Kategoria: Uutinen

Naisten Valmiusliitto valmistautuu vilkkaaseen vuoteen 2026 – suunnitelmien mukaan ensi vuoden ohjelmassa on peräti kuusi NASTA- ja PikkuNASTA‑harjoitusta, mikä on liiton historian suurin määrä.

Harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton päätapahtumia, joissa vahvistetaan naisten varautumis- ja turvallisuustaitoja ja tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella johtamis‑, organisointi‑ ja kouluttajatehtäviä.

Harjoitusvuosi alkaa huhtikuussa Kouvolassa järjestettävällä isolla NASTA Savotar‑harjoituksella. Toukokuussa on vuorossa PikkuNASTA Tikkakoskella, ja kesäkuussa kokoonnutaan Kirkkonummelle PikkuNASTA  Aava‑harjoitukseen. Syyskuusta tulee poikkeuksellisen tiivis: kuun alussa NASTA Leijona järjestetään Hattulassa, ja kuun lopussa pidetään kaksi PikkuNASTA‑harjoitusta – Poiju Turussa ja Tokka Ivalossa.

Savotar‑harjoituksen kurssitarjonta on jo julkaistu NASTA-uutiskirjeessä, ja tarkempia tietoja muista harjoituksista sekä niiden kursseista julkaistaan lähiviikkoina liiton kotisivuilla. Yleensä vuodessa järjestetään kaksi suurta NASTA-harjoitusta ja 2–3 PikkuNASTA-harjoitusta; siksi kuuden harjoituksen vuosi on poikkeuksellinen. Tiedot päivittyvät myös tapahtumakalenteriin sitä mukaa, kun suunnitelmat tarkentuvat.

Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnat vastaavat harjoitusten järjestelyistä yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) maanpuolustuspiirien ja Puolustusvoimien paikallisyksiköiden kanssa. Tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana kymmeniä vapaaehtoisia, ja harjoitukset toteutetaan talkoovoimin.

Jos haluat pysyä ajan tasalla ensi vuoden harjoituksista ja kursseista, tilaa Naisten Valmiusliiton uutiskirje – se on paras tapa saada tuoretta tietoa tulevista harjoituksista ja ilmoittautumisajoista.

NASTA-uutiskirjeen voi tilata TÄSTÄ LINKISTÄ.

Naisten Valmiusliiton pitkäaikainen tavoite on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin: kokonaisturvallisuusrekisterin toteutuminen on nyt varmaa. Liiton hallitus ja toimihenkilöt vierailivat 2. lokakuuta 2025 puolustusministeri Antti Häkkäsen luona, puheenjohtaja Paula Risikon johdolla. Tapaamisen keskiössä oli rekisterin edistäminen – hanke, jota liitto on ajanut sinnikkäästi jo vuosien ajan yhteistyössä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa.

Rekisteri vahvistaa kriisinsietokykyä

Kokonaisturvallisuusrekisterin tarkoituksena on varmistaa, että koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen ja sitoutuminen saadaan tehokkaasti käyttöön silloin, kun yhteiskunta kohtaa kriisin. Rekisteri kokoaa yhteen tiedot osaavista henkilöistä, heidän koulutuksestaan, sijainnistaan ja valmiudestaan toimia.

Keskeiset hyödyt

• Oikeat ihmiset löytyvät oikeisiin tehtäviin
• Päällekkäiset varaukset voidaan ehkäistä
• Koulutus ja resurssit kohdentuvat tehokkaammin
• Viranomaiset ja järjestöt löytävät nopeasti osaavaa lisäresurssia
• Valtakunnallinen rekisteri mahdollistaa toimintojen siirron paikkakunnalta toiselle
• Tieto osaamisesta ja sijainnista on helposti saatavilla
• Rekisteri tukee Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa
• Parantaa yhteistyötä eri hallinnonalojen, viranomaisten ja järjestöjen välillä
• Mahdollistaa kriittisten tehtävien ennakoinnin ja koulutuksen kohdentamisen

Vapaaehtoisten ääni kuuluu

Vapaaehtoiset ovat jo pitkään toivoneet rekisterin perustamista. Kun ihminen kokee olevansa osa kokonaisturvallisuuden ketjua, hänen kriisinsietokykynsä ja maanpuolustustahtonsa vahvistuvat. Tämä osallisuuden tunne lisää sitoutumista yhteiseen turvallisuuteen ja syventää luottamusta yhteiskuntaan.

