Naisten Valmiusliiton kunniapuheenjohtaja, ministeri Elisabeth Rehn vastaanotti 16. syyskuuta 2026 Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin. Mitalin luovutti liiton puheenjohtaja Paula Risikko.
Rehn oli ensimmäisten Naisten Valmiusliiton kultaisella ansiomitalilla palkittujen joukossa, kun liiton historian ensimmäiset ansiomitalit myönnettiin 27. marraskuuta 2025. Hän ei päässyt tuolloin osallistumaan eduskunnan puhemiehistön edustustilassa järjestettyyn luovutustilaisuuteen, joten mitali luovutettiin hänelle nyt henkilökohtaisesti.
Tienraivaaja naisten maanpuolustuksessa
Elisabeth Rehn toimi Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana vuosina 1997–2002 ja on nykyisin liiton kunniapuheenjohtaja. Hänellä oli keskeinen rooli liiton toiminnan vakiinnuttamisessa sen ensimmäisinä toimintavuosina.
Rehnin oma suhde maanpuolustukseen ulottuu jo lapsuuteen. Hän toimi pikkulottana ja on myöhemmin urallaan ollut monella tavalla avaamassa naisille uusia mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen ja turvallisuustyöhön.
Rehn teki vuonna 1990 historiaa Suomen ja Euroopan ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä sekä maailman ensimmäisenä päätoimisena naispuolisena puolustusministerinä. Yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan oli naisten vapaaehtoisen asepalveluksen edistäminen. Rehnin ministerikaudella valmisteltiin lainsäädäntö, joka mahdollisti naisille vapaaehtoisen asepalveluksen. Laki hyväksyttiin vuonna 1995, ja ensimmäiset naiset aloittivat palveluksensa saman vuoden syksyllä.
Rehnin puolustusministerikaudella otettiin merkittäviä askelia myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisessä. Hänen työnsä naisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi loi osaltaan pohjaa sille toimintaympäristölle, jossa myös naisten vapaaehtoinen maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutus kehittyi.
Nuoren liiton asemaa rakentamassa
Rehn tuli mukaan Naisten Valmiusliiton toimintaan jo liiton perustamisvuonna 1997 ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1997–2002. Hän näki liiton toiminnan luontevana jatkona lottien tekemälle maanpuolustustyölle – uudessa ajassa ja uudenlaisilla toimintatavoilla.
Liiton ensimmäisinä vuosina toimintaa rakennettiin ja sen asemaa suomalaisessa maanpuolustus- ja turvallisuuskentässä vahvistettiin. Rehnin puheenjohtajakaudella aloitettiin yhteistyö muun muassa puolustusministeriön ja Puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimien tuki oli alusta alkaen merkittävää liiton koulutustoiminnalle.
Rehn johti Naisten Valmiusliittoa viiden vuoden ajan. Hänen puheenjohtajakautensa loi osaltaan perustaa liiton myöhemmälle kasvulle ja naisten maanpuolustus- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiselle.
Naisten Valmiusliiton kultainen ansiomitali
Naisten Valmiusliiton kultainen ansiomitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erittäin ansiokkaasti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti edistänyt liiton tavoitteita.
Naisten Valmiusliitto otti oman ansiomitalijärjestelmänsä käyttöön vuonna 2025. Rehn oli ensimmäisten kultaisella ansiomitalilla palkittujen joukossa.
Naisten Valmiusliiton lähettämät osallistujat osallistuivat 4.–5. heinäkuuta Virossa Naiskodukaitsen järjestämälle Ole valmis! -harjoitusleirille. Viron Humalassa järjestettyyn naisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitukseen osallistui 210 henkilöä.
Kaksipäiväisen harjoituksen aikana osallistujat kiersivät ennalta jaetuissa ryhmissä kymmenellä eri harjoitusrastilla, joilla harjoiteltiin muun muassa maastossa selviytymistä, sammutustekniikoita, erilaisten vammojen hoitoa, elvytystä, ampumaturvallisuutta ja tulentekoa. Harjoituksen tavoitteena oli ylläpitää ja vahvistaa naisten maanpuolustustietoisuutta sekä perustaitoja poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Naisten Valmiusliittoa harjoituksessa edusti kolme aktiivista naista. Harjoitukseen osallistui kansainvälisiä vieraita myös Ruotsista, jossa naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekee Svenska Lottakåren. Ruotsalaisosallistujien joukossa oli järjestön pääsihteeri Anna Nubäck. Toimintaa helpottamaan oli kansainvälisille vieraille oli varattu Naiskodukaitsen puolesta ihan oma tulkki.
Kansainvälinen yhteistyö näkyi myös leirielämässä. Majoitusta varten alueelle pystytettiin 21 suomalaista puolijoukkuetelttaa, ja osallistujat pystyttivät ja purkivat leirin yhdessä.
Kuvassa ovat Naisten Valmiusliiton lähettämät osallistujat Ulla-Maija Niemi (kolmas vasemmalta), Minna Lukala (ensimmäinen oikealta) ja Pia Kokko (toinen vasemmalta) yhdessä Ruotsista saapuneiden Svenska Lottakårenin osallistujien kanssa. Svenska Lottakårenin pääsihteeri Anna Nubäck on kuvassa neljäs vasemmalla. Keskellä maastoasussa on tulkkina toiminut paikallinen Naiskodukaitsen edustaja Gea Liblik.
Harjoitukseen voi Virossa osallistua myös lasten kanssa
Yksi Naiskodukaitsen toimintamallin erityispiirteistä on mahdollisuus ottaa lapset mukaan harjoituksiin. Tavoitteena on madaltaa naisten osallistumiskynnystä tilanteissa, joissa lapsille olisi muutoin järjestettävä hoito harjoituksen ajaksi.
Lapset jaettiin iän mukaan nuorempien ja vanhempien ryhmiin, joille järjestettiin harjoituspäivien ajaksi omaa ohjelmaa. Lapset majoittuivat samoissa teltoissa huoltajiensa kanssa.
Naiskodukaitsella on myös oma Ole valmis! -mobiilisovellus, jonka harjoitukseen osallistuneet latasivat puhelimiinsa etukäteen. Varautumiseen ja erilaisissa kriisitilanteissa toimimiseen opastava sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista myös Suomessa.
