja sen käyttöön. Jos meidän perheestä joku sairastuu, pärjäämme hyvin karanteeniajan käymättä ruokakaupassa tai apteekissa. Olemme huomioineet myös tämän perheen pienimmän jäsenen sekä perheen lemmikit.”

Miro Säkkinen, MPK: Nuorten turvakursseilta tietoa viranomaisten toiminnasta

”MPK:n Nuorten turvakurssilla tutustuttiin esimerkiksi Puolustusvoimien, Pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen toimintaan. Sain sitä kautta kuvan, miten hyvin suomalainen yhteiskunta on järjestetty ja miten eri viranomaiset toimivat. Se on lisännyt luottamusta siihen, että kyllä tästä koronatilanteestakin selvitään yhdessä.”

Tiia Impivaara, Naisten Valmiusliitto: Osaaminen on auttanut pitämään pään kylmänä kriisitilanteissa

Naisten Valmiusliiton koulutuksissa ollaan harjoiteltu onnettomuustilanteita ja opeteltu kohtaamaan kriisiin joutuneita. Se on auttanut pitämään pään kylmänä myös arjen häiriötilanteissa. Minun on ollut helpompi suhtautua koronakriisiin ja poikkeusoloihin sekä auttaa muita koulutuksessa saaduilla opeilla.”

Juhani Puisto, MPK: Koulutuksesta on ollut hyötyä nyt korona-aikana, kun liikkeellä on paljon disinformaatiota

MPK:n informaatio- ja kyberturvallisuuden koulutuksissa olen oppinut erottamaan valeuutisoinnin oikeasta uutisoinnista sekä varomaan nyt kriisin aikana yleistyneitä tietoturvahyökkäyksiä. Tästä on ollut konkreettista hyötyä, nyt kun korona-aikana liikkeellä on ollut paljon disinformaatiota.”

Suomi toimii -kampanja somessa

Suomi toimii on Valtioneuvoston kanslian koordinoima viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kampanja, jonka tarkoituksena on lisätä uudessa tilanteessa luottamusta oman elämän hallintaan, instituutioihin ja yhteisöihin.

Suomi toimii -viestintäkokonaisuuden tehtävänä on tukea yhteiskunnan ja ihmisten toimintaa ja jaksamista sekä henkistä kriisinkestävyyttä poikkeusolojen aikana ja sen jälkeen. Tavoitteena on antaa tukea tunteille ja lupa kokea niitä yhdessä, vahvistaa luottamusta oman elämän hallintaan ja tärkeisiin yhteisöihin sekä luoda auttamisen ja tukemisen toimintakanava.

Seuraa Suomi toimii -kampanjaa somessa aihetunnisteilla #suomitoimii, #finlandfixardet, #yhdessä ja #tillsammans. Voit myös lukea kampanjasta lisää Valtioneuvoston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kankaisen kasvomaskin pukeminen ja riisuminen

Katso video, kuinka kankainen kasvomaski puetaan päälle ja riisutaan. Videon on toteuttanut Tekstiiliopettajaliitto yhteistyössä Marttaliiton ja Naisten Valmiusliiton kanssa.

Mikäli käytät kasvomaskia, on näitä periaatteita hyvä noudattaa sekä pukiessa että riisuessa maskia:

Lähde Työterveyslaitos

Kankaisen kasvomaskin pesuohje

Katso video, kuinka kankainen kasvomaski pestään. Videon on toteuttanut Tekstiiliopettajaliitto yhteistyössä Marttaliiton ja Naisten Valmiusliiton kanssa.

Pesukone

Ilman pesukonetta

Säilytä puhdas ja kuiva kasvomaski esimerkiksi suljettavassa muovipussissa.

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Usein kysytyt kysymykset, kasvomaskit

Yleiset

Likainen kasvomaski voi olla viruksen levittäjä. Tutustu käyttö- ja pesuohjeisiin ja noudata erittäin hyvää hygieniaa, jos käytät kasvomaskia.

Suojaako maski koronavirustartunnalta?

Kasvomaski ei anna varmaa suojaa maskin käyttäjälle koronavirukselta. Sen sijaan maskin avulla voidaan vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita.

Miksi maskia kannattaa käyttää?

Kasvomaski saattaa vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön, jolloin vähenee myös mahdollisuus siihen, että oireettomat viruksen kantajat levittäisivät virusta.

Ihminen koskettaa luontaisesti usein kädellä kasvoja, jolloin koronavirus siirtyy helposti käsistä ihmisen limakalvoille.  Tutkimuksen mukaan Ihminen koskettaa kasvojaan noin 26 kertaa tunnissa. Suojain estää suoran ihokosketuksen.

Lisäksi maski vähentää myös yleistä altistumista taudinaiheuttajille, jos kasvoille tulee suoria pärskeitä.

Milloin maskia kannattaa käyttää?

Kasvomaskia voi käyttää tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi kaupassa käydessä ja julkisissa liikennevälineissä.

Mitä haittaa maskista voi olla?

Kasvomaski voi olla viruksen levittäjä. Jos päälle puettua maskia puetaan edestakaisin – päälle ja pois, sen ulkopinnasta ja käsistä voi joutua epäpuhtauksia suojaimen sisäpuolelle ja hengityselimiin.

Huono kunto, hengitystiesairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ja korkea ikä, voivat aiheuttaa sen, että hengityksensuojaimia ei välttämättä pysty käyttämään ja/tai terveysongelmat voivat pahentua.

Älä tuputa maskin käyttöä kenellekään, koska niiden käytön turvallisuutta toiselle käyttäjälle ei voi tietää.

Jos pidän maskia, tuleeko minun silti pitää kahden metrin etäisyyttä muihin?

Kyllä. Kasvomaski on lisäsuoja. Maskin käytöstä huolimatta noudata muita ohjeita. Pysy kotona ja hoida vain välttämätön asiointi. Pidä aina 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pese kädet saippualla. Jos olet karanteenissa, älä poistu kotoa.

Vastausten laadinnassa on hyvödynnetty  Työterveyslaitoksen ohjeistusta.

Ompeluohjeeseen liittyvät

Ompeluohjeen mallissa 2 sauma on suunniteltu ”keskelle” maskia, onko vaarana, että se vähentää maskin suodatustehoa?

Maskin saumat on käännetty samalle puolelle ja tikattu kiinni kankaaseen, jolloin sauma on tiiviimpi, mutta ei kuitenkaan estä hengittämistä.

Voiko kasvomaskin tehdä trikookankaasta, T-paidasta tai muusta vastaavasta kankaasta?

Suosittelemme kasvomaskin valmistamista sataprosenttisesta puuvillasta, lakanakankaan tyyppisestä kankaasta. Se kestää pesun 90 asteessa.

Käyttö- ja ompeluohjeen löydät täältä

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kasvomaskin ompelu- ja käyttöohje

HUOM! Elokuussa päivitetyn ompeluohjeen löydät täältä.

15.5.2020

Teknologian tutkimuskeskus VTT on toukokuun aikana tutkinut kangasmaskien käyttökelpoisuutta koronaviruksen torjunnassa. Tutkimuksessa käytettiin tältä sivulta löytyvää kasvomaskien ompeluohjetta. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, ja näiden välillä havaittiin eroa suodatustehossa.

Voit lukea lisää
VTT:n uutinen
MTV:n uutinen
YLE:n uutinen

Selvitämme millaisia muutoksia ohjeistukseemme on tarpeellista tehdä näiden uusien tutkimustulosten valossa ja päivitämme ohjeistusta viikolla 21. Oletamme tällä hetkellä muutostarpeen koskevan kankaan materiaalisuositusta.

8.4.2020

Olemme saaneet viime aikoina runsaasti yhteydenottoja kotitekoisten kasvomaskien valmistamiseen ja käyttöön liittyen. Kansalaiset ovat olleet huolissaan suojavarusteiden riittävyydestä ja ovat ilmaisseet halukkuutensa tehdä niitä itse. Lisäksi olemme saaneet yhteydenottoja ompelualan ammattilaisilta, jotka olisivat halukkaita auttamaan.

Järjestöjen tehtävä on kuunnella herkällä korvalla kansalaisten tarpeita. Niinpä Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto päättivät laatia kankaisen kasvomaskin valmistus- ja käyttöohjeen. Ohjeistuksen laatimisessa on huomioitu Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ohjeistukset kotitekoisten kasvomaskien käytöstä.

Kansalaisten on tärkeä osata monenlaisia turvallisuus- ja varautumistaitoja selvitäkseen omatoimisesti poikkeusoloissa. Näitä kansalaistaitoja ovat mm. ensiapu- ja alkusammutustaidot, informaatio- ja kyberturvallisuustaidot, henkinen kriisinkestävyys sekä kotivarasta huolehtiminen. Omaan käyttöön valmistettu kasvomaski ja sen oikea käyttö ovat osa varautumista, turvallisuutta ja omatoimista selviytymistä. Kansalaistaitojen opettelu poikkeusoloissa on myös osa kansalais- ja yhteisvastuuta. Jokainen kansalainen voi omalla toiminnallaan vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Ohje on ladattavissa pdf tiedostona tästä.
Ompeluohjeen ovat laatineet Minna Hankala-Vuorinen, Iina Ruuskanen, Marjo Malinen, Anu Vartiainen – Tekstiiliopettajaliitto TOL ry. Ohjetta saa vapaasti jakaa.

Ruotsinkielisen ohjeen löydät Marthaförbund rf kotisivuilta
Så hanterar och syr du en hemmagjord ansiktsmask

Kasvomaskin ompeluohje

Kasvomaskin oikea käyttö ja huolto

Kun teet itsellesi tai läheisellesi kasvomaskin

 Kun käytät kasvomaskia

Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Näin valmistat kasvomaskin itsellesi tai läheisellesi

Tarvikkeet
● kasvo-osaan: lakanakangasta (100 % puuvilla) noin 25 cm x 50 cm
● nauhoihin: vinonauhaa (100 % puuvilla) 1,4 m TAI kaksinkertainen määrä käyttämääsi kangasta TAI trikoota 10 cm x 30 cm
● ompelulankaa, sakset, nuppineuloja, silitysrauta, ompelukone. (Voit ommella maskin myös käsin. Käytä tällöin tikkipistoa.)

1. Valmista kiinnitysnauhat

VINONAUHASTA
· Leikkaa vinonauhasta 35 cm mittaisia pätkiä 4 kpl.
· Avaa vinonauhan toista päätä ja taita sitä 1 cm sisäänpäin. (A)
· Tikkaa eli ompele suoraompeleella nauha läheltä reunaa. (B) Tee sama muille kolmelle nauhalle.

LAKANAKANKAASTA
· Revi kankaasta 4 kpl 35 cm x 4 cm kaitaletta.
· Käännä kaitaleen molemmista reunoista 1 cm keskelle. Silitä. Taita kaitale vielä kaksinkerroin ja silitä uudelleen.
· Avaa nauhan toista päätä ja taita sitä 1 cm sisäänpäin. (A)
· Tikkaa eli ompele suoraompeleella nauha läheltä reunaa. (B) Tee sama muille kolmelle nauhalle.

TRIKOOSTA
Voit käyttää esimerkiksi vanhaa t-paitaa (100 % puuvilla).
Leikkaa paidasta pystysuunnassa (silmukkaketjun suuntaisesti vrt. silmäpako sukkahousuissa) 4kpl 2cm leveitä kaitaleita, pituus 30cm. Leikkaa mahdolliset saumat ja käänteet pois (nauhan tulee olla yksinkertainen) (kuva C).
Venytä kaitaletta, jolloin se venyy ja rullautuu (kuva D).

  B     C    D 

2. Valmista kasvomaski TAPA 1

· Leikkaa kankaasta 2 kappaletta kooltaan
20 cm x 17 cm S (lapset)
24cm x 19 cm M (naiset)
26 cm x 21 cm L (miehet)
(saumanvarat sisältyvät mittohin) (A)
· Kiinnitä nuppineuloin kiinnitysnauhat toisen kappaleen oikealle puolelle lyhyelle sivulle 1 cm:n päähän kulmasta. Kaikkien nauhojen päät asetetaan tulevan kääntöaukon kohdalle pitkälle sivulle (kuva B). Aseta toinen kappale näiden päälle oikea puoli alaspäin niin, että nauhat jäävät kappaleiden väliin, kiinnitä nuppineuloin (kuva C)

A     B      C

· Ompele suoraompeleella 1 cm päästä reunasta. Tee kulmissa suorakulmakäännös. Aloita pitkän sivun keskeltä läheltä nauhoja ja ompele kappaleen ympäri. Muista jättää kääntöaukko. Päättele ommel alussa ja lopussa peruuttamalla. Leikkaa kulmat varovasti pois 2 mm päästä ompeleesta. (D) Käännä työ oiken päin kääntöaukon kautta, ja silitä.
· Laskosta maskin lyhyet reunat kolmelle laskokselle niin että työn korkeus puolittuu. Taita laskokset samaan suuntaan, kiinnitä nuppineuloin ja silitä. (E)
· Tikkaa eli ompele suoraommel vielä maskin ympäri läheltä reunaa. Tikkaaminen kiinnittää laskokset paikalleen sekä sulkee kääntöaukon.

D    E 

Valmis kasvomaski

        

2. Valmista kasvomaski TAPA 2

· Leikkaa kankaasta 4 oheisen kaavan mukaista kappaletta. Kaava sisältää saumanvarat. (A)
· Aseta kaksi vastakkaista kappaletta oikeat puolet vastakkain. Ompele kaareva keskisauma 1 cm saumanvaralla. (B)
· Silitä kaarevan sauman saumanvarat toiselle puolelle. (C)

A  B    C 

· Tikkaa saumanvarat kiinni noin 2 mm päästä keskisaumasta. (D) Toista vaiheet B-D toisille kappaleille.
· Aseta kappaleet oikeat oikeat puolet vastakkain. Kiinnitä nuppineuloin kiinnitysnauhat toisen kappaleen oikealle puolelle lyhyelle sivulle 1 cm:n päähän kulmasta. Kaikkien nauhojen päät asetetaan tulevan kääntöaukon kohdalle lyhyelle sivulle (kuva E, F).
Aseta toinen kappale näiden päälle oikea puoli alaspäin niin, että nauhat jäävät kappaleiden väliin, kiinnitä nuppineuloin (kuva F).

  E    F 

· Ompele suoraompeleella 1 cm päästä reunasta. Aloita lyhyeltä sivulta nauhojen kohdalta ja ompele kappaleen ympäri niin, että nauhat kiinnittyvät samalla. Muista jättää kääntöaukko lyhyelle sivulle.
Päättele ommel alussa ja lopussa peruuttamalla. Leikkaa kulmat varovasti pois 2 mm päästä ompeleesta (kuva G). Käännä työ oiken päin kääntöaukon kautta ja silitä. Saumanvarat jäävät näin työn sisäpuolelle.
· Tikkaa maskin lyhyet sivut. Tee päättelyt alkuun ja loppuun. Tikkaaminen sulkee kääntöaukon ja vahvistaa nauhojen kiinnityksen. (H)

G   H 

Valmis kasvomaski

      

 

Lisätietoja:
Marianne Heikkilä
Marttaliitto, pääsihteeri
0503751195
marianne.heikkila@martat.fi

Kaarina Suhonen
Naisten Valmiusliitto ry, pääsihteeri
040 561 1655
kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

Minna Hankala-Vuorinen
Tekstiiliopettajaliitto TOL ry, puheenjohtaja
050 3281058
puheenjohtaja@tekstiiliopettajaliitto.fi

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

TIEDOTE 8.4.

KASVOMASKIEN OIKEA KÄYTTÖ JA VALMISTAMINEN POIKKEUSOLOISSA ON UUSI KANSALAISTAITO
-Järjestöt kannustavat toimimaan vastuullisesti.

Marttaliitto ry, Naisten Valmiusliitto ry ja Tekstiiliopettajaliitto TOL ry näkevät tärkeänä uusien kansalaistaitojen oppimisen ja käytön poikkeusoloissa. Omaan käyttöön valmistettu kasvomaski on osa varautumista, turvallisuutta ja omatoimista selviytymistä. Kansalaistaitojen opettelu poikkeusoloissa on myös osa kansalais- ja yhteisvastuuta. Kotitekoinen maski ei anna teollisesti valmistetun ja testatun hengityksensuojaimen vertaista suojaa, mutta auttaa arkipäivän suojautumisessa.

Järjestömme ovat saaneet viime aikoina runsaasti yhteydenottoja sekä kansalaisilta että yrittäjiltä mahdollisuudesta tehdä kotitalouksille kasvomaskeja. Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto päättivät vastata tähän kansalaistarpeeseen selvittämällä viranomaisten antamat ohjeet ja vaatimukset kotona tehtäville kasvomaskeille.