Ministerin vahva tuki

Puolustusministeri Häkkänen vakuutti tapaamisessa, että rekisterin toteuttaminen etenee. Tämä lupaus merkitsee paljon – kyseessä on konkreettinen askel kohti vahvempaa, kriisinkestävää Suomea.

Naisten Valmiusliitto jatkaa työtään kokonaisturvallisuuden hyväksi – nyt entistä vahvemmalla tuella.

Naisten Valmiusliiton PikkuNASTA Fanni 2025 -harjoitus järjestetään 10.–12. lokakuuta 2025 Taivalkoskella, Pohjois-Pohjanmaalla. Lähes 150 naista eri puolilta Suomea kokoontuu viikonlopuksi oppimaan ja harjoittelemaan taitoja, joita tarvitaan arjen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä.

Monipuolinen kurssikokonaisuus

Harjoituksen aikana järjestetään neljä kaikille naisille avointa kurssia, joilla opitaan tarpeellisia taitoja toimia niin omassa arjessa kuin osana yhteiskunnan häiriötilanteiden ratkaisua:

• Ensiapu – Toiminnallisen oppimisen avulla kehitetään ja lisätään ensiaputaitoja sekä nostetaan siviilivalmiutta (kurssilla voi suorittaa EA1-pätevyysvaatimuksia vastaavat taidot).
• Etsintä – Valmiuksia toimia mukana etsinnässä ja kadonneen henkilön pelastustehtävässä eri maasto-olosuhteissa osana Vapepan hälytystehtävää.
• Joukkomuonitus maastossa – Kurssilainen oppii maastomuonitukseen tarvittavat välineet ja “soppatykin” eli kenttäkeitinten käytön suurten ryhmien muonittamisessa sekä maasto-olosuhteissa toimimisen osana muonitusryhmää.
• Henkinen kriisinkestävyys – Työkaluja elämän haasteista selviämiseen ja kriisissä olevan ihmisen tukemiseen. Kurssi on henkisesti vaativa ja sen alaikäraja on 18 vuotta.

Kurssien tietoja ja taitoja sovelletaan harjoituksen päätteeksi yhteisessä valmiusharjoituksessa, jossa simuloidaan onnettomuustilanteen hallintaa ja siinä olleiden henkilöiden auttamista.

Harjoitus syntyy yhteistyössä

Edellä mainittujen, kaikille avointen kurssien lisäksi harjoitukseen sisältyy Johda PikkuNASTA – kurssi, jolle osallistuvat harjoituksen toteuttavat vapaaehtoiset. He suunnittelevat ja johtavat kursseja, toimivat kouluttajina, huollossa sekä muissa keskeisissä tukitehtävissä. Harjoitus tarjoaa myös mahdollisuuden oppia käytännössä harjoituksen suunnittelua ja johtamista – taitoja, jotka tukevat niin yksilöiden kuin yhteisöjen kriisinsietokykyä.

Harjoituksen johtaja Hanna Komulainen kertoo:

”Nasta-harjoitus tarjoaa osallistujille mahdollisuuden astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja oppia uutta. Samalla valmiusharjoituksessa vahvistetaan kurssien yhteistyötä, joka edistää kykyä toimia erilaisissa häiriötilanteissa, ja jopa poikkeusoloissa.”

Harjoituksen järjestävät yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Oulun ja Lapin alueneuvottelukunnat, MPK:n Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri ja Puolustusvoimien Kainuun Prikaati.