Harjoitus vietiin läpi haastavassa säässä
Viikonlopun aikana osallistujat pääsivät testaamaan taitojaan myös käytännössä vaihtelevissa sääolosuhteissa. Vettä satoi ajoittain erittäin voimakkaasti, ja sunnuntaina alueelle nousi voimakas ukkosmyrsky. Sen vuoksi leirin purkaminen aloitettiin noin tuntia suunniteltua aikaisemmin.
Huono sää oli tiedossa jo etukäteen. Harjoitukseen oli alun perin ilmoittautunut yli 400 osallistujaa, mutta noin puolet heistä peruutti osallistumisensa huonon sääennusteen vuoksi.
Haastavista olosuhteista huolimatta kaksipäiväinen harjoitus tarjosi mahdollisuuden harjoitella monipuolisesti turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä tehdä yhteistyötä virolaisten ja ruotsalaisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoiden kanssa.
Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko korosti Oulun alueneuvottelukunnan 30-vuotisjuhlassa lauantaina 22.8. yksilöiden osaamisen ja toimintakyvyn merkitystä yhteiskunnan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle.
Artikkelikuva: Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko liiton 25-vuotisjuhlassa Ritarihuoneella vuonna 2022.
– Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut varautumisen ja turvallisuusosaamisen entistäkin tärkeämmiksi kansalaistaidoiksi, joita on hyvä opetella jo lapsuudessa. Siksi jokaisella koulutusasteella on oltava varautumisen ja turvallisuustaitojen opetusta, esitti Risikko puheessaan.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (2025) kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtimiseen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kansalaisilla on kokonaisuudessa tärkeä rooli: ihmisten tiedot, taidot ja toimintakyky vahvistavat paitsi heidän omaa ja läheistensä turvallisuutta myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
– Jokainen meistä on turvallisuuden tekijä. Mitä paremmin ihmiset osaavat varautua, toimia häiriötilanteissa ja auttaa myös muita, sitä vahvempi on koko yhteiskunnan kriisinkestävyys. Siksi jokaisen osaamisella on merkitystä, Risikko sanoi.
Naisten Valmiusliitto vahvistaa tätä osaamista tarjoamalla naisille mahdollisuuksia kehittää käytännön turvallisuus- ja varautumistaitoja, joista on hyötyä niin tavallisessa arjessa kuin erilaisissa yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteissa. Samalla vahvistuvat luottamus omaan osaamiseen, toimintakyky ja valmius auttaa muita.
Vuonna 1997 perustettu Naisten Valmiusliitto on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu kymmenen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden parissa toimivaa jäsenjärjestöä.
Valtakunnallinen toiminta muuttuu käytännön tekemiseksi eri puolilla Suomea alueneuvottelukuntien kautta. Ne kokoavat yhteen jäsenjärjestöjen ja alueen muiden toimijoiden osaamista, järjestävät koulutusta ja tapahtumia sekä rakentavat paikallisia yhteistyöverkostoja.
– Oulun alueneuvottelukunta on tehnyt kokonaisturvallisuustyötä jo 30 vuoden ajan. Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu suuri määrä vapaaehtoistyötä, koulutuksia ja yhteistyötä sekä ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat halunneet vahvistaa omaa, muiden turvallisuutta ja koko Suomen turvallisuutta, kiitteli Risikko.
Oululla on myös erityinen yhteys Naisten Valmiusliiton historiaan. Liiton perustajajäsen, varatuomari Eeva Lindblad valittiin Naisten Valmiusliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi liiton perustavassa kokouksessa tammikuussa 1997.
Puheenjohtajakautensa jälkeen Lindblad jatkoi pitkään aktiivista työtä Oulun alueneuvottelukunnassa.
Kuvassa vasemmalla Paula Risikko ja Eeva Lindblad Naisten Valmiusliiton 25-vuotisjuhlassa Ritarihuoneella vuonna 2022.
– Oulun alueneuvottelukunta on ollut aktiivinen toimija, joka on tarttunut innokkaasti uusiin ideoihin ja kehittänyt toimintaa eteenpäin. Oulussa syntyneistä toimintatavoista ja ideoista on saatu aineksia myös muiden alueneuvottelukuntien toimintaan eri puolilla Suomea.
Kolmekymmentä vuotta aktiivista toimintaa on hieno saavutus. Sen takana on valtava määrä vapaaehtoistyötä, innostusta ja halua kehittää toimintaa. Oulun alueneuvottelukunta on osoittanut, että yhdessä tekemällä voidaan saada paljon aikaan, Risikko totesi.
Maanpuolustuskoulutus MPK uudistaa verkkopalvelujaan kesällä 2026. Uudistuksen vuoksi MPK koulutuskalenterissa on käyttökatko 15.6.–1.7.2026.
Käyttökatkon aikana myöskään Naisten Valmiusliiton kursseille ei voi ilmoittautua. Ilmoittautuminen avautuu jälleen heinäkuun alussa uuden koulutuskalenterin käyttöönoton yhteydessä.
MPK tavoitteena on rakentaa aiempaa selkeämpi ja helppokäyttöisempi palvelukokonaisuus, joka helpottaa koulutusten löytämistä ja niihin ilmoittautumista.
Uudet MPK verkkosivut avautuivat 15.6.2026, ja uusi koulutuskalenteri sekä OmaMPK-palvelu otetaan käyttöön 1.7.2026.
Lisätietoja uudistuksesta ja käyttökatkon vaikutuksista löydät MPK verkkosivuilta.
Kun turvallisuustilanne maailmassa muuttuu, moni pysähtyy pohtimaan omaa rooliaan ja keinojaan varautua. Äänekoskella asuva Sonja Ahola, 29, löysi vastauksia Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksista – ja päätyi lopulta tekemään päätöksen, joka vei hänet vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja edelleen Reserviupseerikouluun.Jututimme häntä ensin päätöksestä hakeutua palvelukseen ja myöhemmin uudelleen palveluksen aikana, kun hänen polkunsa oli edennyt johtajakoulutukseen.
Ahola kuuli Naisten Valmiusliiton toiminnasta ja NASTA-harjoituksista ensimmäisen kerran vuonna 2023 seurattuaan liiton sosiaalista mediaa ja tapahtumakalenteria. Ajankohta ei ollut sattumaa: maailman turvallisuustilanne herätti hänessä tarpeen toimia. – Monien muiden tavoin koin tarvetta valmistautua jollain konkreettisella tavalla kohtaamaan epävarmuutta ja muuttuvaa maailmantilannetta, Ahola kertoo.