– Yhteiskunta on elänyt viimeiset viikot koronavirustilanteen vuoksi poikkeustilassa ja järjestöt ovat toimineet viranomaisten, asiantuntijoiden ja ministeriöiden tukena kansalaisviestinnässä sekä tilannekuvan rakentamisessa ja raportoinnissa. Nyt haluamme kanavoida suuren auttamishalun ja tekemisen yhteiseen kotitalouksille valmistettavaan kasvomaskien ohjeistukseen. Maskien oikeanlainen käyttö ja viranomaisten ohjeistusten seuraaminen ovat tänään uusia kansalaistaitoja ja yhteisvastuuta, toteaa Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä käynnistettävästä kansanliikkeestä.

Valtakunnallisesti on uutisoitu tehdasvalmisteisten suojavaatteiden ja hengityssuojainten olevan vähissä ja että niitä käytetään ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Monilla ihmisillä on halun lisäksi osaamista auttamisessa. Kasvomaskien valmistaminen omaan käyttöön onnistuu kotoa löytyvistä materiaaleista.

– Tekstiiliopettajaliitolla on laaja ammattitaitoinen jäsenistö, jolla on valmiutta ja tahtoa sekä jakaa että ohjata kasvomaskin ompelua. Käsityön etäopetus ja kasvomaskien ompelu on työtä, joka oppilaiden on mahdollista toteuttaa kotona olevista materiaaleista ja työvälinein. Oman kasvomaskin ompeleminen tuo myös tunteen, että pystyy vaikuttamaan omaan turvallisuuteensa ja toimimaan olemassa olevassa pandemiatilanteessa, iloitsee Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtaja ja kasvomaskin ohjeen valmistuksesta vastannut Minna Hankala-Vuorinen.

Suomalaiset naiset ovat aina olleet valmiita toimimaan ja tukemaan yhteiskunnan selviytymistä erilaisissa kriisitilanteissa. Ihmisten auttamishalu on pysynyt vahvana, vaikka uhkakuvat ovat muuttuneet. Kansalaisten on tärkeä osata monenlaisia turvallisuus- ja varautumistaitoja, selvitäkseen omatoimisesti poikkeusoloissa. Näitä kansalaistaitoja ovat mm. ensiapu- ja alkusammutustaidot sekä kotivarasta huolehtiminen.

– Tämä koronaviruspandemia ei todennäköisesti jää viimeiseksi, joten näitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessakin. Naisten Valmiusliiton tarkoitus on vahvistaa naisten varautumis- ja turvallisuusosaamista erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Kasvomaskin ompeleminen on yksi taito. Näissä poikkeusoloissa korostuvat myös informaatio- ja kyberturvallisuustaidot sekä henkinen kriisinkestävyys, toteaa pääsihteeri Kaarina Suhonen, Naisten Valmiusliitosta.

Kotitekoinen kasvomaski ei tarjoa täyttä suojaa käyttäjälleen koronavirukselta. Se voi suojata suoralta pisaratartunnalta, mutta sen tarkoitus on ensisijaisesti suojata muita mahdolliselta tartunnalta. Viranomaiset ovat ohjeistaneet ensisijaisesti välttämään turhaa kodin ulkopuolista liikkumista, korostamalla käsihygieniaa ja pitämään turvaväliä.

Kotitalouksien käyttöön tarkoitetun kasvomaskin käyttö- ja teko-ohjeet löytyvät 8.4 alkaen järjestöjen sivuilta.

Linkki ohjeeseen

Lisätietoja:
Marianne Heikkilä
Marttaliitto, pääsihteeri
0503751195
marianne.heikkila@martat.fi

Kaarina Suhonen
Naisten Valmiusliitto ry, pääsihteeri
040 561 1655
kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

Minna Hankala-Vuorinen
Tekstiiliopettajaliitto TOL ry, puheenjohtaja
050 3281058
puheenjohtaja@tekstiiliopettajaliitto.fi

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kotitekoiset suojaimet, kasvomaskit

Halu toimia ja auttaa

Olemme saaneet kotitekoisten kasvomaskien valmistamisesta ja käytöstä paljon yhteydenottoja ja siksi kokosimme perustietoa asiasta. Tieto on kerätty kirjoituksen alla olevista lähteistä.

Kansalaiset ovat olleet huolissaan suojavarusteiden riittävyydestä ja ovat ilmaisseet halukkuutensa tehdä niitä itse. Lisäksi olemme saaneet yhteydenottoja ompelualan osaajilta, jotka olisivat myös halukkaita auttamaan.

Kotitekoinen maski

Kotitekoinen maski ei anna teollisesti valmistetun ja testatun hengityksensuojaimen vertaista suojaa, mutta auttaa arkipäivän suojautumisessa. Suomessa [korkeimman tehokkuusluokan (FFP2- ja FFP3) maskit on keskitetty terveydenhuollon ammattilaisille ja jätämmekin ne suosiolla heille, mutta maskin käytöstä voi olla hyötyä, kunhan muistamme muutaman perusasian.

Kotitekoinen maski ei tarjoa täyttä suojaa käyttäjälleen koronavirukselta: Se voi suojata suoralta pisaratartunnalta, mutta sen tarkoitus on ensisijaisesti suojata muita maskin käyttäjän mahdolliselta tartunnalta.

Maski on aina henkilökohtainen ja kostea maski voi olla käyttäjälleen riski. Viranomaiset eivät suosita kansalaisten kasvomaskin laajaa käyttöä vaan ohjeistavat edelleen korostettua käsihygieniaa, turvavälin käyttöä ja kotona pysymistä. Asiantuntijat ovat kuitenkin todenneet, että oireettoman taudinkantajan maskin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi liikennevälineissä ja kaupoissa.

Mikäli käytät kasvomaskia, on näitä periaatteita hyvä noudattaa sekä pukiessa että riisuessa maskia:
1) Pese kädet (ja/tai käytä käsidesiä) ennen maskin pukemista
2) Vältä koskemasta maskiin käytön aikana. Maskia ei saa ottaa välillä pois (esim. puhumisen ajaksi).
3) Pese kädet (ja/tai käytä käsidesiä) ennen maskin riisumista.
4) Riisu maski kurottamalla takakautta kiinni maskin nauhoista. Älä koske maskin etuosaan. Irrota maski rauhallisesti ja laita se välittömästi pesuun. Pesu 90 asteessa.
5) Pese kädet (ja/tai käytä käsidesiä).

Jos teet oman kasvosuojaimen

Kankaan tulee olla tarpeeksi tiivis (ei saa näkyä pieniäkään reikiä), mutta kankaan läpi pitää pystyä hengittämään kunnolla. Maski ei myöskään saa olla liian tyköistuva, ettei hiilidioksidipitoisuus nouse liian suureksi maskin sisällä. Nämä kannattaa huomioida erityisesti, jos maski tulee hengitysvajausta kärsivän henkilön käyttöön. Suojaimen kanssa pitää pystyä hengittämään, vaikka hengitysvastus kasvaa.

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Erja Mäkelän mukaan itse tehdyn kasvopukineen materiaaliksi voisi sopia ohut lakanakangas, jonka laittaa kaksin kerroin.
– Suojaimissa erilliset kerrokset parantavat suojaustehoa. Mieluummin kaksi ohutta kangasta kuin yksi paksu. Lakanakangas soveltuu siksi, että sen voi pestä kuumassa.

Maskin käytöstä voi myös olla hyötyjä käyttäjälle

Saattaa suojata koronavirukselta, koska ihmiselle on luontaista koskettaa usein kädellä kasvoja. Ihminen koskettaa kasvojaan noin 26 kertaa tunnissa tutkimusten mukaan. Suojain estää suoran ihokosketuksen.

Vähentää myös altistumista taudinaiheuttajille, jos kasvoille tulee suoria pärskeitä.

Markkinoilla on ollut puutetta suojaimista

Hengityssuojaimista ja suojavarusteista on ollut pulaa eri puolilla maata. Tilanteeseen luonnollisesti vaikuttaa tuotteiden maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkea kysyntä.

Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoissa olevat tuotteet jaetaan sairaanhoitopiireille sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Varastoja puretaan erissä. Näillä toimenpiteillä saadaan lisäaikaa suojainhankintojen tekemiseksi. Huoltovarmuuskeskus hankkii markkinoilta lisää suojaimia ja toimituksia saapuu Suomeen tulevana viikonloppuna ja niitä on tulossa lisää viikoittain huhti–toukokuun aikana.

Yrityksiä ja suojainvalmistajia tuodaan nyt yhteen

Sammutustarvikekaappeja valmistava Sanna Liimatainen ((FinishFire Ky) järjesti 22.3. Suojahaalari -aivoriihen selvittämään mahdollisuudet uudelleenkäytettävien suojahaalareiden kotimaiseen valmistukseen. Aivoriiheen kutsuttiin asiantuntijoita ja yrityksiä eri aloilta. Suojahaalari-aivoriihen kerryttämä tieto on nyt avoimesti suomalaisten yritysten käytettävissä (PDF tiedosto löytyy finishfire -sivustolta, linkki alla). Hankkeen sivutuotteena syntyi yhteistyötä eri tahojen välillä, sekä herättiin toimimaan valmistuksen aloittamiseksi.

Netistä löytyy nyt päivittyvä lista suojainvalmistajista. Apuna on ollut yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Listan avulla suojaimia tarvitsevat yritykset ja myyjät löytävät valmistajia ja myyjiä. Myös halukkaat ompelimot ja tekijät voivat ilmoittautua. Tätä kirjoitettaessa listalta löytyi lähes sata pienompelimoa.
Sivustolla on myös tutkimuslaitos VTT:n ohjeistus roisketiiviin työvaatteen valmistukseen.
https://www.finishfire.fi/korona/

Naisten Valmiusliitto pyrkii omalta osaltaan välittämään ajankohtaista tietoa koronasta. Yhteinen turvallisuus rakentuu meistä kaikista, jokaisen teoilla on merkitystä.

 

Muut kirjoituksen linkit ja lähteet

Työterveyslaitos on tänään julkaissut ohjeen itse tehdyistä kasvomaskeista.

Ohjevideo maskin tekemiseen. Heinolan kaupunki ja koronavirus – hengityssuojia käsityönä https://www.youtube.com/watch?v=uf12TwtDwZY

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/hengityksensuojaimien-kaytto

https://yle.fi/uutiset/3-11281950

https://yle.fi/uutiset/3-11275419

https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/advice-for-public/when-and-how-to-use-masks

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/huoltovarmuuskeskus-ei-tuhonnut-vuoden-2009-pandemiauhkaa-varten-hankittuja-hengityssuojaimia-vaan-varastoi-ne-pahan-paivan-varalle/

 

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

TOIMINTAOHJE ALUENEUVOTTELUKUNNILLE 

Naisten Valmiusliitto ohjeista koronaviruksen Covid-19 leviämisen hidastamiseksi välttämään toistaiseksi kaikkia omaan toimintaansa liittyviä kasvotusten tapahtuvia kokouksia ja tapaamisia. Taustalla Valtioneuvoston 12.3.2020 julkaisema ohje, jossa esitetään toimia koronaviruksen Covid-19 leviämisen hidastamiseksi.

Ohjeistamme perumaan kaikki kasvotusten tapahtuvat kokoukset välittömästi. Jos alueneuvottelukunnalla on välttämättömiä käsiteltäviä asioita, ne voidaan hoitaa sähköpostikokouksena tai etäyhteyksin.

Rajoitteiden tarkoituksena on vähentää tartuntojen määrää ja tukea terveydenhuollon onnistumista haastavassa tilanteessa.

Liitto seuraa koko ajan tilannetta ja tekee uuden tilannearvion maaliskuun lopussa.

Kevätkokoukset

Kevätkokoukset on määrätty alueneuvottelukuntien toimintaohjeessa pidettäväksi toukokuussa, mutta tässä tilanteessa kokousaikaa voidaan siirtää ja miettiä lopullista ajankohtaa uudelleen. Nyt huhtikuulle suunnitellut kevätkokoukset kannattaa ehdottomasti perua.

Koulutustoiminta

NASTA Savotar -harjoitus peruttiin 12.3. ja sen jälkeen kaikki koulutukset 31.5. asti. Päätös koskee sekä MPK:n että NVL:n koulutuksia.

NASTA Vinka 2020 -harjoituksen suunnittelu jatkuu, mutta suunnitteluun liittyvät kokoukset ja tapaamiset tulee miettiä uudelleen.

3.-4.6. 2020 pidettävä valtakunnallinen puolustusvoimain lippujuhlan paraati pidetään myös tässä vaiheessa voimassa.

Yhteenvetona

Liitto suosittaa alueneuvottelukuntia jakamaan jäsenilleen luotettavaa tietoa THL:n ja valtioneuvoston sivuilta sekä toimimaan esimerkkinä viranomaisten ohjeiden noudattamisessa. Liitto jakaa näiden tahojen tietoja Facebook-sivuillaan, josta kaikkien on helppo jakaa niitä edelleen.

Turvallista arkea toivottaen
puheenjohtaja Anne Holmlund ja pääsihteeri Kaarina Suhonen

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kevään NASTA Savotar 2020 -harjoitus on peruttu

Suomen hallitus on tänään tiedottanut uusista toimista ja suosituksista, joilla varaudutaan koronavirustilanteen leviämiseen.

Suositusten mukaisesti olemme päättäneet perua NASTA Savotar 2020 -valmiusharjoituksen, joka oli tarkoitus järjestää Vekaranjärvellä huhtikuussa.

– Haluamme toimia vastuullisesti ja teimme päätöksen harjoituksen organisaation jäsenten, osallistujien ja kaikkien suomalaisten terveyttä ja turvallisuutta ajatellen, kertoo Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen.

Päätös on tehty yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien kanssa. Harjoitukseen ilmoittautuneille tulee vielä erillinen sähköposti MPK:n järjestelmän kautta.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys on tänään julkaissut oman tiedottee. Se löytyy TÄÄLTÄ

Suosittelemme muutenkin harkitsemaan kasvokkain tapahtuvien tapaamisten ja kokousten tarpeellisuutta. Nykypäivän tekniikka tarjoaa myös mahdollisuuksia järjestää kokoukset etäyhteyksin.

Uudet uhkakuvat vaativat meiltä resilienssiä ja ajoittain nopeaa päätöksentekoa muuttaa suunnitelmia. Toivomme kuitenkin, että syksyn NASTA Vinka 2020 -harjoitus pystytään järjestämään suunnitellusti Tikkakoskella.

 

Lisätietoja:

Kaarina Suhonen
pääsihteeri
Naisten Valmiusliitto
kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Mikä meitä uhkaa? Sisäministerin puheenvuoro ja paneelikeskustelu

Sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuoro Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaarissa 19.10.2019

 

Hyvät turvallisuuden tekijät, arvoisa seminaariväki,

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän seminaariin tänään. Tuon mukanani koko sisäministeriön lämpimät terveiset sekä kiitokset tekemästänne työstä yhteiskuntamme turvallisuuden eteen. Teidän toimintanne ilmentää sen, mikä on Suomen – maailman turvallisimman maan – menestyksen avain: turvallisuus tehdään yhdessä, ja kansalaisyhteiskunnalla on siinä aivan keskeinen rooli.

Sisäministeriöllä ja sen alaisilla viranomaisilla – poliisilla, pelastuksella, rajalla ja maahanmuuttohallinnolla – on tärkeät tehtävänsä yhteiskuntamme turvallisuudessa. On paljon tilanteita, joissa haluamme, että riippumattomat, laajaa luottamusta nauttivat ja ammattikoulutetut sekä asianmukaisesti varustetut viranomaiset ovat pääosassa. On kuitenkin päivänselvää, että useimpien monimutkaisen ja verkottuneen yhteiskuntamme turvallisuushaasteiden ratkaiseminen pelkästään näiden toimialojen sisältä on vähintään vaikeaa, jos ei mahdotonta.

Suomi on pieni maa. Sen vuoksi on tärkeää ja jopa välttämätöntä, että käytämme kaikkia olemassa olevia voimavaroja turvallisuuden tekemiseen. Nurkkakuntaisuuteen tai kielteiseen kilvoitteluun meillä ei ole varaa. Turvallisuus ei enää ole pienen ammattilaiskentän salatiedettä vaan jotain, mitä me tavalla tai toisella kaikki teemme ja johon meillä kaikilla on selkeä suhde.

Puheenvuoroni otsikko on ”mikä meitä uhkaa?”. Kysymys on varmasti aina ajankohtainen – jo ihmisluonteesta johtuen. Mielestäni se on kuitenkin tällä hetkellä erityisen ajankohtainen. Syy tähän ei kuitenkaan välttämättä löydy niistä asioista, mistä päivittäin luemme mediasta tai keskustelemme työpaikkojemme kahvipöydissä.