Kutsu medialle

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan harjoitusta sopimuksen mukaan. Täytä ilmoittautumistiedot tämän linkin kautta tostaihin 25.10. kello 12 mennessä, niin otamme sinuun yhteyttä yksityiskohdista sopimista varten.

Lisätietoja

Hanna Komulainen, harjoituksen johtaja, p. 040 760 8473
Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö, Naisten Valmiusliitto, p. 040 017 5223

Naisten Valmiusliitto

Naisten Valmiusliitto yhdistää kymmenen vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää järjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuus- ja varautumisvalmiuksia sekä vahvistaa mahdollisuuksia toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton puheenjohtajana toimii Paula Risikko.

Harjoitukset ovat avoimia kaikille naisille – osallistuminen ei edellytä minkään järjestön jäsenyyttä eikä aiempaa kokemusta. Koulutus on suunnattu erityisesti perustaitojen opetteluun.

Lisätietoja: www.naistenvalmiusliitto.fi

NASTA Sahara 2025 kehittää naisten varautumista ja kriisinkestävyyttä

Naisten Valmiusliiton syksyn päätapahtuma, NASTA Sahara 2025 -harjoitus, järjestetään 26.–28. syyskuuta Santahaminassa, Helsingissä. Lähes 350 naista eri puolilta Suomea kokoontuu viikonlopuksi oppimaan ja harjoittelemaan taitoja, joita tarvitaan arjen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä.

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko korostaa harjoituksen merkitystä:

”On tärkeää, että naisilla on mahdollisuus oppia ja harjoitella taitoja, joilla vahvistetaan sekä omaa että koko yhteiskunnan turvallisuutta. NASTA-harjoitukset antavat valmiuksia arkeen, mutta myös luottamusta siihen, että jokaisella meistä on merkityksellinen rooli kokonaisturvallisuuden rakentamisessa.”

Monipuolinen kurssikokonaisuus

Harjoitus koostuu yhteensä 11 kurssista, joista löytyy vaihtoehtoja niin ensikertalaisille kuin kokeneemmillekin osallistujille.

Kurssitarjontaan kuuluu muun muassa:

Etsintä – harjoitellaan kadonneen henkilön etsintää eri maastoissa sekä vahvistetaan ensiapu- ja karttataitoja.
Arjen turvallisuus – opitaan varautumaan kodin ja arjen häiriötilanteisiin.
Kyberturvallisuuden peruskurssi – konkreettisia keinoja oman digitaalisen turvallisuuden vahvistamiseen.
Liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimien B-ajo-oikeus – mahdollisuus suorittaa Puolustusvoimien B-ajolupa ja kouluttautua esimerkiksi NASTA-harjoitusten kuljettajatehtäviin.
Johtamisen peruskurssi – antaa valmiuksia johtamiseen ja oman johtamisosaamisen kehittämiseen.
Klara dig utan el – ruotsinkielinen kurssi, jossa harjoitellaan arjessa selviytymistä sähkökatkon aikana.

Lisäksi järjestetään kurssit Henkinen kriisinkestävyys, Hätämajoitus, Jokanaisen selviytymispakki, Katuturvallisuus, sekä harjoituksen organisaation oma JohdaNASTA III.

Vapaaehtoiset toiminnan ytimessä

Harjoitus toteutetaan suurelta osin vapaaehtoisten voimin. He suunnittelevat ja johtavat kursseja, toimivat kouluttajina, huollossa sekä muissa keskeisissä tukitehtävissä. Harjoitus tarjoaa myös mahdollisuuden oppia käytännössä harjoituksen suunnittelua ja johtamista – taitoja, jotka tukevat niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin kriisinsietokykyä.

Harjoituksen johtaja Helena Turku korostaa yhteisöllisyyttä:

”NASTA-harjoitukset tarjoavat naisille matalan kynnyksen mahdollisuuden kehittää omia taitojaan sekä kokea, että jokaisen panos on tärkeä yhteiskunnan turvallisuudelle. Tämä viikonloppu vahvistaa osaamista, itseluottamusta ja verkostoja.”