Ensimmäinen askel oli hakeutuminen NASTA-harjoitukseen, ja kurssivalinta oli harkittu. – Päädyin hakemaan nimenomaan henkisen kriisinkestävyyden kurssille. Toivoin saavani työkaluja tulevaisuuden varalle – sekä yksilönä että osana yhteiskuntaa.
Kokemuksia NASTA-harjoituksista
Ahola on osallistunut NASTA Poro -harjoitukseen Rovaniemellä henkisen kriisinkestävyyden kurssilla sekä NASTA Ilimatar -harjoitukseen Rissalassa informaatiovaikuttamisen kurssilla. Kiinnostusta olisi ollut myös maastotaitoihin ja luonnonmuonaan, mutta kaikkiin kursseihin ei aina mahdu mukaan.
Harjoituksissa hänelle avautui laajempi kuva vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja sen tekijöistä. Ja Ahola nostaa esiin myös toisen, pysäyttävän havainnon. – Oivalsin, että Suomessa on valtava joukko eri-ikäisiä naisia, jotka haluavat konkreettisin tavoin osallistua turvallisuuden kehittämiseen ja puolustamiseen. Monilla on taustallaan pitkä kokemus koulutuksista ja leireistä. Useat haluaisivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen, mutta eivät enää ikänsä puolesta voi. Se sai minut pohtimaan omaa tilannettani uudella tavalla.
NASTA-harjoituksissa erityisen merkityksellisiksi jäivät kohtaamiset. – Mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet keskustelut muiden kurssilaisten ja kurssinvetäjien kanssa. Yhteishenki oli todella hyvä. Harjoitusten jälkeen olin koko ajan varmempi siitä, että tällä porukalla ja tällä asenteella me pärjäämme myös kriiseissä.
Päätös hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen
Ajatus vapaaehtoisesta asepalveluksesta kypsyi vähitellen, mutta ratkaiseva hetki syntyi NASTA Ilimatar -harjoituksessa. – Juttelin yöllä päivystysvuorossa parini kanssa aiheesta. Silloin jotenkin havahduin siihen, että minullahan olisi vielä mahdollisuus hakea palvelukseen. Samalla vahvistui ajatus, että koska voin, minun myös täytyy.
Päätös ei jäänyt pitkäksi aikaa pohdinnan tasolle, ja ennen palveluksen alkua Ahola valmistautui erityisesti henkisesti. – Päätös vahvistui parin viikon sisällä. Puolustusvoimien verkkosivuilta löytyi kattavasti tietoa hakemisesta ja käytännön järjestelyistä, joten asiat etenivät suoraviivaisesti. Valintatilaisuuteenkin oli vielä hyvin aikaa, joten ehdin järjestellä siviiliasiat kuntoon. Tiesin, että edessä olisi hyppy tuntemattomaan ja oma mukavuusalue täytyisi palveluksen aikana ylittää monta kertaa. Mietin myös etukäteen, miten sopeutuisin yhteiseloon pääasiassa noin kymmenen vuotta nuorempien palvelustovereiden kanssa. Ensisijaisesti odotin kuitenkin saavani sotilaskoulutuksen minulle soveltuvaan tehtävään.
Ensiaskeleet varusmiespalveluksessa
Haastatteluhetkellä Ahola suorittaa vapaaehtoista asepalvelustaan Kainuun prikaatissa kolmannessa jääkärikomppaniassa. Ensimmäinen päivä varuskunnassa jäi mieleen vahvasti. – Olo oli odottava ja jollain tavalla levoton, kuten uusien asioiden äärellä usein on. Takana oli bussimatka varuskuntaan ja edessä varusteiden hakua, lomakkeiden täyttöä ja tulevien tupalaisten tapaamista. Ensimmäinen päivä oli hektinen mutta kokemuksena positiivinen – ensimmäisen yön nukuinkin kuin tukki.
NASTA-harjoituksista saadut kokemukset helpottivat siirtymää. – Aiemmat kokemukset varuskuntaympäristöistä ja esimerkiksi varusvarastolla toimimisesta sujuvoittivat palveluksen alkua. Jos olisin ehtinyt Intti tutuksi naisille -kurssille, olo olisi varmasti ollut vielä valmistautuneempi. Suosittelen kurssia kaikille, jotka pohtivat asepalvelusta.
Epävarmuutta ja onnistumisia
Palveluksen alkuvaiheessa suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut epävarmuus, mutta samalla Ahola korostaa yhteisöllistä näkökulmaa. – Täysin tuntemattomaan hyppääminen on vaikeinta. Kaikki haluavat suoriutua hyvin. Tilanteet, joissa huomaa tarvitsevansa enemmän harjoitusta kuin toiset, voivat tuntua raskailta. Asepalvelus on ennen kaikkea työtä yhteisen päämäärän eteen. Tavoitteena on, että jokainen löytää omat vahvuutensa ja että eri osa-alueilla ne täydentävät toisiaan.
Palkitsevinta on ollut oman kasvun huomaaminen. – Useimmiten pystyy paljon enempään kuin mitä aluksi ajattelee. On hienoa huomata olevansa tänään hieman taitavampi ja tietävämpi kuin eilen.
Katse tulevaan ja viesti muille
Vapaaehtoiselta asepalvelukselta Ahola toivoo ennen kaikkea laadukasta sotilaskoulutusta ja syvempää ymmärrystä Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä, sotilaan perustaidoista sekä niiden ylläpitämisestä. Myös johtajakoulutus kiinnostaa. – Ajatuksena on osallistua Naisten Valmiusliiton ja MPK:n toimintaan myös palveluksen jälkeen ja hyödyntää palveluksessa saatuja kokemuksia siellä.
Naisten rooli maanpuolustuksessa ja kokonaisturvallisuudessa on hänen mielestään keskeinen. – Vastuu maamme puolustamisesta kuuluu yhtä lailla naisille ja miehille. Asepalvelus on yksi tärkeä osa, mutta sen lisäksi on monia muita tapoja osallistua – ja näitä väyliä kehitetään jatkuvasti.
Lopuksi Ahola haluaa esittää vahvan viestin muille naisille. – Meillä aikuisilla on tärkeä rooli vakauden ja turvallisuudentunteen luomisessa ja ylläpitämisessä. Tässä epävarmassa ajassa on välttämätöntä, että eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset näyttävät yhdessä tahtonsa puolustaa rauhaa, yhteiskuntaa ja tulevaisuutta. Velvollisuutemme on myös näyttää lapsille ja nuorille, että näemme heidät – ja maamme – puolustamisen arvoisina, ja että luottamus toisiimme sekä puolustustahto säilyvät, tuli mitä tuli.