Kysymys ”mikä meitä uhkaa” herättää kuulijassa väistämättä jonkinlaisen mielleyhtymän siitä, keitä ”me” olemme. Joillekin se tarkoittaa kaikkia Suomessa asuvia, toiselle Suomen kansalaisia ja kolmannelle omaa, hänen itsensä määrittelemää viiteryhmää. Menemättä siihen, mikä näistä olisi oikeampi tulkinta kuin muut, totean, että se, mitä päätämme sillä ymmärtää vaikuttaa aivan keskeisesti vastaukseen.

Turvallisuudesta puhuttaessa olemme nimittäin tottuneet siihen, että se on jaettu ominaisuus, joka on kaikille sama. Turvallisuuden tiettyjen ulottuvuuksien osalta tämä pitääkin paikkansa. Esimerkiksi sotilaallisesta turvallisuudesta puhuttaessa pystyy suuri osa meistä näkemään johonkin Suomen alueelle kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen turvallisuusuhkana meille kaikille.

Sisäisestä turvallisuudesta puhuttaessa tilanne on kuitenkin eri. Sisäisen turvallisuus on sitä, että ihmiset voivat nauttia oikeuksistaan ja vapauksistaan ilman rikollisuudesta, häiriöistä ja onnettomuuksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Se, millaista pelkoa ja turvattomuutta rikollisuus, häiriöt ja onnettomuudet meissä aiheuttavat, on vuorostaan hyvin riippuvainen siitä, keitä me olemme.

Hyvät kuulijat,

Voisimme tyytyä siihen, että Suomi on erilaisten kansainvälisten vertailujen perusteella maailman turvallisin maa. Olemme asiaa mittaavissa keskeisimmissä tutkimuksissa viiden kärkimaan joukossa ja keskiarvollisesti parhaiten sijoittunut Pohjoismaa. Myös ajallisessa tarkastelussa on turvallisuutemme parantunut merkittävästi. Esimerkiksi henkirikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyys oli 1980-luvulla yli kaksinkertainen nykypäivään verrattuna. Tieliikenteissä vuosittain kuolleiden määrä on laskenut 2000-luvun alusta lähes puoleen.

Tilastojen ongelma on se, että ne mittaavat yleensä kokonaismääriä tai keskiarvoja. Kuten totesin, ei turvallisuus kuitenkaan jakaudu tasaisesti kaikille vaan eri ihmisten ja väestöryhmien välillä on Suomessa suuriakin eroja sen välillä, miten usein ja millaisista turvallisuusongelmista he kärsivät. Muun muassa ikämme, sukupuolemme, alkuperämme, äidinkielemme, asuinpaikkamme ja koulutustasomme vaikuttavat merkittävästi tähän. Annan tästä muutamia esimerkkejä.

Tutkimusten mukaan noin kuusi prosenttia aikuisväestöstä joutuu vuosittain läimäisyn tai sitä vakavamman fyysisen väkivallan kohteeksi kerran tai useammin vuosittain. Pidemmällä aikavälillä noin kymmenesosa väestöstä kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Puolet tästä ryhmästä on päihteiden käyttöön tai rikolliseen alakulttuuriin ajautuneita heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia nuoria miehiä. Väkivallan tekeminen ja kokeminen on muutoinkin yleisintä nuorissa ikäryhmissä. Nuorten ryhmän sisällä on vielä suuria eroja. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita nuoria enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa. Tämä ilmiö eli ongelmien kasautuminen eri ominaisuuksien perusteella on tyypillistä myös muille osa-alueille kuin väkivallalle.

Toinen puoli väkivaltaa usein kokevien ryhmästä on lähisuhteessa väkivaltaa kokevia naisia. Suomessa parisuhteessa olleista yli 15-vuotiaista naisista lähes joka kolmas on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää fyysistä väkivaltaa. Yksikin on liikaa ja joka kolmas on aivan liikaa.

Onnettomuuksissa ovat yliedustettuina työikäiset miehet. Noin 80 % työikäisistä tapaturmissa kuolleista on miehiä. Viharikokset kohdistuvat korostetusti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin ja harvaan asutun seudun turvallisuusuhkat ovat varsin erilaiset kuin kasvukeskusten taajamissa.

Arvoisa seminaariväki,

Meidän on ilman muuta syytä olla ylpeitä kaikesta myönteisestä kehityksestä, jota arjen turvallisuuden saralla on tapahtunut. Hyvä asemamme kansainvälisestikin ei kuitenkaan saa tuoda valheellista tyytyväisyyden kokemusta. Nykytilanteemme, jossa toistuvien arjen turvallisuusuhkien määrä on edelleen laskussa, lisää haastetta. Mikäli emme tunnista, että arjen turvallisuusongelmat eivät vielä ole hävinneet vaan kasautuvat marginaaleihin, on vaarana, että jätämme ne hoitamatta. ”Poissa silmistä – poissa mielestä” ei saa turvallisuuden osalta muuttua todeksi. Se, että ongelmat kasautuvat, edellyttää meiltä erilaista työotetta. Kun asetamme tavoitteita arjen turvallisuuden parantamiseksi, meidän täytyy samalla tunnistaa, kenen turvallisuudesta ennen kaikkea puhumme. Yleisellä, koko väestöön kohdistuvalla turvallisuustyöllä on luonnollisesti edelleen sijansa, mutta yhä enenevässä määrin meidän – niin viranomaisten kuin muidenkin toimijoiden – täytyy osata suunnitella toimintamme niin, että se tavoittaa juuri ne osat väestöstä, joissa ongelmat ilmenevät, ja sellaisella tavalla, että sillä on aitoa vaikutusta. Esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen omaisuusrikoksesta on aivan eri asia taloudellisesti hyvin toimeen tulevalle ja koulutetulle suomenkieliselle kuin Suomeen hiljattain muuttaneelle ulkomaalaiselle henkilölle.

Hyvät kuulijat,

Turvallisuuden yhdenvertaisuuden lisäksi meitä haastaa modernin ja teknologisesti kehittyneen yhteiskunnan uudenlaiset haavoittuvuudet. Esimerkiksi digitalisaatio sekä yleisen vaurauden lisääntymisen mukanaan tuomat liikkumisen ja elinkeinotoiminnan mahdollisuudet ovat olleet välttämättömiä Suomen taloudelliselle ja sivistykselliselle kehitykselle. Samanaikaisesti nämä kehityskulut ovat tuoneet uusia uhkia. Osa niistä on arkisempia ja osa taustalla olevia, mutta toteutuessaan hyvin vahingollisia. Internet ja sosiaalinen media ovat rikastuttaneet ja nopeuttaneet ajatusten vaihtoa, demokratiaa ja liiketoimintamahdollisuuksia tavalla, jota tuskin osasimme esimerkiksi kymmenen vuotta sitten ennakoida. Samanaikaisesti ne ovat kuitenkin luoneet uusia foorumeja huumausainekaupalle sekä lapsiin kohdistuville seksuaalirikoksille ja tietopankkeja sekä ranking-listoja joukkosurmaa suunnitteleville. Näkyvimpiä reaaliaikaisen ja verkottuneen maailman lieveilmiöitä ovat vihapuhe ja viranomaisten sekä yhteiskunnallisten vaikuttajien kuten toimittajien ja tutkijoiden maalittaminen. Tämän osalta haluan palata siihen, että sisäinen turvallisuus on ennen kaikkea tunne. Vaikka rangaistava vihapuhe tai maalittaminen ovat tällä hetkellä rikosoikeudellisesti varsin lieviä tekoja, ovat ne ilmiöinä merkittäviä. Jos viranomaistemme, tieteentekijöidemme tai vapaan lehdistömme edustajat joutuvat pelkäämään oman tai läheistensä turvallisuuden vuoksi eivätkä siksi voi suorittaa yhteiskunnallisia tehtäviään, olemme vakavan paikan edessä.

Erityisen haasteellisia ovat ne uudet uhkat, jotka eivät näy arjessa. Meille ihmisille on luontaista, että reagoimme asioihin, joita koemme konkreettisesti. Näin ollen sellaiset riskit, jotka kehittyvät hitaasti, tai joiden vaikutuksia emme näe ennen kuin on liian myöhäistä, ovat erityisen petollisia. Energianjakelun häiriöt, väestöryhmien välillä kasvavat jännitteet tai nopeat muutokset maailmanpolitiikassa ovat kaikki ilmiöitä, joihin meidän tulee varautua. Maailman pienennyttyä on myös tärkeää, että tätä varautumista tehdään kaikilla tasoilla. Enää ei riitä, että esimerkiksi vain viranomaiset tai valtioneuvosto keskittyvät tiettyihin asioihin – tulivuoren purkautuminen Islannissa tai aseellisen konfliktin uusi vaihe Lähi-Idässä näkyy yhä useammin ja todennäköisemmin kaikkien kyliemme ja pitäjiemme arjessa.

Suurin ja merkittävin hitaasti kehittyvä uhka on tietenkin ilmastonmuutos. Vaikka sen vähentämiseen tähtäävää politiikkaa sekä ennakointia ja varautumista onneksi tehdään jo varsin laajasti, on todennäköistä, että emme vielä täysin ymmärrä, mitä kaikkia vaikutuksia sillä on turvallisuudelle niin globaalisti, kansallisesti kuin paikallisesti.

Arvoisat seminaarivieraat,

Suomen vahvuus sotien jälkeisenä aikana on ollut se, että meistä on kasvanut ehkä maailman vahvin luottamusyhteiskunta. Luotamme viranomaisiimme, muihin instituutioihimme sekä toisiimme. Edelleen lienee niin, että maailman pääkaupungeista Helsinki on se, jossa todennäköisimmin lompakkonsa kadulle pudottanut saa sen takaisin. Tätä luottamusta meidän tulee vaalia, koska pohjimmiltaan se on myös turvallisuutemme tae. Suomi tänään on kuitenkin eri Suomi kuin 1950-luvulla ja on tärkeä pohtia, mitkä niistä asioista, jotka ovat tuoneet meidät tähän, on säilytettävä, ja miltä osin meidän on tärkeä uudistua.

Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille oikein antoisaa seminaarin jatkoa sekä hyvää ja turvallista syksyä.

 

Sisäministerin puheenvuoron jälkeen eri alojen asiantuntijoista koostuvassa paneelissa keskusteltiin lähisuhdeväkivallasta, vihapuheesta ja maalittamisesta sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä

 

Paneelin juontaja kysyi panelisteilta, että mitä eri keinoja osallistujat näkevät sisäministerin esille nostamien uhkien torjumiseksi. Jokainen sai esittää omasta viitekehyksestään ratkaisuvaihtoehtoja uhkiin. Lisäksi kartoitettiin panelistien omia kokemuksia esille nostetuista uhista.

Yksi panelisti nosti esille Puolustusvoimien yhteistupakokeilun, jossa miehet ja naiset asuvat samoissa tuvissa. Tätä pidettiin hyvänä kokeiluna. Puolustusvoimien tekemän tasa-arvotutkimuksen mukaan puolet naisista kokee kiusaamista varusmiespalveluksen aikana. Jos naiset ovat omissa tuvissa, usein jopa eri rakennuksissa niin naiset ikään kuin jäävät oman joukkonsa ulkopuolelle. Tulokset muista Pohjoismaista kertovat, että syrjintä ja häirintä ovat vähentyneet ja joukkohenki on vahvistunut yhteistupien kautta. Keskustelussa nousi esille, että segregaatio voi vahvistaa ongelmia. Avoimesta keskustelusta ja turvallisuuskoulutuksesta on apua myös uhkien hallintaan.

Myös vihapuhe ja maalittaminen herätti keskustelua. Panelistit tunnistivat esimerkiksi viranomaisiin kohdistuvaa maalitusta. Pelastustoimessa tähän on kiinnitetty huomiota ja pyritty vaikuttamaan antamalla henkilökunnalle koulutusta informaatiovaikuttamisesta ja sosiaalisessa mediassa toimimisesta. Kukaan ei kuitenkaan kokenut, että pelko vihapuheesta tai maalittamisesta ohjaisi työntekoa.  Paneelista myös todettiin, että sosiaalisen median maailma on omalle tulkinnalle altis., Jos lähdet pelokkaana viestintään, voit helposti tulkita sellaisiakin argumentteja vihapuheeksi, jotka eivät sitä ole. On hyvä muistaa, että kaikki vihainen puhe ei ole vihapuhetta.

Sisäministeri mainitsi puheenvuorossaan, että syrjäytyminen on tunnistettu sisäministeriön strategioissa jo vuosikymmenen ajan suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi. Panelistit olivat huolissaan siitä, että yhteiskunta sirpaloituu ja ihmiset elävät yhä enemmän yksin. Kaikki pitäisi saada osaksi jotakin yhteisöä. Monet haluavat myös auttaa ja paneelista nousikin toive ”pikateko” sovelluksesta. Sen avulla voisi silloin kun itsellä olisi muutama tunti vapaata aikaa nopeasti katsoa mitä voisi tehdä juuri nyt. Esimerkiksi käydä ikäihmisen kanssa kaupassa tai jotakin vastaavaa. Muutoin vanhusten syrjäytymisen estämiseksi esitettiin palveluiden viemistä kotiin, varhaista puuttumista ja viranomaisyhteistyötä. Esitettiin myös, että vanhusten kanssa toimiminen voisi olla yksi kansalaispalveluksen sisällöistä ja tällöin kriisinajan sijoitus olisi esimerkiksi vanhainkodissa. Lisäksi panelistit ehdottivat yleisiä kutsuntoja, sekä miehille että naisille yhteisiä, jossa ikään kuin päästäisiin käymään koko ikäluokka läpi ja nuori voitaisiin ohjata tarvittaessa eteenpäin etsivän nuorisotyön tai muun tarpeellisen palvelun pariin.

Paneelikeskustelu olisi jatkunut pitempäänkin mielenkiintoisesta aiheesta, mutta ohjelman puitteissa sitä ei ollut tällä kertaa mahdollisuutta laajentaa.

Paneelin keskustelijat:

Marisanna Jarva, vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Anne Holmlund, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja
Kaisa-Maria Tölli, tohtori, Bank of Ideas ajatushautomo
Heta Ravolainen-Rinne, Naisten Valmiusliiton vapaaehtoisten kouluttaja
Katri Liekkilä, erityisasiantuntija SM, KTM, Huoltovarmuuskeskus
Mira Leinonen, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Pelastustoimi ja varautuminen – vastuualue
Kirsti Haimila, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö, Viestintäyksikkö

Paneelikeskustelun juontana toimi yrittäjä Christina Forsgård.

Huom. Yllä oleva on vapaamuotoinen tiivistelmä paneelikeskustelusta, eikä se sisällä kaikkea paneelissa puhuttua.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Turvallisuusseminaarissa kuultiin TAHTO2 -tutkimushankkeen tuloksia

VTT, tutkija Linda Hart Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO2-tutkimushankkeesta esitteli Tahdon tyttäret -osatutkimuksen alustavia tuloksia. Tahdon tyttäret on yhteiskuntatieteellinen tutkimus naisille suunnatuista Naisten Valmiusliiton organisoimista kursseista vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa. Hart on tehnyt osallistuvaa havainnointia neljässä NASTA-harjoituksessa vuosina 2018–2019 ja haastatellut harjoituksiin osallistuneita naisia (22 haastateltavaa).

Havainnoinnin ja haastattelujen perusteella on olemassa NASTA-yhteisö ja ”NASTA-kulttuuri”. Kurssit ovat olleet suosittuja jo pitkään. Koulutukset ja toiminta saattavat imaista mukaansa: monet ovat olleet toiminnassa mukana jo vuosia. Harjoituksissa nähdään NASTA-tuttuja ja opitaan uusia kansalaistaitoja.

Yhdenvertaisuus koetaan tärkeäksi ja sitä edistää yhtenäinen pukeutuminen eli kursseilla käytettävät maastopuvut. Muodossa liikkuminen, yhdessä marssiminen ja tiiviisti yhdessä oleminen varuskunta-alueella koko viikonlopun ajan vahvistaa ryhmäytymistä. Ohjelma ja sisältö koetaan mielekkääksi ja tiivistahtiseksi aikuisten vapaa-ajan toiminnaksi.

Haastatteluissa käsiteltiin muun muassa maanpuolustussuhteen ulottuvuuksia (asenteet, luottamus, toimijuus, osaaminen) Kososen, Puustisen ja Tallbergin Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO1-tutkimushankkeessa kehittämän mallin avulla.  Haastateltavat olivat halukkaita osallistumaan mieluisaan (kansalais)toimintaan, usein muun järjestöaktiivisuuden ohella. Maanpuolustussuuntautuneisuus tulee yleensä kotoa tai lähipiiristä. Viranomaiset kuten poliisi, pelastajat ja puolustusvoimat nauttivat korkeaa luottamusta, kuten myös suomalainen yhteiskunnan toimivat instituutiot, puhdas luonto ja tasa-arvoisuus.