Harjoitus toteutetaan yhteistyössä

Harjoituksen järjestävät yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Helsingin seudun alueneuvottelukunta, MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri ja Puolustusvoimien Kaartin jääkärirykmentti.

Media

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan harjoituksen kursseja lauantaina 27.9. klo 9.30–11.30. Myös muina ajankohtina vierailu on mahdollinen sopimuksen mukaan. Yhteydenotot maanantaihin 22.9. kello 12 mennessä suvi.aksela@naistenvalmiusliitto.fi.

Lisätietoja:
Helena Turku, harjoituksen johtaja p. 050 500 3099
Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö, Naisten Valmiusliitto, p. 040 017 5223

Naisten Valmiusliitto

Naisten Valmiusliitto yhdistää kymmenen vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää järjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuus- ja varautumisvalmiuksia sekä vahvistaa mahdollisuuksia toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton puheenjohtajana toimii Paula Risikko.

Harjoitukset ovat avoimia kaikille naisille – osallistuminen ei edellytä minkään järjestön jäsenyyttä eikä aiempaa kokemusta. Koulutus on suunnattu erityisesti perustaitojen opetteluun.

Lisätietoja: www.naistenvalmiusliitto.fi

Naisten Valmiusliiton syksyn PikkuNASTA Leopardi 2025 -harjoituksen uutuutena on Kyberkriisinhallinta ja -viestintä -kurssi, joka tarjoaa osallistujille käytännön valmiuksia toimia kyberkriisitilanteissa. Kurssilla perehdytään ajankohtaisiin kyberuhkiin, turvalliseen toimintaan digitaalisessa ympäristössä sekä kriisin hallintaan ja viestintään.

Keskeisenä oppimismenetelmänä on kyberkriisisimulaatio, jossa osallistujat harjoittelevat päätöksentekoa paineen alla, viestintää eri sidosryhmille sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Simulaatio kehittää osallistujien kyberresilienssiä sekä yksilöinä että tiimin jäseninä.

PikkuNASTA-harjoitus kokoaa lähes 200 naista Parolannummelle

Kyberkriisinhallinta ja -viestintä -kurssi on osa laajempaa PikkuNASTA Leopardi 2025 -harjoitusta, joka järjestetään 5.–7. syyskuuta Parolannummella Hattulassa. Lähes 200 naista eri puolilta Suomea kokoontuu viikonlopuksi kehittämään valmiuksiaan toimia arjen ja yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Kursseja on yhteensä kuusi. Kolmepäiväiseen harjoitukseen sisältyvät muun muassa Henkinen kriisinkestävyys ja Jokanaisen selviytymispakki -kurssit, joilla käsitellään esimerkiksi hätäensiapua, kodin turvallisuutta sekä kriisien psykologisia vaikutuksia.

Vapaaehtoiset ovat harjoituksessa keskeisessä roolissa. Osa heistä opettelee suunnittelemaan ja toteuttamaan harjoituksia, kun taas toiset toimivat kouluttajina, kurssinjohtajina, huollon tehtävissä ja muissa tärkeissä tukitehtävissä.

Harjoituksen johtaja Eija Eriksson painottaa harjoituksen merkitystä:” Viikonloppu tarjoaa naisille käytännönläheistä koulutusta varautumisesta, häiriötilanteista ja omasta jaksamisesta. On tärkeää, että naisille annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kokonaisturvallisuuteen – nämä taidot kuuluvat meille kaikille”.

Yhteistyössä toteutettu harjoitus

Harjoituksen järjestävät yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Hämeen alueneuvottelukunta, MPK:n Hämeen maanpuolustuspiiri ja Puolustusvoimien Panssariprikaati.

Kutsu medialle

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan harjoitukseen. Järjestämme mediavierailun lauantaina 6.9. klo 9.30–11.30, jolloin pääsee seuraamaan kursseja käytännössä. Vierailu on mahdollinen myös muina ajankohtina sopimuksen mukaan.