Ahola suoritti vapaaehtoisen asepalveluksensa Kainuun prikaatissa.Ahola eteni johtajakoulutukseen Reserviupseerikouluun Haminaan.
Haastattelun jatko palveluksen aikana
Alkuperäinen haastattelu tehtiin varusmiespalveluksen aikana. Juttua kirjoittaessa korviimme kantautui tieto, että Ahola oli edennyt johtajakoulutukseen Reserviupseerikouluun Haminaan, ja halusimme tietää, mitä hänelle kuuluu.
Johtajakoulutus ja vastuu
Johtajakoulutus on tuonut Aholalle uusia oivalluksia omasta jaksamisesta ja johtamisesta. – Johtajakoulutuksessa olen hyötynyt alokaskauden nousujohteisesta fyysisen toimintakyvyn koulutuksesta sekä fyysistä ja psyykkistä jaksamista vaativista kokemuksista: niiden myötä on rakentunut luotto siihen, että tarpeen vaatiessa me kaikki jaksamme aina enemmän ja pidempään kuin aluksi kuvittelemme. Epämukavuuden sietokyky on myös kehittynyt. Olen varusmiespalveluksen aikana nähnyt paljon esimerkkejä erilaisista tavoista johtaa, ja niistä olen löytänyt tavoiteltavia elementtejä omaan tekemiseeni.
Johtajakoulutus tuo mukanaan myös uudenlaista vastuuta. – Otan johtamiseen liittyvän vastuun hyvin tosissani etenkin maanpuolustuksen kontekstissa. Näen johtamistaidon elinikäisenä kehitysprosessina, joka vaatii panostusta omaan toimintakykyyn ja osaamiseen myös palveluksen jälkeen. Palveluksessa johtamisen merkitys on näyttäytynyt erityisen vahvana. Hyvä johtaja on luotettava ja saa joukon toimimaan yhteisen tehtävän täyttämiseksi, luoden parhaimmillaan yrittämisen halua joukon sisällä. Johtajan omaa esimerkkiä ei voi liikaa korostaa ja sitä pidän itse tärkeimpänä johtamisessa.
Tulevaisuutta Ahola pohtii sekä siviilityön että vapaaehtoisen maanpuolustuksen näkökulmasta. – Palveluksen jälkeen suunnitelmana on palata työelämään omaan siviiliammattiin ja jatkaa oman toimintakyvyn sekä suunnistustaidon kehittämistä reservissä. Toivon mukaan voin tulevaisuudessa olla jollain tavalla osaltani edistämässä naisten osallisuutta maanpuolustuksessa. Nähdään NASTA-harjoituksessa!
Teksti: Suvi Aksela, Naisten Valmiusliitto Kuvat: Sonja Ahola
Pienillä teoilla iso vaikutus
Sähkökatko tai lämmityksen häiriö voi tulla yllättäen, ja kylmyys hiipii sisään nopeammin kuin uskoisi. Jo muutaman tunnin katko tuntuu viileytenä, ja talvipakkasilla kodin lämpötila laskee ripeästi. Puutalo voi pudota kymmeneen plusasteeseen alle vuorokaudessa, kerrostalokin parissa päivässä.
Lämpimänä pysyminen on kuitenkin taito, jota voi ennakoida ja pienilläkin valinnoilla on paljon vaikutusta.
Naisten Valmiusliiton ja MPK:n yhteisen teltan teemana Varautumispäivän tapahtumassa 7.2.2026 oli lämpimänä pysyminen. Kuva: SPEK/Aleksi Salokannel.
Suojaa kehosi tärkeimmät kohdat
Lämpö karkaa erityisesti pään, kaulan ja jalkojen kautta. Lämmin pipo, villasukat ja kaulahuivi ovat siksi ensimmäisiä varusteita, joihin kannattaa tarttua.
Kerrospukeutuminen toimii parhaiten: ohuet, toistensa päälle puetut kerrokset sitovat ilmaa ja eristävät tehokkaammin kuin yksi paksu vaate.
Rajaa lämpö talteen
Kun kodissa alkaa tuntua kylmältä, valitse yksi huone, jossa keskityt pysymään lämpimänä. Sulje ovet, vedä verhot kiinni ja tuki vetoisat kohdat. Paksut verhot, lisämatot ja tiivisteet hidastavat kylmän pääsyä sisään.
Myös “sisäteltta” toimii: heitä pöydän päälle peittoja ja luo niiden alle lämmin soppi. Lisää lämpöä saat makuupussilla, vilteillä ja lattialle asetetuilla matoilla tai alustoilla. Pienessä tilassa lämpö pysyy paremmin, ja jo yhdessä oleminen nostaa huoneen lämpötilaa hieman.
Pienet apuvälineet, suuri helpotus
Kuumavesipullo on varautumisen helppo tehosankari. Täytä se kuumalla – ei kiehuvalla – vedellä ja sujauta makuupussiin tai peiton alle. Makuupussi on muutenkin erinomainen kotivaruste, sillä se säilyttää lämmön huomattavasti paremmin kuin tavallinen peitto.
Syö ja juo, jotta keho jaksaa lämmittää
Keho tuottaa lämpöä vain, jos sillä on siihen energiaa. Syö helppoja, tuttuja ruokia ja muista juoda säännöllisesti. Kevyt liike, kuten venyttely tai rauhallinen kävely sisällä, auttaa nostamaan lämpöä turvallisesti.
Lämpimät juomat tukevat lämmönsäätelyä, mutta alkoholi kannattaa jättää väliin – se lisää lämmönhukkaa.
Huolehdi myös toisista
Lapset, iäkkäät ja sairaat palelevat herkemmin. Seuraa heidän vointiaan ja pidä yhteyttä läheisiin. Jos kotona käy liian kylmäksi tai olo heikkenee, on tärkeää siirtyä ajoissa lämpimämpään paikkaan ja pyytää apua.
Varautuminen kannattaa
Kodin lämpimänä pitäminen onnistuu parhaiten, kun olet miettinyt perusasiat etukäteen. Listaa, mitä välineitä sinulla jo on, ja hanki ajoissa puuttuvat tarvikkeet. Mieti, missä huoneessa perhe voisi majoittua tarvittaessa. Kun välineet ovat kunnossa ja toimintatapa selkeä, häiriötilanteet tuntuvat huomattavasti hallittavammilta.