Vapaaehtoistoiminta kuten koulutusten organisoimiseen osallistuminen tuo osallisuutta ja paikan yhteiskunnassa. Koulutuksiin osallistuminen vahvistaa kansalaistaitoja ja edistää pärjäämistä häiriötilanteessa, esimerkiksi selviämään sähkökatkoksen aikana. Mainintoja saivat myös moraalinen velvollisuus auttaa erilaisissa hätätilanteissa ja vapaaehtoistoiminnan palkitsevuus. Muutamat yli 50-vuotiaat naiset nostivat myös esiin sen, että olisivat halunneet suorittaa asepalveluksen, mutta se ei heille ollut aikanaan mahdollista. Esiin nousi myös motivoituneisuus järjestötoiminnan eri tehtäviin ja monet olivatkin mukana myös esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa.

Tutkimuksen tuloksista kirjoitetaan sekä tieteellisiä että yleistajuisia artikkeleita englanniksi ja suomeksi. TAHTO2-hanke jatkuu alkuvuoteen 2020.

Lisätietoja: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/tahto-tutkimusprojekti

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaarisssa kuultiin TAHTO2-tutkimushankkeen tuloksia

 

Kapteeni Pasi Jalkanen on tutkinut kansalaisen suhdetta maanpuolustukseen. Jo käsite maanpuolustustahto on haastava, sillä se on hyvin moniarvoinen. -tahoinen ja -ulotteinen. Puhutaanko aseellisesta maanpuolustustahdosta vai kokonaismaanpuolustuksesta eli kokonaisturvallisuudesta? Siitä mitä Naisten Valmiusliittokin koulutustensa avulla edistää, kansalaisten turvallisuus- ja varautumistaitojen ja sitä kautta koko yhteiskunnan resilienssin vahvistumista? Ja puhutaanko yleisestä vai henkilökohtaisesta maanpuolustustahdosta. ”Pitäisikö suomalaisten puolustautua” versus ”olisin itse valmis osallistumaan”?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitetetään vuosittain kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Laajasta tutkimuksesta uutisoidaan yleensä Maanpuolustustahto -kysymys, eli ” jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Tulokset ovat laskusuuntaiset. Kun vuonna 2017 72% vastasi edellä mainittuun kysymykseen kyllä, vuonna 2018 vastaava luku oli 66%. Sen sijaan, jos kysytään henkilökohtaisesta valmiudesta, on tilanne toinen. Kysymykseen, ”jos Suomeen hyökätään, niin olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan”, vastaa myöntävästi 84 prosenttia (87% v. 2017), miehistä 89 (90%) ja naisista 80 prosenttia (84%). Henkilökohtainen maanpuolustustahto on vahva ja pysynyt vuodesta toiseen suurinpiirtein samoissa lukemissa.

Maanpuolustustahtoa tarkastellaan usein asteikolla korkea – matala ja joka on joko asenne tai motiivi toiminnalle. Kapteeni Pasi Jalkasen tutkimuksen käsite maanpuolustussuhde voi olla sekä motivaato että asenne ja sitä voidaan muutoinkin tarkastella monipuolisemmin. Se esimerkiksi voi olla yhtä aikaa sekä jotain aktiivinen-passiivinen-asteikolla että negatiivinen-positiivinen-asteikolla. Maanpuolustussuhdetta kuvataan kansalaisen erilaisina asemoitumisina maanpuolustukseen. Asema pitää sisällään hänen asenteensa, luottamuksensa, toimijuutensa ja osaamisensa. Asemoitumiseen vaikuttaa taustalla olevat yksilölliset tekijät.

Tutkimalla kansalaisen suhtautumista maanpuolustukseen maanpuolustussuhteen käsitteen avulla Jalkanen tavoittelee maanpuolustusilmiön moniulotteisempaa käsittelyä, verrattuna yleisesti käytettyihin maanpuolustustahdon määritelmiin. Samalla Jalkanen tutki kansalaisten suhtautumista hyvinvointivaltioon, sen rakenteisiin ja yhteiskuntaan yleisesti.

Osana Jalkasen tutkimusta on toteutettu kansalaiskysely, jossa oli 1667 vastaajaa. 18−74-vuotiaille suomalaisille kohdistetun kyselyn vastauksia on peilattu neljään ulottuvuuteen, jotka ovat asenne maanpuolustusta kohtaan, luottamus suorituskykyyn ja puolustuspolitiikkaan, toimijuus eli oma rooli maanpuolustuksessa ja osaaminen eli maanpuolustukselliset tiedot ja taidot. Tutkimusaineisto on kerätty joulukuun 2018 aikana.

Löytyy kolme selkeästi erilaista ryhmää; negatiiviset, neutraalit ja positiiviset. Ryhmät eroavat asenteiltaan (asenne aseelliseen varautumiseen, velvollisuuteen ja asevelvollisuuteen sekä asenne puolustuksen resursseihin ja henkilökohtaiseen osallisuuteen) ja luottamukseltaan (luottamus puolustus-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoon).

Yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin ryhmien suhtautuminen eroaa myös kuten tämä kuva osoittaa.

Väittämä ”Vahvalla kansallisella identiteetillä on merkitystä nykypäivänä” erotti ryhmiä hyvin voimakkaasti ja väittämä ”Kansalaisten eriarvoistuminen on todellinen uhka suomalaisten maanpuolustustahdolle” oli ainoa, josta ryhmät olivat samaa mieltä.

 

Johtopäätöksenä voidaan mm. todeta, että yksilöiden suhtautumiseen maanpuolustukseen ei vaikuta suuresti heidän taustatekijänsä. Maanpuolustusryhmät leikkaavat kaikki yhteiskuntaryhmät, asenteiden taustalla vaikuttavat enemmän kansalaisuuskäsitykset, arvomaailmat ja ideologiat. Erilaiseen suhtautumiseen maanpuolustukseen voi vaikuttaa erilaiset käsitykset uhkista. Ryhmän negatiiviset -edustaja on huolissaan puhtaasta luonnosta ja ympäristöstä, ei väkivallasta tai terrorismista, eikä ollenkaan sotilaallisista uhkista. Negatiivisille kansallinen identiteetti on joko negatiivinen tai vähemmän merkityksellinen asia kansalaisuudessa kun taas positiivisten arvomaailmassa kansallisella identiteetillä on suuri merkitys, yhteiskunta koetaan puolustamisen arvoisena ja kansalaisuuteen kuuluu vastavuoroisuusodotuksen mukaisesti velvollisuus osallistua Suomen ja suomalaisuuden puolustamiseen.

Kapteeni Pasi Jalkasen ”Kansalaisen suhde maanpuolustukseen ja hyvinvointivaltioon – maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen” -diplomityö tullaan julkaisemaan doria.fi -tietokantaan ja on sen jälkeen sähköisestikin löydettävissä.

Lisätietoja: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/tahto-tutkimusprojekti

Huom. Yllä olevan on kirjoittanut Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri. Kaikki mahdolliset väärinymmärrykset ja/tai virheet ovat kirjoittajan, ei kirjoituksen kohteena olevan tutkijan tai tutkimuksen.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Puheenjohtaja Anne Holmlundin avauspuhe Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaarissa 19.10.2019

 

”Hyvät kuulijat,

Naisten Valmiusliitto sai alkunsa runsaat kaksikymmentä vuotta sitten. Tuolloin havaittiin, että naisten osaaminen ja yhteiskunnallinen rooli turvallisuuden tehtävissä kaipaa herättelyä ja aktiivisempaa otetta. Naisten Valmiusliitto perustettiin ennen kaikkea naisten valmiuskoulutuksen koordinoijaksi ja naisten innostamiseksi mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden monipuolisiin tehtäviin. Valtakunnallisista valmiusharjoituksistamme onkin muodostunut naisten varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen lippulaiva.

Vaikka asenteissa on tapahtunut vuosikymmenien aikana varsin paljon muutoksia, yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvien tehtävien ja osaamisen ajatellaan usein vielä nykyäänkin kuuluvan erityisesti miesten tehtäviin. Näin ei kuitenkaan ole. Turvallisuuden tekijöiksi ja osaajiksi tarvitaan meitä kaikkia.

On ollut ilo havaita, että vähitellen naisten osuus lisääntyy myös turvallisuustehtävissä ja tulevaisuudessa entistä useampi poliisi, pelastaja, sotilas, tullimies tai rajavartija voi olla yhtä hyvin nainen kuin mies. Tärkeintä on voida kouluttautua niihin tehtäviin, jotka tunnemme omiksemme. Sukupuoli ei saa olla este, vain osaaminen ja henkilökohtainen soveltuvuus ovat ratkaisevassa asemassa.

Naisten Valmiusliiton tavoitteena on alusta saakka ollut jatkuvasti kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä samalla lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Olemme vuosikymmenien aikana yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa kannustaneet ja innostaneet suomalaisia naisia kouluttautumaan arjen turvallisuustaitojen osaajiksi, kouluttajiksi, asiantuntijoiksi ja kriisitilanteiden johtajiksi. Työsarkaa tässä tehtävässä riittää edelleen.

Kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutoksia. Vaikka emme ole mikään lintukoto, Suomi on kuitenkin monella mittarilla arvioituna, ja lukuisten eri tutkimusten valossa yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallinen yhteiskunta ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, sen eteen on tehtävä työtä jatkuvasti. On tärkeää, että ympäröivän yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja panostetaan erityisesti kriisitilanteiden ennalta estämiseen.

On paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa ollenkaan tai hyvin rajallisesti. Moniin asioihin voimme vaikuttaa, mutta työ on aloitettava riittävän varhain. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että panostamme niihin turvallisuutta lisääviin asioihin, joilla on oikeasti myös vaikuttavuutta.

Suomi ikääntyy, kaupungistuu ja monikulttuuristuu. Yhteiskunta polarisoituu monella tavalla. Ne ovat haasteita, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja ne on otettava huomioon eri organisaatioiden toiminnassa, olipa sitten kyseessä viranomaiset tai vapaaehtoistoiminta.

Myös ilmastonmuutos haastaa meidät varautumaan. Myrskyt ja erilaiset sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, samoin tulvat, kuivuus ja metsäpalot. Kaikkia riskitekijöitä emme osaa vielä edes arvioida. Myös uusien teknologioiden käyttö tuo mukanaan uudenlaisia riskejä.

Turvallisuusympäristömme muuttuu koko ajan ja perinteisten uhkien rinnalle nousee jatkuvasti myös uusia. Samalla kun uhat ja uhkakuvat ovat monimutkaistuneet, ovat ihmisten varautumistaidot heikentyneet. Tutkimusten mukaan naiset tuntevat turvallisuustaitonsa olevan miehiä heikompia.

Viime vuosina ovat nousseet entistä enemmän esille niin kyberturvallisuus kuin myös informaatiovaikuttaminen. Riippuvuutemme sähköstä ja tietoverkoista on erittäin suuri, mikä tekee nykyaikaisesta yhteiskunnasta erittäin haavoittuvan. Tietoverkkojen kautta olemme jatkuvasti alttiina myös informaatiovaikuttamiselle. Disinformaatio leviää nopeasti ympäri maailmaa ja sillä voi olla laajoja ja hyvin tuhoisiakin vaikutuksia. On tärkeää, että opimme entistä paremmin tunnistamaan myös uudenlaiset monimuotoiset hybridiuhat ja varautumaan niihin. Silti tarvitsemme myös perinteisiä turvallisuustaitoja. Tietoa ja osaamista ei ole koskaan liikaa.

Hyvin toimiva demokratia on yksi turvallisen yhteiskunnan kulmakiviä. Mitä paremmin ihmiset kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, sitä paremmin he sitoutuvat myös yhteisiin normeihin. Syrjäytyminen luo pohjaa radikalisoitumiselle ja ääriajattelulle, jotka pahimmillaan voivat johtaa väkivallan ja turvattomuuden lisääntymiseen. Turvallisuuden haasteet muuttuvat ajan mukana, mutta itse turvallisuustyö ja varautuminen ovat asioita, joita tarvitaan aina.

Emme valitettavasti pysty milloinkaan rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ei tapahdu rikoksia, onnettomuuksia tai muita turvallisuuden tunnetta horjuttavia asioita.

Myös uutiset maailmalta – niin läheltä kuin kaukaa – herättävät meidät miettimään omia valmiuksiamme kriisitilanteissa. Muualla tapahtuvat onnettomuudet ja väkivaltaisuudet voivat tapahtua myös omassa lähiympäristössämme, tai voimme itse joutua kohtaamaan vaarallisia tilanteita maamme rajojen ulkopuolella.

Tiedon, koulutuksen sekä henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Entistä enemmän tiedostetaan, että varautuminen ja erityisolojen valmiudet auttavat meitä niin arjessa kuin erilaisten kriisitilanteiden kohtaamisessa.

Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta moneen muuhun verrattuna. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen ainutlaatuinen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Pienenä maana olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.

Suomessa luottamus viranomaisiin on kansainvälisesti arvioiden erittäin korkealla tasolla. On tärkeää, että toiminta on jatkossakin luottamuksen arvoista ja tunnemme kaikki olevamme samalla puolella. Meidän on osattava toimia niin, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa myös jatkossa.

On ollut ilo havaita, että naisten kiinnostus turvallisuusasioihin sekä rooli turvallisen yhteiskunnan tekijöinä on selvästi kasvanut viime vuosina. Turvallisuuden saralla on kuitenkin edelleen paljon tehtävää. Tehtävämme on kannustaa naisia hankkimaan itselleen varautumis- ja turvallisuustaitoja, tarjota naisille väyliä ja mahdollisuuksia kouluttaa ja kouluttautua, sekä toimia yhteiskunnan tukena normaalioloissa kuin myös kriisi- ja erityistilanteissa.

Lämpimästi tervetuloa Naisten Valmiusliiton syksyiseen turvallisuusseminaariin.”

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaari lauantaina 19.10.

 

Iltapäivä alkaa Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO2-tutkimushankkeen tulosten esittelyllä.

• Maanpuolustussuhdetta on tutkittu tilastollisesti edustavalla noin 1600 vastaajan kyselyllä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.

• 18−74-vuotiaille suomalaisille kohdistetun kyselyn vastauksia on peilattu neljään ulottuvuuteen, jotka ovat asenne maanpuolustusta kohtaan, luottamus suorituskykyyn ja puolustuspolitiikkaan, toimijuus eli oma rooli maanpuolustuksessa ja osaaminen eli maanpuolustukselliset tiedot ja taidot. Tutkimusaineistoa on kerätty syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Seminaarissa kuullaan kyselyn tuloksia.

• Erityiskysymyksinä TAHTO2-tutkimushankkeessa on paneuduttu naisten maanpuolustussuhteeseen. Tutkija VTT Linda Hart on tehnyt osallistuvaa havainnointia Naisten Valmiusliiton järjestämissä valmius- ja turvallisuuskoulutuksissa ja haastatellut kursseille osallistuneita ja kurssien järjestämisessä mukana olleita naisia. Seminaarissa kuullaan Tahdon tyttäret -osatutkimuksen alustavia tuloksia.

Sisäministeri Maria Ohisalo pitää puheenvuoron ”mikä meitä uhkaa?” Tämän jälkeen asiantuntijoista koostuva paneeli jatkaa keskustelua aiheesta.

 

OHJELMA

12.00 – 13.00
Kahvitarjoilu 100:lle ensimmäiselle

13.00
Tilaisuuden avaus
Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund

13.10 – 13.40
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen -kansalaiskyselyn tuloksia
SM kapteeni Pasi Jalkanen, Puolustusvoimat

13.45 – 14.15
Tahdon tyttäret – tutkimus naisille suunnatusta valmius- ja turvallisuuskoulutuksesta Suomessa
VTT, tutkija Linda Hart, TAHTO2-hanke, Maanpuolustuskorkeakoulu

14.15
Tauko

14.30 – 14.45
Sisäministeri Maria Ohisalo puheenvuoro ”Mikä meitä uhkaa”?

Paneelikeskustelu sisäministerin alustamasta aiheesta, keskustelemassa:
– Marisanna Jarva, vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja
– Anne Holmlund, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja
– Kaisa-Maria Tölli, tohtori, Bank of ideas ajatushautomo
– Heta Ravolainen-Rinne, asiamies, Naisten Valmiusliiton vapaaehtoisten kouluttaja
– Katri Liekkilä, erityisasiantuntija SM, KTM, Huoltovarmuuskeskus
– Mira Leinonen, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Pelastustoimi ja varautuminen – vastuualue
– Kirsti Haimila, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö, Viestintäyksikkö

Paneelikeskustelun juontaa yrittäjä Christina Forsgård

15.30
Tilaisuuden päätössanat
Naisten Valmiusliiton varapuheenjohtaja Heli Eräkorpi

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta uudistuu 1.1.2020 alkaen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK järjestää valtakunnallisen infokiertueen, jossa kerrotaan lakimuutoksen vaikutuksista MPK:n toimintaan.