Lisätietoja:

Eija Eriksson, harjoituksen johtaja, p. 040 776 2153
Christina Forsgård, kyberkriisinhallinta ja -viestintä kurssin johtaja, p. 040 571 9192
Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö, Naisten Valmiusliitto, p. 040 017 5223

Virolainen naisten maanpuolustusjärjestö Naiskodukaitse kutsui Naisten Valmiusliiton edustajat jo toista kertaa osallistumaan turvallisuusleirille Viroon. Kesäkuun lopussa Keski-Virossa Koerussa järjestetylle leirille osallistui naisia ja lapsia eri puolilta Viroa. Leirillä harjoiteltiin maasto-, ensiapu- ja turvallisuustaitoja työpajoissa ja tehtävärasteilla. Leirin kokonaisvahvuus oli noin 150 henkilöä.

Naisten Valmiusliitto lähetti tällä kertaa neljän hengen ryhmän tutustumaan ja osallistumaan turvallisuusleirin toimintaan. Kaksi ryhmästä, espoolainen Outi Viljanen ja tuusulalainen Pälvi Myyry, olivat mukana jo vuoden 2024 leirillä Tallinnassa. Mukavat muistot viime vuoden leiriviikonlopusta saivat heidät lähtemään uudelleen matkaan.

Tarja Linna Sysmästä ja Outi Rönn Lohjalta olivat Naiskodukaitsen leirillä ensimmäistä kertaa. Viikonlopun jälkeen he miettivät kokemustaan:

”Ehdottomasti kannatti lähteä leirille. Sieltä löytyi paljon samanhenkisiä osallistujia, joille valmiuteen liittyvien tietojen ja taitojen ylläpito kriisitilanteita varten on tärkeää. Turvallisuusleiri muistutti mielestäni Naisten Valmiusliiton Jokanaisen selviytymispakki -kurssia, jossa annetaan perustiedot erilaisista selviytymistaidoista. Naiskodukaitsen leirillä oli rento tunnelma ja osallistujat olivat aktiivisia ja innostuneita.” Linna kertoi.

” Virolaiset järjestäjät ottivat meidät todella hyvin vastaan ja kannustivat meitä joka käänteessä. Sunnuntaipäivän tehtävärastisuunnistus oli oikein mukava, kun siinä pääsi samalla tutustumaan Koerun kyläkeskukseen. Työpajoissa saimme hyviä vinkkejä maastossa selviytymiseen. Aion ottaa niitä myös oman nuorisoni kanssa käyttöön retkeillessä.” Rönn kuvasi kokemustaan.

”NASTA-konkarina katsoin turvallisuusleiriä myös organisaation näkökulmasta. Erilaisten leirien ja harjoitusten suunnittelu ja organisointi on erittäin tärkeää harjoitusta myös järjestäjille. ” jatkaa Rönn.

Naiskodukaitsen turvallisuusleiri tarjosi arvokasta vertaistukea, verkostoitumista ja käytännön oppia valmiustaitojen vahvistamiseen. Samalla se syvensi Naisten Valmiusliiton ja Naiskodukaitsen välistä yhteistyötä. Yhteinen tavoite molemmilla järjestöillä on lisätä naisten valmiuksia toimia erilaisissa kriisitilanteissa – niin omassa arjessa kuin laajemminkin.

Kuvia leiriltä löytyy Naisten Valmiusliiton Facebookista. Lisäksi leiriltä on julkaistu video, jossa nähdään tunnelmia ja suomalaisten osallistujien haastatteluja – katso video Naiskodukaitsen YouTube-tililtä: Naiskodukaitse ohutushoiu laager ”Ole valmis!” 2025 Järvamaal

Vaasan yliopiston tuore politiikkasuositus esittää konkreettisia askelia kansallisen kokonaisturvallisuusrekisterin perustamiseksi. Tavoitteena on tehdä vapaaehtoisten osaaminen näkyväksi ja hyödyntää sitä tehokkaammin yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamisessa.