Kirjoittajat: Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö, Naisten Valmiusliitto Satu Virtanen, koulutuspäällikkö, Maanpuolustuskoulutus MPK
Maanpuolustuskoulutus MPK ja Naisten Valmiusliitto ovat 72 tuntia -varautumissuosituksen taustaorganisaatioita. Tutustu 72 tuntia -varautumisohjeisiin osoitteessa www.72tuntia.fi
Vuodenvaihteen tienoilla Suomea koetellut Hannes-myrsky aiheutti laajoja sähkökatkoja ja poikkeuksellisen suuren määrän pelastustoimen tehtäviä eri puolilla maata. Samaan aikaan kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta katkesi sähköt, ja viranomaisten resurssit joutuivat merkittävälle koetukselle. Kaikkeen avuntarpeeseen ei ollut mahdollista vastata viiveettä.
Naisten Valmiusliitto on jo pitkään korostanut tarvetta kokonaisturvallisuusrekisterille, jonka avulla koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen voidaan tunnistaa ja ottaa käyttöön suunnitelmallisesti häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hannes-myrskyn kaltaiset tilanteet tekevät rekisterin tarpeen konkreettiseksi.
Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa, että laajoissa häiriötilanteissa huoli kohdistuu erityisesti niihin ihmisiin, jotka eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa.
”Ihmiset eivät pärjää pitkään ilman sähköä tai vettä. Kannan erityistä huolta niistä yksinasuvista, sairaista, iäkkäistä tai vammaisista henkilöistä, jotka eivät ole esimerkiksi kotihoidon piirissä tai joilla ei ole läheisiä tarkistamassa, että kaikki on hyvin.”
Kokonaisturvallisuusrekisterin avulla koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen saataisiin nopeasti ja tehokkaasti viranomaisten tueksi tilanteissa, joissa avun tarve kasvaa äkillisesti ja laajasti.
”Rekisteri mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissakin.”
Naisten Valmiusliiton näkökulmasta Hannes-myrsky on muistutus siitä, että varautumista on kehitettävä ennakoivasti. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja vapaaehtoisten koulutuksen, osaamisen näkyväksi tekemisen sekä viranomaisyhteistyön vahvistamisen on oltava osa kokonaisratkaisua.
Naisten Valmiusliitto jatkaa pitkäjänteistä työtään sen eteen, että koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti yhteiskunnan turvallisuuden tukena myös tulevissa häiriötilanteissa.
Naisten Valmiusliitto jakoi 27. marraskuuta 2025 historian ensimmäiset ansiomitalinsa juhlallisin menoin eduskunnan puhemiehistön edustustilassa. Liiton ensimmäiset kultaiset ansiomitalit luovutettiin entisille puheenjohtajille sekä kahdelle liiton alkuvuosien keskeiselle vaikuttajalle – henkilöille, jotka ovat pitkäjänteisellä työllään ratkaisevasti muovanneet Naisten Valmiusliittoa ja vahvistaneet suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Kultainen ansiomitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erittäin ansiokkaasti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti edistänyt liiton tavoitteita vähintään 12 vuoden ajan. Ansioina voidaan pitää muun muassa valtakunnallisia vastuutehtäviä sekä yleisesti arvostettua ja merkittävää panosta liiton tarkoitusperien hyväksi.
Puheenjohtaja Risikko kertoi liiton uusista ansiomerkeistä.Puheenjohtaja Risikko esitteli liiton kultaisen ansiomerkin.Puheenjohtaja Risikko toivotti vieraat tervetulleiksi.Vieraita vastaanottamassa liiton puheenjohtaja Paula Risikko ja toiminnanjohtaja Pia Lindell.
Palkitut, paikalla olleet
Alla on nostettu esiin muutamia keskeisiä ansioita jokaisesta paikalla olleesta palkitusta. Heidän työnsä ja vaikutuksensa Naisten Valmiusliiton kehitykseen on kuitenkin paljon laajempi, ja jokaisesta voisi kertoa huomattavasti enemmänkin.
Anneli Taina – puheenjohtaja 2006–2012
Anneli Taina sai kultaisen ansiomitalin pitkästä ja vaikuttavasta työstään liiton johdossa sekä puolustusministerinä tekemistään ratkaisevista päätöksistä naisten koulutuksen käynnistymisen tukemiseksi. Tainan kaudella puolustusministeriö osoitti ensimmäistä kertaa taloudellista tukea liittoa edeltäneen neuvottelukunnan toiminnalle, mikä loi perustan tulevalle kasvulle.
Anne Holmlund – puheenjohtaja 2013–2020
Anne Holmlund johti liittoa seitsemän vuoden ajan ja on vaikuttanut myös sisäministerinä kokonaisvaltaisen turvallisuuden kehittämiseen. Hänen puheenjohtajakautensa aikana liitto vahvistui, harjoitustoiminta kasvoi ja turvallisuusyhteistyö laajeni.
Kaija Vesala – liiton varapuheenjohtaja 1998–2002
Kaija Vesala oli mukana liiton toiminnan rakentamisessa jo 1990-luvun alussa. Hän toimi koulutustyöryhmän jäsenenä, oli keskeinen vaikuttaja Naisten Valmiusliiton ja MPK:n yhteistyön tiivistämisessä ja toimi myöhemmin varapuheenjohtajana sekä Elisabeth Rehnin sijaisena. Vesalan työ loi perustan nykyiselle harjoitus- ja koulutusrakenteelle.
Marjatta Nykänen – pääsihteeri 1997–2005
Marjatta Nykänen oli liiton alkuvuosien kantava voima. Hän toimi Ilmolan työryhmässä jo 1991, nimitettiin neuvottelukunnan projektipäälliköksi 1996 ja vuodesta 1997 perustetun liiton ensimmäiseksi pääsihteeriksi. Hänen kaudellaan perustettiin alueneuvottelukunnat ja toteutettiin 18 harjoitusta, jotka loivat pohjan nykyiselle laajalle koulutustoiminnalle.
Anneli Taina vastaanotti Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin.Anne Holmlund vastaanotti Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin.Kaija Vesala vastaanotti Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin.Marjatta Nykänen vastaanotti Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin.Anneli Taina piti kiitospuheen ansiomitalien saajien puolesta. Iloiset mitalistit Anne Holmlund (vas.) ja Anneli Taina.Palkitut Kaija Vesala (vas.) ja Marjatta Nykänen.
Palkitut, eivät paikalla
Osalle palkituista mitalit luovutetaan myöhemmin, heille sopivana ajankohtana. Tähän on nostettu vain muutamia ansioita, jokaisen palkitun panos liiton hyväksi on merkittävä ja moniulotteinen, ja heidän vaikutuksestaan voisi kertoa paljon laajemminkin.