Infotilaisuudet on tarkoitettu kaikille MPK:n toimintaan sitoutuneille, jäsenjärjestöjen ja sidosryhmien henkilökunnalle ja toimijoille sekä kaikille lakimuutoksen vaikutuksista kiinnostuneille. Infotilaisuuksissa kerrotaan muutoksesta ja sen vaikutuksista MPK:n koulutustoimintaan niin viranomaisten kuin MPK:n sekä vapaaehtoistoimijan näkökulmasta. MPK:n piirien ja keskustoimiston henkilökuntaa on paikalla vastaamassa kysymyksiin.

Alla olevien tilaisuuksien lisäksi piirit saattavat järjestää muita omia tilaisuuksia.
Niistä saa lisätietoa suoraan omasta piiristä.

Tilaisuudet järjestetään seuraavilla paikkakunnilla:

26.8.2019 MPK Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri: Karjalan Prikaati, Vekaranjärvi
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: kaakkois-suomi@mpk.fi

29.8.2019 MPK Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri ja Meripuolustuspiiri: Kaartin jääkärirykmentti, Santahamina
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99827/

5.9.2019 MPK Hämeen maanpuolustuspiiri, Panssariprikaati, Parola
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99829/

17.9.2019 MPK Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri Meripuolustuspiiri: Merivoimien esikunta, Turku
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99824/

24.9.2019 MPK Lounais-Suomen ja Pohjanmaan maanpuolustuspiirit: Porin Prikaati, Säkylä
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99822/

3.10.2019 MPK Ilmapuolustuspiiri ja Hämeen maanpuolustuspiiri: Ilmasotakoulu, Tikkakoski
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: ilmapuolustuspiiri@mpk.fi

9.10.2019 MPK Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri, Jääkäriprikaati, Rovaniemi
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99850/

10.10.2019 MPK Pohjois-Suomen ja Savo-Karjalan maanpuolustuspiirit: Kainuun Prikaati, Kajaani

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mpk.fi/koulutuskalenteri/koulutus/99848/

 

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto ry oli mukana 17.7 SuomiAreenassa yhdessä Marttaliiton ja Sotilaskotiliiton kanssa järjestämällä keskustelutilaisuuden aiheesta ”Vapaaehtoiset arjen turvaajat”.

 

Porissa järjestettävän, Suomen suurimman yhteiskunnallisen keskustelutapahtuman SuomiAreenan (15.-19.7.2019) teema on tänä vuonna ”Osaaminen ja innovaatiot”.

Liiton jäsenjärjestöt tekevät eri tavoin arvokasta työtä kokonaisturvallisuuden edistämiseksi. Tämän työn tunnettuutta tulee kaikin mahdollisin tavoin edistää, joten osallistuminen SuomiAreenaan on liitolle luonteva paikka. Keskustelutilaisuudessa tuotiin näkyväksi järjestöjen roolia kansalaisten turvallisuus- ja varautumistaitojen lisäämiseksi. Koko yhteiskunnan turvallisuus rakentuu yksittäisten kansalaisten kykyyn selviytyä arjen häiriötilanteista. Kansalaisten tiedot ja taidot korostuvat entisestään kriisi- ja poikkeusoloissa, jolloin viranomaisten auttamisviiveet pitenevät.

Marttaliitto ja Sotilaskotiliitto ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten eri järjestöt tuottavat osaamista omille jäsenilleen ja sitä kautta yksilön valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Marttaliitto järjestää koulutusta arjen turvallisuustaitoihin mm. talousasioissa sekä ruuanvalmistuksen ja kotivaran osalta. Sotilaskotiliitto vastaavasti keskittyy työssään varusmiesten hyvinvoinnin ylläpitämiseen, mutta siihen liittyvä koulutus sotilaskotitoiminnassa antaa monia keskeisiä taitoja myös varautumiseen. Niitä ovat mm. hygieniaosaaminen, poikkeusolojen ruokahuolto ja elintarvikkeiden kuljetus.

Naisten Valmiusliiton osaaminen rakentuu siihen kuuluvien järjestöjen monipuolisesta ja vahvasta osaamisesta kokonaisturvallisuuden kentällä. Yhteistyön avulla saavutetaan sellaista koulutusta, jota kukaan muu ei pystyisi yksin tuottamaan.  Järjestöt pystyvät myös hyvin nopeasti vastaamaan kansalaisten turvallisuustarpeisiin joustavan rakenteensa vuoksi.

Järjestöjen koulutuksen tunnettavuuden eteen tulee tehdä kuitenkin edelleen työtä, sillä monet työnantajat eivät vielä osaa hyödyntää ja arvostaa parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöidensä omaehtoista kouluttautumista varautumis- ja turvallisuusasioissa. Järjestöjen koulutuksia voi jo nyt hyödyntää joidenkin opintojen hyväksiluvussa, mutta tätä mahdollisuutta tulisi laajentaa.

Keskustelussa olivat mukana Marttaliiton pääsihteeri Pirkko Haikkala, Sotilaskotiliiton toiminnanjohtaja Satu Mustalahti, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen sekä vapaaehtoiset toimijat Susanne Ranta-Kiiski (Marttaliitto) Maria Vesterinen (Sotilaskotiliitto) ja Riitta Heikkilä (Naisten Valmiusliitto). Tilaisuuden juontajana toimi Janne Rauhala (RMB Rock My Business Oy).

Lisätietoja järjestöistä: www.naistenvalmiusliitto.fi www.sotilaskotiliitto.fi www.martat.fi

Naisten Valmiusliiton koulutukset

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on viime kuukausina hieman noussut.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa selvisi, että 69 prosenttia suomalaisista puolustaisi Suomea sotilaallisesti myös epävarmalta vaikuttavissa tilanteissa. Tämä on kolme prosenttiyksikköä suurempi luku kuin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuisessa mielipidemittauksessa. Vastaajaryhmän suuruus molemmissa tutkimuksissa oli hieman runsaat tuhat henkeä. 

MTS:n viimevuotisessa tutkimuksessa huomiota herätti erityisesti se, että alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto näytti laskeneen merkittävästi. Enää hieman alle puolet (49%) nuorista kannatti MTS:n teettämässä tutkimuksessa sotilaallista puolustautumista kaikissa tilanteissa, kun vuotta aiemmin eli marraskuussa 2017 tällä kannalla oli ollut 66 prosenttia saman ikäryhmän vastaajista.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa sotilaallisen puolustautumisen kannalla oli 62 prosenttia alle 25-vuotiaista eli 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime marraskuussa. Lukujen suuren eron taustalla on todennäköisesti alle 25-vuotiaiden vastaajien pieni määrä molemmissa tutkimuksissa, mikä kasvattaa virhemarginaalia yksittäisten vastaajaryhmien osalta.

Molempien tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto vaihtelee paljon ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Taloustutkimuksen henkilöhaastatteluina toteutetussa tutkimuksessa Suomen sotilaallista puolustamista kaikissa tilanteissa kannatti 55 prosenttia 25-34 -vuotiaista (MTS 62%), 65 prosenttia 35-49-vuotiaista (MTS 69%) ja 77 prosenttia 50-79 -vuotiaista (MTS 72%). Miehistä 79 prosenttia (MTS 70%) ja naisista 59 prosenttia (MTS 62%) on sotilaallisen puolustautumisen kannalla kaikissa tilanteissa.

Yleinen asevelvollisuus puolustuksen selkäranka

Taloustutkimus tiedusteli vastaajilta myös, mitkä ovat Suomen puolustuksen suurimmat vahvuudet. Ylivoimaisesti suurimpana vahvuutena pidetään yleistä asevelvollisuutta, jonka valitsi tutkimuksessa vahvuudeksi 69 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suurimpana vahvuutena (34%) pidetään sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen liittoutumattomuuden valitsi vahvuudeksi 31 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa pyydettiin nimeämään kaksi suurinta vahvuutta.

Tutkimuksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista pitäisi Suomen jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona mutta 33 prosenttia pyrkisi kuitenkin kehittämään ja laajentamaan EU:n sotilaallista yhteistyötä. 12 prosenttia vastaajista kannatti liittymistä NATO:n jäseneksi ja vastaavansuuruinen joukko tutkimuksen vastaajista halusi solmia puolustusliiton Ruotsin kanssa. Lähes puolet vastaajista (44%) kannatti NATO-option säilyttämistä keinovalikoimassa myös tulevaisuudessa.

Taloustutkimus selvitti myös maanpuolustusjärjestöjen tunnettuutta. Suomalaisten parhaiten tuntema maanpuolustusjärjestö on tutkimuksen mukaan Reserviläisliitto 66 prosentin tunnettuudellaan. Lähes yhtä tunnettuja ovat Suomen Reserviupseeriliitto ja Suomen Rauhanturvaajaliitto, jotka tutkimuksessa tunnisti vähintään nimeltä 61 prosenttia vastaajista. Julkisoikeudellinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys oli tuttu 18 prosentille vastaajista, kun taas Maanpuolustusnaisten Liiton tunnisti 14 prosenttia, Maanpuolustuskiltojen liiton 13 prosenttia ja Naisten Valmiusliiton 11 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1.005 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakautuma. Tutkimus on tehty Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Tiedonkeruu tapahtui kannettavilla mikrotietokoneilla. Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,2 prosenttiyksikköä. Haastattelut tehtiin 4.4.–25.4.2019. Aineiston koodauksen tarkistamisesta johtuen aineisto saatiin käyttöön vasta toukokuussa. 

Tutkimuksen tilaajat Perustettu Jäseniä      
Suomen Reserviupseeriliitto ry 1931 27 000      
Reserviläisliitto ry 1955 38 000      
Maanpuolustuskiltojen liitto ry 1963 13 000      
Naisten Valmiusliitto ry 1997 150 000 (11 eri jäsenjärjestön kautta)
Maanpuolustuskoulutusyhdistys 1993 500 000 (14 eri jäsenjärjestön kautta)

 

Alkuperäiseen uutiseen Reserviläisliiton sivulle tästä

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Hybridpåverkan – ur samhällets resistens- och försörjningsberedskapssynvinkel

 

Seminariet ger grundläggande kunskap av begreppet hybridpåverkan, dess metoder och historik samt genomgång förhandsuppgifter. Seminariet fokuserar på hur, från hybridpåverkans och försörjningsberedskapens synvinkel, säkerställa samhällets kritiska tjänster i störningssituationen och hur återhämta sig från denna. 

Seminariets målsättning är att deltagarna känner begreppet och metoderna om hybridpåverkning och hur man i Finland kan förbereda sig mot denna påverkning. Seminariet ger kunskap som envar deltagare kan använda i sitt dagliga arbete, i sina eventuella uppgifter i krisläge och som den gemene medborgaren. 

Målgruppen är 18 år fyllda finska medborgare som arbetar inom samhällskritiska organisationer eller företag; i statens, städers eller kommuners beredskaps- eller ICT-tjänster; inom lokalförsvaret i reserven eller försvarsutbildningen. 

Anmälning

Kursledare Kim Malmberg kim.malmberg@mpk.fi

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

7.3.2019 eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”.

Uuden lain mukaan jatkossa MPK:n julkisena hallintotehtävinä ovat:

  1. järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja toimintaa sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta
  2. kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja tutustumistoimintaa
  3. ohjata, tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta
  4. kehittää tutustumistoiminnan kautta nuorten mahdollisuuksia tutustua maanpuolustukseen

Naisten Valmiusliitto seuraa aktiivisesti lain jalkauttamista ja sen vaikutuksia koulutuksen toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa kurssien suunnittelussa.

Lain vaikutuksista tiedotetaan tarkemmin kuluvan vuoden aikana. Tämän vuoden osalta jatketaan suunnitelmien mukaan.

Lisätietoa:

https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9739

https://mpk.fi/ajankohtaista/mpk/laki-vapaaehtoisesta-maanpuolustuksesta-hyvaksyttiin/

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Maanpuolustus ja tasa-arvo -keskustelutilaisuus

 

tiistaina 29.1.2019 klo 16.30-18.30

Hotelli Presidentin Kaarlo-kabinetissa (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki)

Ilmoittautuminen perjantaihin 18.1. mennessä: bit.ly/TANEmaanpuolustusjatasaarvo

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Maanpuolustus ja tasa-arvo -keskustelutilaisuudessa tarkastellaan maanpuolustusta ja asevelvollisuutta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Mikä on tilanne nyt ja mihin suuntaan Suomen tulisi kulkea?

Ohjelma

16.30               Kahvitarjoilu

17.00               Avaussanat Sari Raassina, kansanedustaja, TANEn puheenjohtaja

Sukupuolittunut maanpuolustus murroksessa, Elisabeth Rehn, ministeri

Kuuluuko maanpuolustus kaikille? Teemu Tallberg, sotilassosiologian professori, Maanpuolustuskorkeakoulu

Tasa-arvo puolustusvoimissa ja asevelvollisuus tulevaisuudessa, Jukka Sonninen, koulutuspäällikkö, prikaatikenraali, Puolustusvoimat

Tasa-arvoisempia vaihtoehtoja asevelvollisuudelle, Kari Uotila, kansanedustaja, TANEn Miesjaoston jäsen

18.30               Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden juontaa Juho Pylvänäinen.

 

 

Lisätiedot:

Pääsihteeri Hannele Varsa, tasa-arvoasiain neuvottelukunta

hannele.varsa(at)stm.fi, 050 545 3435

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto ry: Naisten koulutus Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisääteiseksi tehtäväksi

Naisten Valmiusliiton hallituksen kannanotto

Naisten Valmiusliitto ry pitää tärkeänä, että naisten varautumis- ja turvallisuuskoulutus määritellään selkeästi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisoikeudelliseksi tehtäväksi. Valtion tulee tukea sellaisen koulutuksen suunnittelua ja toteutusta, joka palvelee sekä yhteiskunnan turvallisuustarpeita että viranomaisten turvallisuustehtävää.

Mikäli jatkossa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle suunnattua valtion tukea ei voida käyttää naisten turvallisuus- ja varautumiskoulutuksen järjestämiseen, joudutaan kurssimaksuja korottamaan. Korkea maksu muodostaa helposti esteen etenkin nuorten ja pienituloisten osallistumiselle. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia ja turvallisuustaidot kuuluvat kaikille.

Naisilla, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta ei ole käytännössä samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua turvallisuusasioihin kuin miehillä. Naisten Valmiusliiton koulutuksissa on havaittu, että naiset osallistuvat koulutuksiin pääosin omalla ajalla ja kustannuksella. Monilla on vahvaa siviili- ja järjestötyössä hankittua osaamista, jota tulisi hyödyntää yhteiskunnan varautumissuunnittelussa entistä tehokkaammin.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia tukee ajatusta, että järjestöjen toiminta on osa kokonaisturvallisuutta, minkä tulisi ohjata myös päätöksentekoa.

Naisten Valmiusliitto on pitkään tehnyt vaikuttamistyötä myös yleisen varaamisrekisterin puolesta. Ajantasainen rekisteri mahdollistaisi viranomaiselle koulutettujen vapaaehtoisten saamisen auttamistehtäviin nopeasti. Koulutettujen naisten ja miesten avulla syntyy sekä hyvää turvallisuusosaamista että henkistä resilienssiä, joita voidaan parhaimmillaan hyödyntää myös koko yhteiskunnan toiminnan tukena mahdollisissa pitkäkestoisissa kriiseissä ja poikkeusoloissa.

Naisten Valmiusliitto ry järjestää yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa turvallisuus- ja varautumiskursseja sekä NASTA-valmiusharjoituksia, jotka toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina. Tulijoita on joka vuosi enemmän kuin voidaan ottaa.

Lisätietoja kannanotosta antaa puheenjohtaja Anne Holmlund anne.holmlund@naistenvalmiusliitto.fi ja pääsihteeri Kaarina Suhonen kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi, puh. 040 561 1655.  

NAISTEN VALMIUSLIITTO RY

Anne Holmlund                                                                                    Kaarina Suhonen
puheenjohtaja                                                                                       pääsihteeri

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana jatkaa Anne Holmlund

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund

Naisten Valmiusliitto ry:n virallinen syyskokous järjestettiin eilen 21.11.2018 Hämeenlinnassa museo Militariassa. Anne Holmlund valittiin jatkamaan liiton puheenjohtajana toimikaudella 2019-2020. Anne Holmlund on toiminut ansiokkaasti liiton puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen.

Syyskokouksessa nimettiin myös uusia hallituksen jäseniä. Uutena jäsenjärjestönä aloittaa Pelastakaa Lapset ry 1.1.2019 alkaen. Uuden jäsenen myötä liiton jäsenjärjestöjen määrä kasvaa yhteentoista. Kevät- ja syyskokousjärjestelyistä vastaa vuorotellen yksi liiton jäsenjärjestö, nyt vuorossa oli Päällystön Naisten Liitto ry.

Naisten Valmiusliiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Naisten Valmiusliiton päätapahtumia ovat NASTA-valmiusharjoitukset, joita järjestetään kahdesti vuodessa.

Lisätietoja: Pääsihteeri Kaarina Suhonen p.040 561 1655, kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Järjestöjen koulutusverkostohanke parantaa maakuntien turvallisuusyhteistyötä Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella

Maanpuolustusjärjestöt käynnistävät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuusjärjestöissä toimivien vapaaehtoistoimijoiden kouluttautumismahdollisuuksia. Tarkoituksena on tuoda yhteen eri järjestöjä ja mahdollistaa yhteisten harjoitusten järjestäminen maakunnissa. Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki mahdollistaa hankkeen toteutuksen. 

Hankkeessa luodaan koulutus- ja yhteistyöryhmiä, jotka keskittyvät varautumiskoulutuksen kolmannen sektorin koulutukseen. Yhteistyöryhmien kokoamisessa tukeudutaan maakuntien ja alueiden jo olemassa oleviin rakenteisiin niitä vahvistaen. Ryhmät suunnittelevat ja toteuttavat oman alueensa vuosittaista kokonaisturvallisuuskoulutusta ja yhteisiä harjoituksia.

– Hanke on maanpuolustusjärjestöjen käynnistämä, mutta toiveemme on, että yhteistyöryhmiin osallistuu monipuolisesti kaikkien järjestöjen vapaaehtoistoimijoita, kertoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kaarina Suhonen.

Kokonaisturvallisuuden Kotiseutuharjoituksia jokaiseen maakuntaan 

Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisessa maakunnassa järjestettäisiin säännöllisesti alueellinen Kotiseutuharjoitus. Kotiseutuharjoituksissa kuntalaiset, eri vapaaehtoistoimijat, muodostelmat sekä hälytysryhmät voivat tulla kouluttautumaan ja harjoittelemaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tarkoitus on, että eri järjestöt voivat välittää parasta osaamistaan, oppia toisiltaan ja harjoitella yhdessä toimimista mahdollisissa häiriötilanteissa. Koulutusten aiheina voi olla erilaisia arjen turvallisuuteen liittyviä aiheita kuten selviytyminen sähköttä, maatilojen varautuminen, etsintä, ensiapu – kunkin järjestön ydinosaamisen mukaisesti.

Järjestöjen yhteistyölle on yhteiskunnallista tilausta

Vuonna 2017 julkaistuissa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja Sisäisen turvallisuuden strategiassa nähdään kolmas sektori eli järjestöt merkittävinä turvallisuustoimijoina.

– Järjestöillä nähdään olevan roolia erityisesti ennaltaehkäisyssä, kansalaisten kouluttamisessa, viranomaisten tukitehtävissä ja tilannetietoisuuden lisäämisessä. Samaan aikaan ollaan suunnittelemassa maakuntien käynnistämistä. Siinäkin työssä on huomattu tarve viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyölle, Kaarina Suhonen toteaa.

Hankkeen käynnistävät Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Naisten Valmiusliitto ry, Reserviläisliitto ry ja Suomen Reserviupseeriliitto ry. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) toteuttaa hankkeen kautta järjestettävät koulutukset ja yhteiset Kotiseutuharjoitukset.

 

Lisätietoja:

Kaarina Suhonen, ohjausryhmän puheenjohtaja p. 040 561 1655   kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

Pekka Rintala, projektipäällikkö p. 0400 511 624  pekka.rintala@iki.fi 

TURVALLISUUS TEHDÄÄN YHDESSÄ

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Niksula 2018 -harjoituksen kuvat löydät täältä:

https://flic.kr/s/aHsmpARu91

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Savotar 2018 –2018 -harjoituksen kuviin pääset tutustumaan tämän linkin kautta.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Fanni 2018 -harjoituksen kuviin pääset tutustumaan tämän linkin kautta.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Suomen Puolustusvoimat täyttää vuonna 2018 sata vuotta.

Tule mukaan juhlistamaan itsenäisyyspäivää osallistumalla Naisten   Valmiusliitto ry:n marssiosastoon Mikkelissä!

Tervetuloa Mikkeliin!
Ilmoittaudu mukaan  paraatiosastoon 11.11. mennessä MPK:n kalenterin kautta.

Lisätietoja: Naisten Valmiusliitto ry Etelä-Savon alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Anna-Maija Silander: annamaija.silander@hotmail.com

Kutsu itsenäisyyspäivän valtakunnalliseen paraatiin

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto ry on hyväksynyt Pelastakaa Lapset ry:n Naisten Valmiusliiton uudeksi jäsenjärjestöksi 1.1.2019 lähtien. Naisten Valmiusliittoon kuuluu tämän jälkeen yksitoista turvallisuus- ja varautumistyötä teke-vää valtakunnallista järjestöä.

“Pelastakaa Lapset vahvistaa Naisten Valmiusliiton osaamista ja koulutustoimintaa. On tärkeää, että las-ten erityistarpeet huomioidaan niin arjen turvallisuusasioissa kuin myös erilaisissa kriisitilanteissa ja poik-keusoloissa”, kertoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund. Koulutusyhteistyö tulee näky-mään sekä Naisten Valmiusliiton valtakunnallisessa että alueellisessa toiminnassa ja NASTA-valmiusharjoituksissa

Suomessa Pelastakaa Lapset ry:llä on pitkät perinteet lasten auttamistyössä, sillä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina järjestö oli jo mukana mm. vaate- ja ruoka-avustusten jakamisessa sekä perusti lasten-koteja ja etsi kummeja sota-orvoille. Tänä päivänä järjestö on laajasti mukana lasten ja perheiden hyvin-voinnin edistämisessä ja turvallisuuden parantamisessa. Pelastakaa Lapset ry:n toiminta on Suomessa maanlaajuista ja mukana on runsaasti vapaaehtoisia.

Viimeaikaiset tapahtumat eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet, että eri-ikäiset lapset joutuvat kriisitilan-teissa usein erilleen vanhemmistaan ja jäävät yksin hädän hetkellä. Heidän auttamiseensa tarvitaan aikui-sia erilaisiin tehtäviin, jotta lasten turvallisuustarpeet tulevat huomioiduksi ja mahdollistetaan toipuminen vaikeista kokemuksista. Koulutukselle on tarvetta, sillä koulutetut vapaaehtoistoimijat voivat tukea viran-omaisten työtä erilaista osaamista vaativissa tehtävissä niin arjen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa.

”Lapset ovat kaikissa kriisitilanteissa kaikkein haavoittuvaisimpia. Tiedostamalla lasten tilanteen ja heidän tarpeensa, voidaan yksinkertaisilla ja edullisillakin toimilla merkittävästi lisätä lasten turvallisuudentun-netta ja auttaa lapsia toipumaan tapahtuneesta”, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vai-kuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen.

Lisätietoja:
Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen: Puh. 040 5611 655 Sähköposti: kaarina.suhonen(at)naistenvalmiusliitto.fi
www.naistenvalmiusliitto.fi
https://www.facebook.com/naistenvalmiusliitto/

Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyönjohtaja Riitta Kauppinen:
Puh.  050 433 1260 Sähköposti: riitta.kauppinen(at)pelastakaalapset.fi
www.pelastakaalapset.fi/kriisichat
https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/turvapaikka-ja-kotoutumistyo/lapsiystavalliset-tilat/

 

Lehdistötiedote 26.9.2019

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Oulun Hiukkavaarassa lokakuun ensimmäinen viikonloppuna toteutettava Fanni 2018 on Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan toteuttama PikkuNASTA -harjoitus.

5.–7.10. järjestettävä harjoitus koostuu neljästä eri kurssista, josta osallistuja valitsee yhden. Perjantaista sunnuntaihin kestävät Selviytyminen sähköttä ja Maastotaidot -kurssit. Lauantaista sunnuntaihin kestävät Kyberturvallisuus sekä Erityisryhmien –kurssi, joka on tarkoitettu lievästi kehitysvammaisille naisille. Harjoituksen hinta osallistujalle on 55 €, ja se sisältää koulutuksen lisäksi majoituksen ja muonituksen harjoituksen aikana. Maastotaidot-kurssi majoittuu teltassa ja muut kurssit sisätiloissa.

PikkuNASTA -harjoitukset ovat valtakunnallisia naisille kohdennettuja valmiusharjoituksia, jotka järjestetään vapaaehtoisten naisten voimin. Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kurssikokemusta tai ennakkotietoja tai -taitoja valitun kurssin aiheesta. Harjoitukseen osallistuminen vaatii normaalia terveyttä ja kuntoa. Koulutus on luonteeltaan kaikille soveltuvaa peruskoulutusta. Harjoitus on avoinna kaikille naisille, eikä osallistuminen edellytä minkään järjestön jäsenyyttä. Alle 18-vuotiailta edellytetään holhoojan suostumusta.

Ilmoittautuminen harjoitukseen avautuu 6.8. klo 9.00. Ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n koulutuskalenterin kautta osoitteessa www.mpk.fi.

”Naisten valmiusharjoitukset ovat perinteisesti vetäneet osallistujia hyvin ja paikat menevät nopeasti, joten kannattaa olla nopea ilmoittautumisessa”, kannustaa Tuula Rajander Oulun alueneuvottelukunnan puheenjohtaja.

Lisätietoja PikkuNASTA -harjoituksista löytyy Naisten Valmiusliiton kotisivuilta ja kursseista MPK:n kurssikalenterista.

Fanni2018 -harjoituksesta tarkemmin kertoo harjoituksen johtaja Hanna Kela, puh. 040 529 0919, hanna.hiltula(at)gmail.com.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Katarina 2018 -harjoituksen kuvat on julkaistu

Harjoituksen kuvia pääset katsomaan Naisten Valmiusliiton kuvatililtä, jonne löydät tämän linkin kautta.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto päivitti ilmettään

Naisten Valmiusliitto uudisti graafista ilmettään ja päivityksen koki etenkin liiton logo, jonka väritys muuttui liiton kantolipun mukaiseksi. Logon vanha muoto haluttiin säilyttää, jotta liiton tunnistettavuus logossa pysyisi ennallaan. Ilmeen päivityksen saivat myös niin asiakirjat, julisteet kuin esitteetkin.

Liitto pyrkii olemaan toiminnassaan sekä ekologinen että taloudellinen, ja uuden graafisen ilmeen mukaiset tuotteet ja materiaalit otetaan käyttöön sitä mukaa, kun vanhan ilmeen mukaiset tuotteet on käytetty loppuun.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Satoja naisia harjoittelee viikonloppuna varautumaan turvallisuusuhkiin

Naisten Valmiusliiton NASTA-valmiusharjoitus Katarina 2018 käynnistyy tänään Uudenmaan prikaatissa Raaseporissa. Viikonloppu on täynnä erilaisia turvallisuus- ja varautumiskursseja, joihin osallistuu lähes 350 naista.

Viikonlopun aikana varaudutaan perinteisten arjen häiriötilanteiden ohella 2010-luvun turvallisuusuhkiin. Esimerkiksi informaatiovaikuttamisen kurssilla opetellaan suojautumaan vaikuttamispyrkimyksiltä sekä torjumaan disinformaation levittämistä.

– Perinteisten uhkien rinnalle nousee jatkuvasti myös uusia. On tärkeää, että opimme entistä paremmin tunnistamaan uudenlaiset monimuotoiset hybridiuhat ja varautumaan niihin.  Tietoa ja osaamista ei koskaan ole liikaa, toteaa liiton puheenjohtaja Anne Holmlund.

Kursseja on tarjolla informaatiovaikuttamisesta katuturvallisuuteen

Ajankohtainen turvallisuuskoulutus kiinnostaa naisia, ja NASTA-valmiusharjoituksen kurssit tulivat jälleen täyteen. Kurssitarjontaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan kansalaisten turvallisuustarpeisiin.

-Tällä kertaa mukana on myös yksi ruotsinkielinen kurssi. Pidämme tärkeänä, että turvallisuustaitoja voi opetella omalla äidinkielellään, toteaa Holmlund.

Katarina 2018 -harjoituksessa toteutetaan yhdeksän turvallisuus- ja varautumisaiheista kurssia. Kurssien teemat ovat katuturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, maasto- ja luonnonmuona, liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajolupa, tosielämän ensiapu, vesiturvallisuus, kouluttaja- ja kurssinjohtajakoulutus, suomalainen nainen maanpuolustajana sekä ruotsinkielisenä toteutettava kriisin kohtaaminen.

– Katarina 2018 -harjoitus tarjoaa lähes 350 naiselle mahdollisuuden oppia ajankohtaisia turvallisuus- ja varautumistaitoja. Samalla myös NASTA-harjoituksen oma organisaatio harjoittelee suuren koulutustapahtuman johtamista, kertoo harjoituksen johtaja Sirkka Orre.

Kaikille naisille avoin harjoitus

NASTA-harjoitusten kurssit ovat kaikille naisille soveltuvaa peruskoulutusta. Laadukas koulutus ja saumaton yhteishenki ovat vuodesta 1998 järjestettyjen harjoitusten tavaramerkkejä. Kurssit toteutetaan yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Naisten Valmiusliitto on perustettu vuonna 1997 ja Katarina 2018 on liiton 41. NASTA-harjoitus.

Lisätietoja:

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen, p. 040 561 1655, kaarina.suhonen@naistenvalmiusliitto.fi

Katarina 2018 -harjoituksen johtaja Sirkka Orre, p. 040 726 4776, sirkka.orre@msoynet.com

Katarina 2018 -harjoituksen sivut

Katarina 2018 -esite

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto pahoittelee Katarina-harjoituksen ilmoittautumisen haasteita / Kvinnornas Beredskapsförbund beklagar problem med anmälning i Katarina-övningen

Naisten Valmiusliitto pahoittelee Katarina-harjoituksen ilmoittautumisessa aamupäivällä tapahtuneita haasteita: ilmoittautumislinkkien hidasta avautumista ja sitä, että kotisivuille oli jäänyt vielä aamuksi harhaanjohtava tieto, että ilmoittautumislinkit julkaistaan myöhemmin. Virhe korjattiin heti ensimmäisen palautteen jälkeen.

Olemme liitossa jo keskustelleet, ja pyrimme porrastamaan seuraavassa NASTA-harjoituksessa kursseille ilmoittautumista, jotta sivut eivät ruuhkaudu enää samaan tapaan. Ensi kerralla pyrimme myös vielä kerran lukemaan kotisivujen tekstit useamman silmäparin voimin.

Lisäksi kehittämistyötä on jatkettava ruotsinkielisen informaation lisäämiseksi sekä liiton että kurssien sivuilla.

Kiitos kaikille palautteista, olemme ottaneet ne käsittelyyn ja kehitymme tästä eteenpäin!

Kvinnornas Beredskapsförbund beklagar att det fanns några problem med anmälning till Katarina-övningen på förmiddagen. Länkarna öppnade långsamt och det fanns fel information på webbsidan, att länkarna till anmälning skall publiceras senare. Vi korrigerade felet direkt efter den första responsen.

Vi har diskuterat om det som hänt här i förbundet. Vi jobbar hårt för att webbsidor skall fungera normalt under anmälning till nästa NASTA-övningen. Vi försöker vara skötsammare.

Vi måste också satsa mer på svensk information både på förbundets och kursernas webbsidor.

Vi tackar alla av respons! Vi ska överse de och utveckla oss!

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto mukana uuden varautumiskoulutusohjelman toteuttamisessa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen varautumiskoulutuksen koulutusohjelma

Päivitetty 15.2.2018

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen varautumiskoulutusohjelman esittelykierros käynnistyi keskiviikkona 17.1. Helsingissä. Syksyllä julkistetussa kansallisessa turvallisuusstrategiassa avattiin järjestöille ja vapaaehtoisille aiempaa selkeämpi rooli turvallisuustoimijoina. Varautumiskoulutusohjelman esittelykierrokselle kutsutaan jäseniä keskustelemaan strategian merkityksestä ja mahdollisuudesta järjestöille – samassa tilaisuudessa esitellään MPK:n varautumisen koulutusohjelma.

Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton koulutusohjelmat liittyvät vahvasti uuteen varautumiskoulutusohjelmaan. Keskiviikon liittotason johdon tapaamisessa Naisten Valmiusliitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Suomen Reserviupseeriliitto, Maanpuolustusnaisten Liitto, Maanpuolustuskiltojen liitto ja Reserviläisliitto vahvistivat tukensa koulutusohjelman toimeenpanolle.

Tilaisuuksiin toivotaan jokaisesta järjestöstä alueellisen/piiritason edustajia monipuolisen keskustelun mahdollistamiseksi ja tiedonkulun vahvistamiseksi. Tavoitteena on tunnistaa alueellisen yhteistyön avainhenkilöitä, tukea maakunnallisten järjestöverkostojen muodostamista ja sopia MPK:n koulutusohjelman toimeenpanosta alueellisella tasolla.

Katso alta lähin paikkakuntasi ja tule mukaan keskustelemaan (lista päivitetty 12.3.2018):

Oulu – 22.1.
Kajaani – 23.1.
Tampere – 29.1.
Jyväskylä – 30.1.
Kuopio – 31.1.
Joensuu – 1.2.
Lappeenranta – 6.2.
Kauhava – 12.2.
Vaasa – 13.2.
Mikkeli – 15.2.
Rovaniemi – 19.2.
Pori – 26.2.
Turku – ti 27.2.
Lahti – ma 12.3.
Kouvola – ti 20.3.
Tuusula – la 24.3.
Hattula – la 24.3.
Kokkola – ma 9.4.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Katarina 2018 -valmiusharjoituksen Facebook-sivut ovat auki

Naisten Valmiusliiton Katarina 2018 -valmiusharjoituksen Facebook-sivut ovat nyt auki! Harjoitus järjestetään 20.–22.4.2018 Dragsvikissä. Facebook-sivujen kautta on mahdollista tutustua etukäteen harjoituksen kymmeneen kurssiin ja kurssinjohtajiin. Sivuilla tiedotetaan myös muista harjoitukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Harjoitus on avoin kaikille suomalaisille naisille eikä osallistuminen edellytä ennakkotaitoja tai minkään järjestön jäsenyyttä. Tule seuraamaan sivua!

Ilmoittautuminen harjoitukseen alkaa 1.2.2018 klo 9. Voit ilmoittautua vain yhdelle kurssille. Lisätietoja ilmoittautumisesta löydät täältä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2018!

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton koulutusohjelma on hyväksytty liiton hallituksen kokouksessa

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund, MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen sekä MPK:n edustajana Satu Virtanen. Kuva: Ossi Hietala.

Naisten Valmiusliitto ry:n koulutusohjelma hyväksyttiin 19.12. järjestetyssä hallituksen kokouksessa ja koulutusohjelma on luovutettu Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK). Koulutusohjelman laadinnalla pyrittiin kokoamaan liiton koulutukselliset tavoitteet ja koulutusratkaisut sekä muodostamaan näkemys koulutuksen kehitystarpeista.

Naisten Valmiusliitto haluaa lämpimästi kiittää koulutustyöryhmän jäseniä Heli Eräkorpea, Satu Mustalahtea, Marjo Tuomarantaa sekä MPK:n puolesta mukana toiminutta Satu Virtasta.

Myös MPK:n Naisten koulutuksen väliraportti 2017 on julkaistu 8.12. järjestetyssä Naisten osaaminen näkyväksi -seminaarissa. Naisten osallistuminen maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutukseen on entistä yleisempää ja asenneilmapiiri aiempaa myönteisempi, selviää MPK:n naisten koulutuksen väliraportista. Lisätietoja MPK:n raportista pääset lukemaan täältä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kaarina Suhoselle Reserviläisliiton ansiomitali

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhoselle on myönnetty Reserviläisliiton ansiomitali numero 1131. Naisten Valmiusliitto onnittelee pääsihteeriä!

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Anne Holmlundille 2. luokan Vapaudenristi

Naisten Valmiusliitto ry:n puheenjohtaja Anne Holmlundille on myönnetty 2. luokan Vapaudenristi maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä.

– Olen kiitollinen minulle myönnetystä arvokkaasta kunniamerkistä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja Suomen turvallisuus ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia, toteaa Holmlund.

Rauhanaikana Vapaudenristin kunniamerkki voidaan antaa henkilöille, jotka ovat toimineet ansiokkaasti puolustusvoimien, maanpuolustuksen ja erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä Suomen turvallisuusaseman hyväksi.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsenet vuodelle 2018

Naisten Valmiusliiton syyskokous järjestettiin 22.11.2017 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön emännöimänä. Kokouksessa valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Vuonna 2018 Naisten Valmiusliiton hallitus muodostuu seuraavista jäsenistä:

Samana päivänä järjestetyssä hallituksen kokouksessa Reservin Upseerien Naisten Perinneliitto ry ilmoitti liittonsa purkamisesta ja lopettamisesta, sekä järjestön eroamisesta Naisten Valmiusliitosta vuoden 2017 loppuun mennessä.

Syyskokouksessa kuultiin Turvallisuuskomitean sihteeristön erikoistutkija Pentti Olinin esitys päivitetystä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Kuvassa Pentti Olin Naisten Valmiusliiton puheenjohta Anne Holmlundin kanssa. Kuva: Kaarina Suhonen.

Tilaisuudessa luovutettiin Maanpuolustusmitali miekkojen kera Marja Hirvoselle. Kuva: Hanna Honkavuo.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitolle kunniakirja Finnish Security Awards -tilaisuudessa


Informaatiovaikuttamisen kurssinjohtaja Christina Forsgård ja Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen.

Naisten Valmiusliitto oli jälleen kolmen parhaan joukossa Finnish Security Awards -tilaisuudessa, tällä kertaa Turvallisuusalan vapaaehtoinen -kategoriassa. Naisten Valmiusliitto sai kunniakirjan Informaatiovaikuttamisen kurssista. Pilottikurssi toteutettiin vapaaehtoisten voimin Naisten Valmiusliiton Leijona 2017 -harjoituksessa. Ensimmäistä kertaa toteutettu kurssi täyttyi ilmoittautuneista alle kahdessa minuutissa ja saavutti suuren suosion. Kurssi järjestetään jälleen NASTA-harjoituksissa keväällä 2018.

Christina_Forsgård

Kurssin suunnittelussa oli vahvasti mukana kurssinjohtaja, yrittäjä Christina Forsgård, joka toteutti kurssin yhdessä kouluttajien ja varakurssinjohtajan kanssa.

”Suomen demokratian perustaa, luottamusta ja sananvapautta, haastetaan kovilla informaatiovaikuttamisen aseilla. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yleiseen mielipiteiseen, siksi sillä on väliä, että me erotamme valheet ja katalat vaikuttamispyrkimykset. Presidentti Niinistö on todennut, että infosodassa olemme kaikki maanpuolustajia. Onko mitään niin tärkeää turvallisuudelle kuin oikea tieto ja sen puolustaminen?” toteaa informaatiovaikuttamisen kurssinjohtaja Christina Forsgård.

Turvallisuusalan vapaaehtoinen -palkinto jaettiin vapaaehtoiselle tai vapaaehtoisryhmälle, joka on esimerkillisellä tavalla kunnostautunut ihmisen tai ihmisten turvallisuutta edistävässä vapaaehtoisessa toiminnassa.

Vuonna 2016 Naisten Valmiusliitto oli myös kolmen finalistin joukossa Turvallisuusalan yhteistyön edistäjä -kategoriassa.

Naisten Valmiusliitto haluaa kiittää kaikkia kurssin toteuttamiseen vaikuttaneita henkilöitä:

Kurssinjohtaja Christina Forsgård
Varakurssinjohtaja Ida Pääkkölä
Kouluttajat professori Jarno Limnéll, sisäministeriön viestintäjohtaja Mikä Mäkinen, ohjelmajohtaja Mika Aaltola, sotatieteen tohtori Saara Juntunen, toimittaja Jessikka Aro sekä valkohattuhakkeri Benjamin Särkkä.
Harjoituksen johtaja Pirkko Lokinperä

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Katarina 2018 -harjoituksen esite on julkaistu

Dragsvikissä 20. – 22.4. järjestettävän NASTA Katarina 2018 -harjoituksen esite on nyt julkaistu. Esitteen lisäksi tarkemmat kurssikuvaukset pääset lukemaan tästä. Harjoituksen esitteeseen pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Katarina 2018 -harjoituksen ilmoittautuminen alkaa 1.2.2018 klo 9. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta löydät täältä.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto mukana Yhteiskunnan turvallisuusstrategian esittelytilaisuudessa

Päivitetty Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) 2017 julkaistiin marraskuun alussa. Naisten Valmiusliitto oli mukana järjestöjen referenssiryhmässä, joka antoi omat kommenttinsa YTS:n päivitysvaiheessa. Päivitetyssä strategiassa järjestöt otetaan toimijoina vahvemmin huomioon yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten kanssa.

Tänään 7.11. järjestetyssä YTS:n esittelytilaisuudessa kuultiin turvallisuusaiheisia näkökulmia niin järjestöiltä, elinkeinoelämästä kuin maakunnilta ja kunnilta. Tilaisuus jatkui Nuku rauhassa -hankkeen tiimoilta turvallisuustoimijoiden esittelypisteillä ja toimintarasteilla. Naisten Valmiusliitto oli mukana tilaisuudessa omalla esittelypisteellä, jossa liiton vapaaehtoiset esittelivät 112 Suomi -sovellusta.

Päivitetyn Yhteiskunnan turvallisuusstrategian pääset lukemaan tästä.

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen

Nuku rauhassa -hankkeen hankekoordinaattori Kaisa Tölli

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee

Kuvat: Hanna Honkavuo

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naiset ovat kiinnostuneita turvallisuuskoulutuksesta

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlundia haastateltiin Helsingin Sanomien uutisessa ”Tarvitseeko Suomi naisetkin palvelukseen?”.  Artikkelissa haastateltiin useita henkilöitä aiheesta.

Holmlund korosti, että ”turvallisuuteen liittyvät tiedot ja taidot ovat sellaisia, joita kuka tahansa voi tarvita yllättävissä tilanteissa”.

Lue uutinen kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien sivuilta.

Helsingin Sanomat vaatii lukijalta sisäänkirjautumisen.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Reserviläisliitto Naisten Valmiusliiton jäseneksi

Kuva: Hanna Honkavuo

Reserviläisliitto hyväksyttiin sunnuntaina 23.10. Naisten Valmiusliiton 11. jäsenjärjestöksi. Reserviläisliiton jäsenyyden myötä liiton toiminta tavoittaa lähes 150 000 suomalaista turvallisuudesta ja varautumisesta kiinnostunutta naista.

– Reserviläisliitto vahvistaa Naisten Valmiusliiton asemaa kokonaisturvallisuuden kouluttajana ja asiantuntijana, toteaa pääsihteeri Kaarina Suhonen tiedotteessa.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Lue Reserviläisliiton tiedote aiheesta tästä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Ensimmäinen PikkuNASTA-harjoitus Savotar 2017 järjestetään 30.9. – 1.10.

Kuva: Hanna Honkavuo

Suuren suosion saavuttaneiden NASTA-harjoitusten rinnalle on käynnistymässä ensimmäistä kertaa PikkuNASTA-harjoitus. Mikkelissä Savotar 2017 nimellä järjestettävä harjoitus tarjoaa kaksi kurssia: Maasto- ja erätaidot sekä Myrskyn silmässä. Maasto- ja erätaidot kurssilla harjoitellaan muun muassa maastossa majoittumista, tilapäismajoitteen tekoa sekä suunnistusta. Myrskyn silmässä kurssilla kurssilaiset harjoittelevat puolestaan toimintaa onnettomuuspaikalla ja kadonneen etsintää.

PikkuNASTA-harjoitus on Naisten Valmiusliiton ja Etelä-Savon alueneuvottelukunnan tilaama, organisoima ja markkinoima kurssikokonaisuus, joka toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina. Vapaaehtoiset naiset toimivat organisaation johdossa.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Minnatar 2017 -harjoitus sujui onnistuneesti

Vesiturvallisuuskurssin harjoitus meneillään. Kuva: Hanna Honkavuo

Syksyn NASTA-harjoitus Minnatar 2017 järjestettiin 1. – 3. syyskuuta. Harjoituksen kokonaisvahvuus oli 240 henkilöä. Naisten Valmiusliitto haluaa kiittää kaikkia kurssilaisia sekä harjoituksen toteuttaneita vapaaehtoisia.

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Minnatar 2017 -harjoitus on käynnissä

Minnatar 2017 -harjoitus avattiin eilen perjantaina 1.9. Harjoituksen johtaja Irma Kärkkäinen toivotti kurssilaiset tervetulleeksi harjoitukseen, ja liiton puheenjohtaja Anne Holmlund toivotti liiton puolesta onnistunutta harjoitusta ja antoisia koulutuspäiviä. Karjalan lennoston komentajalta eversti Markus Päiviö ja Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtalta Erkko Nykäseltä toivottivat myös osaltaan kurssilaiset tervetulleeksi niin Karjalan lennostoon kuin Siilinjärvelle.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto kiittää kaikkia Nuku rauhassa -tapahtumiin ja -järjestelyihin osallistuneita

Naisten Valmiusliitto haluaa kiittää kaikkia Nuku rauhassa -tapahtumiin ja -järjestelyihin osallistuneita vapaaehtoisia sekä yhteistyökumppaneita!

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kurssipaikkoja arvottu Katarina 2018 -harjoitukseen

Helsingin Nuku rauhassa -kokonaisturvallisuustapahtumassa Naisten Valmiusliiton osastolla oli mahdollisuus osallistua NASTA-harjoituksen kurssipaikkojen arvontaan täyttämällä kotivara-kyselyn. Arvonta on nyt suoritettu ja onnellisille voittajille on ilmoitettu asiasta. NASTA-harjoitukseen arvottiin paikkoja 100-vuotiaan Suomen ja Naisten Valmiusliiton 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Jos onni ei tällä kertaa suosinut, kannattaa Katarina 2018 -harjoituksen kursseja käydä jo kuitenkin katsomassa. Ilmoittautuminen käynnistyy helmikuun alussa – tarkempi päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin.

Katso lisää Katarina harjoituksesta tästä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto osallistui Nuku rauhassa -päätapahtumaan

Kuva: Vapaaehtoinen Sari Jusslin esittelemässä liiton toimintaa.

Nuku rauhassa -päätapahtuma järjestettiin Kansalaistorilla Helsingissä 18.–19.8. Naisten Valmiusliitto oli mukana tapahtumassa omalla osastollaan. Viikonlopun aikana kokonaisturvallisuuteen kävi tutustumassa koko tapahtumassa noin 15 000 osallistujaa, joista 1500 oli koululaisia tai päiväkotilaisia. Viranomaisia tapahtumassa oli noin 100 ja vapaaehtoisia noin 300.

Naisten Valmiusliiton osastolla oli mahdollista tutustua liiton toiminnan lisäksi omatoimiseen varautumiseen ja pyöräyttää onnenpyörää. Turvallisuus- ja varautumiskoulutus kiinnosti useita.

Myös Maanpuolustuksen Tuen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä kansanedustaja Pekka Haavisto vierailivat osastolla.

Naisten Valmiusliitto on ollut mukana kaikissa Nuku rauhassa -kokonaisturvallisuustapahtumissa. Liitto on mukana myös Vaasassa 23.8. ja Oulussa 25.–26.8. järjestettävissä tapahtumissa.

Naisten Valmiusliitto haluaa kiittää kaikkia jo järjestettyihin tapahtumiin osallistuneita kuin tuleviin tapahtuviin osallistuvia vapaaehtoisia!

Kuva: Maanpuolustuksen tuen puheenjohtaja Reijo Karhinen tutustumassa omatoimiseen varautumiseen.

Kuva: Liiton toimijat yhteiskuvassa Pekka Haaviston kanssa.

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Vapaaehtoiset naiset kouluttautuvat toimimaan häiriötilanteissa – puheenvuoro Nuku rauhassa -kotisivuilla

Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri Hanna Honkavuo kirjoitti kommentin vapaaehtoisten naisten turvallisuusosaamisen hyödyntämisestä. Lue teksti osoitteessa www.nukurauhassa.fi.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton toimisto lomailee 1.-30.7.

Naisten Valmiusliiton toimiston väki rentoutuu lomalla 1.-30.7.

Aurinkoista kesää kaikille!

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Arjen turvallisuustaitoja maahanmuuttajanaisille -kurssille mahtuu vielä mukaan

Vielä on tilaa Minnatar 2017 -harjoituksessa! Arjen turvallisuustaitoja maahanmuuttajanaisille -kurssi järjestetään 1.-3.9.2017.

NASTA-harjoitus on varmasti unohtuman kokemus, jossa mielenkiintoisen kurssin lisäksi on taatusti positiivinen ilmapiiri ja mukaansa tempaava yhteishenki.