Eva Lindblad – puheenjohtaja 1997
Eva Lindblad toimi liiton puheenjohtajana ja toimi Oulun alueneuvottelukunnan pitkäaikaisena sihteerinä. Hän jatkoi tehtävissään vielä viime vuosiin saakka – osoittaen poikkeuksellista sitoutumista.
Elisabeth Rehn – puheenjohtaja 1997–2002, kunniapuheenjohtaja
Elisabeth Rehnin työ puolustusministerinä johti lakiin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, ja liiton puheenjohtajana hän vahvisti sen asemaa kansallisessa turvallisuuskentässä. Hänen työnsä heijastuu liiton toiminnassa yhä.
Riitta Uosukainen – puheenjohtaja 2003–2005
Riitta Uosukaisen puheenjohtajakausi rakentui vahvan parlamentaarisen turvallisuusosaamisen varaan. Puolustusvaliokunnan jäsenyys sekä tausta Sotilaskotiliitossa toivat liiton työhön uudenlaista näkökulmaa ja vaikuttavuutta.
Juhlallinen hetki liiton historiassa
Kultaisen ansiomitalin käyttöönotto ja ensimmäisten mitalien jakaminen on Naisten Valmiusliitolle merkittävä virstanpylväs. Tunnustukset kuvastavat liiton arvoja: sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja työtä yhteisen turvallisuuden eteen.
Palkittujen uraauurtava työ on tehnyt mahdolliseksi sen, että Suomessa on tänä päivänä vahva, valtakunnallinen ja arvostettu naisten kriisinkestävyyttä vahvistava koulutus- ja järjestötoiminnan verkosto.
Naisten Valmiusliitto kiittää lämpimästi kaikkia palkittuja – heidän panoksensa näkyy jokaisessa harjoituksessa, jokaisessa koulutuksessa ja jokaisessa naisessa, joka on vuosien varrella löytänyt tiensä varautumisen ja turvallisuustaitojen pariin.
PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoitus toi yhteen noin 140 osallistujaa, jotka testasivat osaamistaan realistisessa valmiusharjoituksessa. Taivalkosken Maijanlammella toteutettu harjoitus osoitti, miten eri kurssien opit yhdistyvät yhteiseksi toiminnaksi kriisitilanteessa.
– Jännittää vähän. Tai kyllä jännittää paljonkin, että onnistutaanko me, epäröi maastoetsintään valmistautuvan ryhmän jäsen, kun Taivalkosken Maijanlammella on alkamassa Naisten Valmiusliiton PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoituksen yhteinen valmiusharjoitus.
Maastoetsintä 2 -ryhmä on saanut juuri tehtävän ja siihen liittyvän kartan. Minna Salmelalla, ryhmän johtajana, on heti vastaus koko ryhmälleen. – Muistakaa, että me toimitaan yhdessä. Ketään ei jätetä yksin, ja nyt harjoitellaan.
Salmela tietää roolinsa ja tehtävänsä. Hän johdattaa ryhmänsä etsintälohkoille ja ilmoittaa etsinnän alkamisesta johtokeskukseen.
Minna Salmelan (oik.) johtama maastoetsintä 2 -ryhmä on juuri saanut tehtävän ja siihen liittyvän kartan. Salmela piti ryhmänsä ohjat käsissään jo johtopaikalta alkaen.
Kuvitteellinen onnettomuus testasi osaamista
Mitä Salmelan ryhmä etsii taivalkoskelaisesta mäntymetsästä?
Valmiusharjoitus on rakennettu kuvitteellisen liikenneonnettomuuden kehykseen. Linja-auton ja henkilöauton rajussa kolarissa on mukana kaikkiaan 23 ihmistä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa-johtaja Esa Erkkilä kertoo harjoituksen alkupuhuttelussa, että loukkaantuneita on paljon ja sokkitilassa olleita on paennut metsään.
Valmiusharjoituksen tehtävänä on onnettomuudessa olleiden etsintä ja auttaminen asianmukaiseen hoitoon.
Yhteistyö ja opit kurssilta käyttöön maastossa
PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoituksen ensiapu-, etsintä-, joukkomuonitus maastossa- ja henkinen kriisinkestävyys -kursseille osallistujat pääsivät valmiusharjoituksessa testaamaan kurssilla oppimiaan asioita, taitojaan ja yhteistyötä.
Mukana oli kaikkiaan noin 140 ihmistä, joille oli jaettu tehtävät kurssien ja osaamisalueiden perusteella. Rooleissa oli onnettomuudessa eri tavoin loukkaantuneita, etsijöitä, ensiapua ja henkistä tukea tarjoavia, leirisairaala, maasto-olosuhteisiin rakennettu Arctic Rescue -ambulanssi, drooniryhmä ja koiraryhmä. Vapepan vapaaehtoiset toimivat Erkkilän ohjauksessa harjoituksen johtovaunulla.
Esa Erkkilä puhuttelee valmiusharjoitukseen osallistuvia PikkuNASTA Fanni -harjoituksen osallistujia.
Maastoetsintä -ryhmä toimi kuin tositilanteessa
Miten Salmelan ryhmä onnistui?
– Matkalla ensimmäiselle etsintälohkolle tulimmekin onnettomuuspaikalle. Paikalla oli jo ryhmiä auttamassa. Ryhmäni jäsenet auttoivat heitä samalla, kun otin yhteyden radiopuhelimella johtovaunuun. Pyysin paikalle henkisen tuen ihmisiä, koska tilanne onnettomuuspaikalla oli kaoottinen, Salmela kertaa tapahtumia.
– Kysyin myös, voimmeko jatkaa omalle lohkollemme, ja saimme siihen luvan. Omilta lohkoilta löysimme kaksi loukkaantunutta. Ensimmäinen oli sekava ja loukannut jalkansa. Kutsuttiin mönkijä-ambulanssi hänet hakemaan, ja odottaessa annoimme ensiapua. Koska nainen oli sekava, yksi ryhmämme jäsen lähti ambulanssin mukana saattamaan hänet leirisairaalaan ensiapuun.
– Jatkettuamme etsintää löysimme vielä toisen jalkansa loukanneen. Hänelle kutsuttiin myös ambulanssi, koska hän ei pystynyt kävelemään. Hän oli kuitenkin muuten hyvävointinen eikä tarvinnut saattajaa. – Muuta emme lohkoiltamme löytäneet. Tehtävän loputtua pidimme keskenämme palautekeskustelun.
Ensikertalaisille oivalluksia etsintätoiminnasta
– Ensikertalaisten mielestä toiminta oli selkeää. He olivat vaikuttuneita siitä, kuinka järjestelmällistä toimintaa etsintä on ja kuinka sitä kokonaisuutta ohjataan johtovaunusta. Palautteessaan he kertoivat saaneensa hyvät ja selkeät ohjeet. Yhdessä jaoimme tehtävät, suunnittelimme reitit ja opastimme toisiamme.
– Mielestäni ryhmänä onnistuimme hyvin. Ryhmässä oli kaksi etsinnästä, kaksi ensiavusta ja yksi henkisestä tuesta. Toimintamme oli etsinnän toimintamallien mukaista, yhteishenki oli hyvä ja yhteistyö toimi hyvin, Salmela vetää yhteen.
Tehtävän alussa epäröinyt ryhmäläinenkin huomasi huolensa olleen turhan. Ryhmä piti toisistaan huolta juuri niin kuin Erkkilä oli alkupuhuttelussa ohjeistanut kaikkia valmiusharjoitukseen osallistuneita.
Johtajana ensimmäistä kertaa
Tyttärensä ja sisarensa kanssa PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoituksessa ollut pudasjärveläinen harjoitteli valmiusharjoituksessa nyt ensimmäistä kertaa ryhmänjohtajan tehtävässä. Hän kuuluu Pudasjärven maanpuolustusnaisten omaan hälytysryhmään Vapepassa ja on siten osallistunut myös todellisiin ihmisten etsintätilanteisiin.
Salmela pitää Vapepaa tärkeänä, koska näkee viranomaisten resurssit rajallisina. – Jos itse eksyisin, toivoisin, että olisi vapaaehtoisia minuakin etsimässä.
NASTA-harjoitus sai uudenlaisen päätöksen
– Valmiusharjoitus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa NASTA-harjoituksen yhteydessä. Saimme siitä arvokkaita kokemuksia ja pilotoimme toimintamallia tulevia NASTOJA ajatellen, sanoo Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.
– Harjoitus on nimenomaan oppimistilanne, jossa testataan, miten NASTA-kurssilaiset soveltavat oppimaansa, suoriutuvat “tositilanteesta” ja kurssit hitsautuvat yhteistyöhön.
Realistiset elementit toivat harjoitukseen elävyyttä
Valmiusharjoituksen suunnitellut Erkkilä sanoo harjoituksen onnistuneen kokonaisuutena hyvin. – Harjoitus toteutui suunnitelmien ja odotusten mukaisesti. Ryhmät ottivat tehtävänsä vastaan innokkaina ja suoriutuivat annetuista tehtävistä mallikkaasti.
Pyrin kokoamaan harjoituksen niin, että mukana oli useita todentuntuisia elementtejä, kuten koiraryhmä, drooniryhmä, maastossa liikkunut ambulanssi sekä pienimuotoinen vesipelastustehtävä, joka annettiin yllätyksenä. – Yllätystehtävässä ryhmän tuli löytää tilanteeseen sopiva tapa toimia ja ratkaisu siihen, miten veden varaan joutunut saatiin turvaan kuivalle maalle ja lämpimään.
Heillä oli tietysti käytössään apuvälineitä, kunhan huomasivat ottaa ne käyttöönsä, Erkkilä kertoo. – Autettavia esittäneille annettiin näyttelijätehtäviä, ja heitä ohjeistettiin haastamaan toimijoita.
Viestintää, tukea ja johtajuutta harjoitellen
Harjoituksen viestiliikennettä varten osallistujat oli etukäteen opetettu käyttämään Zello-matkapuhelinsovellusta. Johtopaikalla ryhmien saatavilla oli karttatuki, viestintätuki ja henkinen tuki.
PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoituksen valmiusharjoitus oli samalla uusien Vapepa-johtopaikkatoimijoiden koulutus. – Ison harjoituksen johtamiseen tarvitaan aina useita henkilöitä, joten uusia toimijoita tarvitaan, Erkkilä sanoo.
Teksti: Terttu Niemelä, PikkuNASTA Fanni 2025-harjoituksen tiedottaja Kuvat: ilmakuvat Hannu Säkkinen ja muut Keijo Lehtimäki sekä harjoituksen viestintätiimi. Lisää kuvia tästä linkistä: PikkuNASTA Fanni
Naisten Valmiusliitto valmistautuu vilkkaaseen vuoteen 2026 – suunnitelmien mukaan ensi vuoden ohjelmassa on peräti kuusi NASTA- ja PikkuNASTA‑harjoitusta, mikä on liiton historian suurin määrä.
Harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton päätapahtumia, joissa vahvistetaan naisten varautumis- ja turvallisuustaitoja ja tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella johtamis‑, organisointi‑ ja kouluttajatehtäviä.
Harjoitusvuosi alkaa huhtikuussa Kouvolassa järjestettävällä isolla NASTA Savotar‑harjoituksella. Toukokuussa on vuorossa PikkuNASTA Tikkakoskella, ja kesäkuussa kokoonnutaan Kirkkonummelle PikkuNASTA Aava‑harjoitukseen. Syyskuusta tulee poikkeuksellisen tiivis: kuun alussa NASTA Leijona järjestetään Hattulassa, ja kuun lopussa pidetään kaksi PikkuNASTA‑harjoitusta – Poiju Turussa ja Tokka Ivalossa.
Savotar‑harjoituksen kurssitarjonta on jo julkaistu NASTA-uutiskirjeessä, ja tarkempia tietoja muista harjoituksista sekä niiden kursseista julkaistaan lähiviikkoina liiton kotisivuilla. Yleensä vuodessa järjestetään kaksi suurta NASTA-harjoitusta ja 2–3 PikkuNASTA-harjoitusta; siksi kuuden harjoituksen vuosi on poikkeuksellinen. Tiedot päivittyvät myös tapahtumakalenteriin sitä mukaa, kun suunnitelmat tarkentuvat.
Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnat vastaavat harjoitusten järjestelyistä yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) maanpuolustuspiirien ja Puolustusvoimien paikallisyksiköiden kanssa. Tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana kymmeniä vapaaehtoisia, ja harjoitukset toteutetaan talkoovoimin.
Jos haluat pysyä ajan tasalla ensi vuoden harjoituksista ja kursseista, tilaa Naisten Valmiusliiton uutiskirje – se on paras tapa saada tuoretta tietoa tulevista harjoituksista ja ilmoittautumisajoista.