Katso tästä tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu mukaan.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Minnatar 2017 -harjoituksen ilmoittautuminen alkaa maanantaina 19.6.

Minnatar 2017 -harjoituksen ilmoittautuminen alkaa maanantaina 19.6. klo 9. Jokaiselle kurssille otetaan 15 ensikertalaista. Loput kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Katso tästä tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta, sekä ilmoittaudu mukaan maanataina 19.6. klo 9.

 

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Leijona 2017 -harjoituksen kuvat on julkaistu

Leijona 2017 -harjoituksen kuvat on nyt julkaistu Naisten Valmiusliiton Flickr-valokuvasivustolla. Naisten Valmiusliiton kuvatililtä löydät myös muiden harjoitusten kuvia.

Leijona 2017 -harjoituksen kuvia pääset katsomaan tästä.

Kuva: Marjatta Hinkkala

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto marssi Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallisessa paraatissa

Naisten Valmiusliitto osallistui omalla marssiosastollaan Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnalliseen paraatiin 4.6.2017. Liiton marssiosastoa johti pääsihteeri Kaarina Suhonen, lipunkantajana oli Helsingin seudun alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Elsi Tuominen sekä lippuairueina Teea Pallaskari ja Heli Eräkorpi. Marssiosastossa oli mukana noin 30 vapaaehtoista naista Helsingin, Uudenmaan, Kaakkois-Suomen sekä Turun ja Porin alueneuvottelukunnasta.  Liiton puheenjohtaja Anne Holmlund oli mukana kutsuvieraiden joukossa.

Liiton marssijat pukeutuivat yhtenäisesti mustaan pitkähihaiseen jakkuun ja housuihin, sekä valkoiseen paitaan. Marssijoilla oli kaulassaan liiton väreissä oleva violetti kolmiomallinen kesähuivin. Liitolla ei ole yhtenäistä järjestöasua.

Paraatikatselmus järjestettiin Senaatintorilla ja ohimarssi Mannerheimintiellä. Keskustassa oli myös yleisölle suunnattu moniviranomaisnäyttely ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan konsertti. Valtakunnallisen juhlavuoden paraatin teema oli ”Maanpuolustus kuuluu kaikille”.  Paraatiin arvioitiin osallistuneen 1313 henkilöä, 50 ajoneuvoa, 24 ilma-alusta ja 11 alusta. Lisäksi yleisöä oli paikalla runsaasti.

Naisten Valmiusliitto ry osallistuu myös itsenäisyyspäivän valtakunnalliseen paraatiin, joka pidetään tänä vuonna Kuopiossa.

Paraatin ohimarssin voit katsoa tästä linkistä.

Naisten Valmiusliiton ohimarssi alkaa kohdasta 22:50.

Kuvat: Martin-Éric Racine

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton 20-vuotisjuhlaseminaari

Naisten Valmiusliiton 20-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Säätytalolla perjantaina 19.5. Tilaisuus alkoi kutsuvieraiden juhlavastaanotolla klo 11.30 ja jatkui varsinaisella seminaarilla klo 13.

Seminaarissa kuultiin liiton kunniapuheenjohtaja, ministeri Elisbeht Rehnin puhe naisten osuudesta kokonaismaanpuolustuksessa, historiakatsaus liiton alkuvuosilta Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesalan pitämänä, sekä sisäministeri Paula Risikon juhlapuhe naisista turvallisuuden tekijöinä. Risikko kannusti naisia lähtemään rohkeasti turvallisuuden vapaaehtoistoimintaan. Lue Risikon puheesta lisää tästä.

Kahvitauon jälkeen seminaari jatkui paneelikeskustelulla otsikolla ”Ovatko naiset viranomaisten tukena
häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa?”. Seminaari innosti myös kuuntelijoita osallistumaan keskusteluun kommentoimalla ja esittämällä tarkentavia kysymyksiä. Ajankohtaiseen keskusteluun osallistui panelisteina Naisten Valmiusliiton entinen puheenjohtaja Anneli Taina, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen, Etelä-Savon aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen, Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen sekä puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari. Kommentaattoreina paneeliin osallistui kansanedustaja Marisanna Jarva, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen ja Naisten Valmiusliiton aktiivi Lotta Saarenmaa.

Seminaari päättyi liiton entisen puheenjohtajan, valtioneuvos Riitta Uosukaisen sanoihin Paavo Cajanderin runosta ”tää maa ei koskaan sortua saa”.

Kuvia tapahtumasta:

Juhlavastaanotto on alkanut. Pääsihteeri Kaarina Suhonen ja puheenjohtaja Anne Holmlund edustavat.

Liiton kunniapuheenjohtaja, ministeri Elisabeth Rehn.

Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala.

Sisäministeri Paula Risikko.

Seminaarin paneeli: Anneli Taina, Mervi Parviainen, Minna Karhunen, Marko Nieminen sekä Mika Kari.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen.

 

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Leijona 2017 -harjoitus on käynnistynyt

Hattulassa Panssariprikaatissa 5. – 7.5. järjestettävä Leijona 2017 -harjoitus on käynnistynyt. Harjoituksen avaijaisia vietettiin aurinkoisissa tunnelmissa. Naisten Valmiusliitto toivottaa kaikille osallistujille mukavaa harjoitusta!

Kuvassa Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund (vas.), Leijona 2017 -harjoituksen johtaja Pirkko Lokinperä, sekä Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Syksyn Minnatar 2017 -harjoituksen esite on julkaistu

1.–3.9. Siilinjärvellä järjestettävä Minnatar 2017 -harjoituksen kurssiesite on nyt julkaistu! Kannattaa ottaa kalenteri esiin ja merkitä päivämäärä muistiin, sillä Minnattaren ilmoittautuminen alkaa maanantaina 19.6. klo 9.

Tulevan harjoituksen kurssit ovat:

  1. Luonnonmuona – Evästä ehtimässä
  2. Makean toiminnan joukot maastossa – Munkkipilleet metässä
  3. Selviytyminen maastossa – Rytteikössä rymytään
  4. Suomalainen nainen maanpuolustajana
  5. Vesiturvallisuus – Oekeesti puatissa
  6. Ilmapuolustus tutuksi – Muasta ilimaan ja takas
  7. Arjen turvallisuustaitoja maahanmuuttajanaisille (avoin Suomen kansalaisuuden saaneille)
  8. JohdaNASTA III (suljettu kurssi harjoituksen organisaatiolle)

Minnatar 2017 -harjoituksen esite.

Katso lisää Minnattaren sivuilta.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

Naisten Valmiusliitto ry toivottaa hyvää kansallista veteraanipäivää.

Liiton puheenjohtaja Anne Holmlund sekä pääsihteeri Kaarina Suhonen osallistuvat tänään Lahden Messukeskuksessa järjestettävään kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan.

Vuoden 2017 kansallisen veteraanipäivän teema on Sinun veteraanipäiväsi – Din veterandag. Teeman myötä halutaan tuoda esille, että veteraanipäivä on meidän kaikkien yhteinen juhla – sinun juhlasi.

Tilaisuuden kunniavieraita ovat sotiemme veteraanit läheisineen.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton 20-vuotisjuhlaseminaarin ilmoittautuminen on käynnistynyt

Naisten Valmiusliiton 20-vuotisjuhlaseminaari järjestetään perjantaina 19.5.2017 Säätytalolla Helsingissä. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on alkanut. Paikkoja seminaariin on rajoitetusti ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Katso tilaisuuden ohjelma tästä ja ilmoittaudu mukaan.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto antoi kaksi lausuntoa puolustusselontekoon liittyen

Pääsihteeri Kaarina Suhonen oli keskiviikkona 15.3. eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa sekä torstaina 23.3. puolustusvaliokunnassa kutsuttuna asiantuntijana kuultavana Naisten Valmiusliiton antamasta lausunnosta puolustusselontekoon liittyen. Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16.2.2017.

Lausunnossaan liitto pitää hyvänä, että puolustusselonteossa oli huomioitu vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja nostettu selkeästi esille naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittäminen sekä naisten määrän lisääminen kriisinhallintatehtävissä. Naisten Valmiusliitto ry suhtautuu kuitenkin varauksellisesti kannanottoon yleisistä kutsunnoista – sen sijaan liitto kannattaa erillisen selvityksen tekemistä siitä, mitä eri mahdollisuuksia on lisätä naisten tietoisuutta vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja miten varautumiskoulutusta voitaisiin valtakunnallisesti mahdollistaa nykyistä paremmin ja kattavammin.

Lausunnossaan Naisten Valmiusliitto ry näkee seuraavia mahdollisuuksia vapaaehtoisen turvallisuus- ja maanpuolustustyön kentällä ja on valmis edistämään niitä omalla toiminnallaan:

  1. Vapaaehtoisilla ei-asevelvollisilla naisilla on vahvaa varautumiseen liittyvää siviiliosaamista, jota voidaan hyödyntää vapaahetoisessa maanpuolustuskoulutuksessa – myös kouluttajina.
  2. Naiset ovat motivoituneita kouluttautumaan ja valmiita sitoutumaan yhteiskunnan varautumistehtäviin.
  3. Osaavat ja sitoutuneet vapaaehtoiset voivat toimia erikseen nimetyissä tukitehtävissä paikallispuolustuksessa sekä viranomaisten tukena kriisitilanteissa.
  4. Valtakunnallisen varautumiskoulutuksen koordinoinnin, järjestämisen ja kehittämisen entistä tehokkaammaksi.
  5. Vastataan uusiin koulutustarpeisiin, joita Puolustusvoimat nimeää tarvitsevansa koulutettujen vapaaehtoisten osalta.

Liitto näkee toimintaympäristössä kuitenkin seuraavia haasteita:

  1. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tukea on leikattu; taloudellinen tuki on vuosittain epävarmaa, mikä vaikeuttaa koulutustoiminnan suunnittelua ja toteutusta.
  2. Valmiuksien hankkiminen ei onnistu, ellei järjestetä koulutusta.
  3. Naisten Valmiusliiton koulutusalustana toimivan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan painopiste on sotilaallisessa ja sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa.
  4. Yhteisen tilannekuvan puuttuminen viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä.
  5. Naisten kannusteet ovat vähäiset.
  6. Työnantajien suhtautuminen vapaaehtoisten koulutukseen vaihtelee.
  7. Yhteinen varautumisrekisteri ja vapaaehtoisten osaamiskartoitus puuttuvat.
  8. Varautumiskoulutuksen mahdollisuuksista ei tiedetä riittävästi.
  9. Järjestöjen välisen yhteistyön koordinoin

Liitto katsoo, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja yhteiskunnassa on olemassa selkeä tarve varautumiskoulutukselle.  Tämä näkyy siinä, että valtakunnalliset  NASTA-harjoitukset ovat todella suosittuja ja kaikki halukkaat  eivät pääse kurssille. Koulutus on parasta varautumista, ja tätä liitto haluaa edistää toiminnallaan. Varautumiskoulutus lisää samalla myös kansalaisten kriisinkestokykyä.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliiton uudet kotisivut ovat nyt auki!

Naisten Valmiusliiton kotisivut saivat raikkaamman ilmeen äskettäin toteutetussa uudistuksessa. Ilmeen raikastuksen lisäksi uusien sivujen käyttäminen on nyt entistä helpompaa – liitto toivoo, että sivulla vierailevat löytävät etsimänsä vaivattomasti.

– Olemme erittäin iloisia uusista kotisivuistamme. Sivumme ovat nyt selkeät ja tukevat paremmin liiton toimintaa, toteaa pääsihteeri Kaarina Suhonen.

Liiton tavoitteena uudistuksessa oli myös kotisivujen parempi informatiivisuus ja  päivitettävyys. Tavoite saavutettiin ja nyt helppokäyttöinen päivitystyökalu mahdollistaa sivujen nopeat päivitykset.

Uudet kotisivut toteutettiin yhdessä Momentti Oy:n kanssa. Yhteistyö sujui mutkattomasti heti alusta lähtien ja yritys osasi tarttua liiton toiveisiin. Uudistuksen myötä liiton kotisivut muokkautuvat tietokoneiden lisäksi niin tableteille kuin älypuhelimille.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliito ry:n hallituksen uudet jäsenet kaudelle 2017-2018

Liiton syyskokouksessa 23.11.2016 valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kaudeksi 2017-2018:

Lisäksi valittiin uusi varajäsen vuodeksi 2017

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Anne Holmlund jatkaa liiton puheenjohtajana

Naisten Valmiusliitto ry:n syyskokous järjestettiin 23.11.2016 Finlands svenska Marthaförbund rf:n emännöimänä. Anne Holmlund valittiin jatkamaan liiton puheenjohtajana toimikaudella 2017-2018.

Tilaisuudessa luovutettiin Maanpuolustusmitalit kultaisin miekoin Arja Haakanalle sekä Kristina Alholle. Virpi Alapeterille myönnetty mitali luovutetaan myöhemmin Alapeterin ollessa estynyt osallistumasta luovutustilaisuuteen.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Naisten Valmiusliitto turvallisuusalan yhteistyön edistäjä -finalisti

Naisten Valmiusliitto oli kolmen parhaan joukossa ehdolla Turvallisuusalan yhteistyön edistäjä -palkinnon saajaksi 13.10.2016 järjestetyssä Finnish Security Awards 2016 -tilaisuudessa. Palkinnon voitti Iceherats-toimintamalli. Finaaliin pääsi Naisten Valmiusliiton ja Iceheartsin lisäksi myös Maahanmuuttovirasto Migrin Yövalo-harjoitus. Ehdokkuus oli huomionosoituksena erityisesti kiitos liiton vapaaehtoisille toimijoille!

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Yhteiskuljetuksia Hoikkaan

Yhteiskuljetuksia harjoitukseen. Osa Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnista järjestää yhteiskuljetuksia Kajaanissa 23.-25.9. pidettävään Hoikka-harjoitukseen.

Hämeen alueneuvottelukunta järjestää harjoitukseen omakustanteisen linja-autokyydin, joka kulkee reittiä Riihimäki – Hämeenlinna – Tampere – Jyväskylä – Kuopio – Kajaani. Bussi lähtee Riihimäeltä perjantaiaamuna klo 00:00 ja menopaluun hinta noin 50,- euroa. Paluu sunnuntaina sama reittiä. Lisätietoja antaa Hämeen alueneuvottelukunnan koulutus- ja kuljetusvastaava Maire Kärkäs: puh. 041 447 0590 ja maire.karkas(a)phnet.fi.

Helsingistä Kajaaniin pääsee esimerkiksi Uudenmaan alueneuvottelukunnan järjestämällä yhteiskuljetuksella. Kaartin jääkärirykmentti on myöntänyt tukena linja-autokuljetuksen Kajaaniin ja takaisin, joten kyyti on ilmainen.

Bussi lähtee perjantaina 23.9.2016 klo 03.00 Mikonkadun tilausajopysäkiltä, Helsingistä ja ajaa suoraan prikaatille. Paluukuljetus lähtee sunnuntaina 25.9.2016 klo 14.30 ja suuntaa Helsingin päärautatieasemalle. Kyytiin mahtuu mukaan 48 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Sitovat ilmoittautumiset sirkka.orre@msoynet.com: sähköpostiin oma nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja mille kurssille on Hoikassa osallistumassa.

NASTA-harjoitukset

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneitamme ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Puolustusvoimat, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta).

Kaarina Suhonen liiton pääsihteeriksi

Naisten Valmiusliitto ry:n hallitus on valinnut liiton pääsihteeriksi 1.8. alkaen Kaarina Suhosen Lahdesta. Hän on aiemmin työskennellyt esimiestehtävissä erikoissairaanhoidossa. Suhosella on pitkä kokemus vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä sekä koulutus- että järjestöpuolella. Kokemusta on myös maakuntajoukoista. Suhonen on ollut mukana Naisten Valmiusliiton toiminnassa hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut liiton Nasta-harjoituksissa kouluttajana ja ollut myös mukana alueneuvottelukunnan toiminnassa.

Naisten Valmiusliiton hallitus vakinaisti liitossa järjestösihteerin toimen. Uudeksi viestintä- ja järjestösihteeriksi 1.8. alkaen valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Honkavuo Kuopiosta. Hänen aikaisempi työtaustansa löytyy pelastustoimen kansainvälisestä hankemaailmasta, erityisesti valmiussuunnittelun tiimoilta. Kokemusta on kertynyt niin hankeviestinnästä kuin projektin vetämisestä.

Liiton nykyinen järjestösihteeri Veera Vanhanen jatkaa koulutussihteeri-nimikkeellä 1.7. alkaen. Pääsihteerin tehtäviä hoitaa Satu Mustalahti 1.8. asti. Liiton yhteystiedot löytyvät täältä.