Naisten Valmiusliiton pitkäaikainen tavoite on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin: kokonaisturvallisuusrekisterin toteutuminen on nyt varmaa. Liiton hallitus ja toimihenkilöt vierailivat 2. lokakuuta 2025 puolustusministeri Antti Häkkäsen luona, puheenjohtaja Paula Risikon johdolla. Tapaamisen keskiössä oli rekisterin edistäminen – hanke, jota liitto on ajanut sinnikkäästi jo vuosien ajan yhteistyössä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa.
Rekisteri vahvistaa kriisinsietokykyä
Kokonaisturvallisuusrekisterin tarkoituksena on varmistaa, että koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen ja sitoutuminen saadaan tehokkaasti käyttöön silloin, kun yhteiskunta kohtaa kriisin. Rekisteri kokoaa yhteen tiedot osaavista henkilöistä, heidän koulutuksestaan, sijainnistaan ja valmiudestaan toimia.
Keskeiset hyödyt
Oikeat ihmiset löytyvät oikeisiin tehtäviin
Päällekkäiset varaukset voidaan ehkäistä
Koulutus ja resurssit kohdentuvat tehokkaammin
Viranomaiset ja järjestöt löytävät nopeasti osaavaa lisäresurssia
Valtakunnallinen rekisteri mahdollistaa toimintojen siirron paikkakunnalta toiselle
Tieto osaamisesta ja sijainnista on helposti saatavilla
Rekisteri tukee Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa
Parantaa yhteistyötä eri hallinnonalojen, viranomaisten ja järjestöjen välillä
Mahdollistaa kriittisten tehtävien ennakoinnin ja koulutuksen kohdentamisen
Vapaaehtoisten ääni kuuluu
Vapaaehtoiset ovat jo pitkään toivoneet rekisterin perustamista. Kun ihminen kokee olevansa osa kokonaisturvallisuuden ketjua, hänen kriisinsietokykynsä ja maanpuolustustahtonsa vahvistuvat. Tämä osallisuuden tunne lisää sitoutumista yhteiseen turvallisuuteen ja syventää luottamusta yhteiskuntaan.
Ministerin vahva tuki
Puolustusministeri Häkkänen vakuutti tapaamisessa, että rekisterin toteuttaminen etenee. Tämä lupaus merkitsee paljon – kyseessä on konkreettinen askel kohti vahvempaa, kriisinkestävää Suomea.
Naisten Valmiusliitto jatkaa työtään kokonaisturvallisuuden hyväksi – nyt entistä vahvemmalla tuella.
Naisten Valmiusliiton PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoitus järjestetään 10.–12. lokakuuta 2025 Taivalkoskella, Pohjois-Pohjanmaalla. Lähes 150 naista eri puolilta Suomea kokoontuu viikonlopuksi oppimaan ja harjoittelemaan taitoja, joita tarvitaan arjen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä.
Monipuolinen kurssikokonaisuus
Harjoituksen aikana järjestetään neljä kaikille naisille avointa kurssia, joilla opitaan tarpeellisia taitoja toimia niin omassa arjessa kuin osana yhteiskunnan häiriötilanteiden ratkaisua:
Ensiapu – Toiminnallisen oppimisen avulla kehitetään ja lisätään ensiaputaitoja sekä nostetaan siviilivalmiutta (kurssilla voi suorittaa EA1-pätevyysvaatimuksia vastaavat taidot).
Etsintä – Valmiuksia toimia mukana etsinnässä ja kadonneen henkilön pelastustehtävässä eri maasto-olosuhteissa osana Vapepan hälytystehtävää.
Joukkomuonitus maastossa – Kurssilainen oppii maastomuonitukseen tarvittavat välineet ja “soppatykin” eli kenttäkeitinten käytön suurten ryhmien muonittamisessa sekä maasto-olosuhteissa toimimisen osana muonitusryhmää.
Henkinen kriisinkestävyys – Työkaluja elämän haasteista selviämiseen ja kriisissä olevan ihmisen tukemiseen. Kurssi on henkisesti vaativa ja sen alaikäraja on 18 vuotta.
Kurssien tietoja ja taitoja sovelletaan harjoituksen päätteeksi yhteisessä valmiusharjoituksessa, jossa simuloidaan onnettomuustilanteen hallintaa ja siinä olleiden henkilöiden auttamista.
Harjoitus syntyy yhteistyössä
Edellä mainittujen, kaikille avointen kurssien lisäksi harjoitukseen sisältyy Johda PikkuNASTA – kurssi, jolle osallistuvat harjoituksen toteuttavat vapaaehtoiset. He suunnittelevat ja johtavat kursseja, toimivat kouluttajina, huollossa sekä muissa keskeisissä tukitehtävissä. Harjoitus tarjoaa myös mahdollisuuden oppia käytännössä harjoituksen suunnittelua ja johtamista – taitoja, jotka tukevat niin yksilöiden kuin yhteisöjen kriisinsietokykyä.
Harjoituksen johtaja Hanna Komulainen kertoo:
”Nasta-harjoitus tarjoaa osallistujille mahdollisuuden astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja oppia uutta. Samalla valmiusharjoituksessa vahvistetaan kurssien yhteistyötä, joka edistää kykyä toimia erilaisissa häiriötilanteissa, ja jopa poikkeusoloissa.”
Harjoituksen järjestävät yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Oulun ja Lapin alueneuvottelukunnat, MPK:n Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri ja Puolustusvoimien Kainuun Prikaati.
Kutsu medialle
Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan harjoitusta sopimuksen mukaan. Täytä ilmoittautumistiedot tämän linkin kautta tostaihin 25.10. kello 12 mennessä, niin otamme sinuun yhteyttä yksityiskohdista sopimista varten.
Lisätietoja
Hanna Komulainen, harjoituksen johtaja, p. 040 760 8473 Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö, Naisten Valmiusliitto, p. 040 017 5223
Naisten Valmiusliitto
Naisten Valmiusliitto yhdistää kymmenen vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää järjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuus- ja varautumisvalmiuksia sekä vahvistaa mahdollisuuksia toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton puheenjohtajana toimii Paula Risikko.
Harjoitukset ovat avoimia kaikille naisille – osallistuminen ei edellytä minkään järjestön jäsenyyttä eikä aiempaa kokemusta. Koulutus on suunnattu erityisesti perustaitojen opetteluun.