Taustalla on muuttunut turvallisuustilanne ja kasvava kiinnostus vapaaehtoiseen varautumiskoulutukseen. Erityisesti huomio kohdistuu henkilöihin, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta mutta ovat halukkaita osallistumaan yhteiskunnan tukitehtäviin. Vuoden 2023 hallitusohjelma ja useat alan toimijat, kuten Naisten Valmiusliitto ja reserviläisjärjestöt, tukevat rekisterin perustamista.

Politiikkasuositus perustuu aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja keväällä 2025 kerättyyn empiiriseen aineistoon, joka kerättiin Naisten Valmiusliiton NASTA Vinka -harjoitukseen osallistuneilta naisilta. Yhteensä haastatteluihin osallistui 43 vapaaehtoista eri puolilta Suomea.

Seitsemän keskeistä suositusta

Rekisteröintimalli
Yhdistelmämalli, joka huomioi osaamisen, tehtäväkohtaisen roolituksen ja yleisen kiinnostuksen.

Ajantasaisuus ja vapaaehtoisuus
Tiedot päivitetään vuosittain, ja rekisteristä voi poistua ilman sanktioita.

Ajallinen osallistumisvalmius
Osallistujat voivat ilmoittaa, milloin he ovat käytettävissä kriisin eri vaiheissa.

Osaamisen ilmoittaminen
Käytetään omailmoitusmallia, jota tuetaan selkeillä osaamiskategorioilla. Osaamisen todentaminen tarvittaessa.

Tietoturva
Rekisteri toteutetaan viranomaisten vastuulla korkeimpien tietoturvastandardien mukaan.

Motivointi ja pysyvyys
Osallistava yhteisö, jossa tarjotaan koulutusta, tunnustusta ja yhteenkuuluvuutta.

Ilmoittautumisen saavutettavuus
Viestintä suunnitellaan eri kohderyhmille sopivaksi ja toteutetaan monikanavaisesti ja selkokielellä.

Hyvin suunniteltu kokonaisturvallisuusrekisteri mahdollistaisi nopean ja kohdennetun vapaaehtoistyön kriisitilanteissa ja tukisi pitkäjänteisesti suomalaista varautumista ja yhteiskunnan resilienssiä.

Tutustu koko julkaisuun tästä linkistä.

Tiedote 5.6.2025

E2 Tutkimus selvitti:

Suomalaisista naisista 70 prosenttia on valmis puolustamaan Suomen rajoja ja koskemattomuutta

Valtaosa suomalaisista naisista (70 %) on valmis puolustamaan Suomen rajoja ja koskemattomuutta. Enemmistö naisista on valmis puolustamaan myös ihmisoikeuksia ja tasa- arvoa (61 %) sekä valtiollista suvereniteettia (57 %). Valtaosa naisista (69 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa heidän valmiuksiaan selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa.

Tulokset selviävät Naisten Valmiusliiton ja E2 Tutkimuksen ”Mitä suomalaiset naiset ovat valmiita puolustamaan?” -katsauksesta, jonka aineisto kerättiin toukokuussa 2025. Työn käytännön toteutuksesta vastasi E2 Tutkimus.

Erityisesti yli 50-vuotiaat naiset ovat valmiita puolustamaan Suomen rajoja

Suomalaisista naisista 70 prosenttia on valmis puolustamaan maamme rajoja ja alueellista koskemattomuutta. Ero ikäryhmien välillä on huomattava: 18–29-vuotiaista alle puolet (47 %) on valmis puolustamaan rajoja, 50–59-vuotiaista naisista peräti 83 prosenttia.

Enemmistö naisista on valmis puolustamaan myös ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa (61 %), valtiollista suvereniteettia (57 %), suomalaisten hyvinvointia (56 %) ja demokratiaa (55 %). Nuorimpien 18–29- vuotiaiden naisten ajattelussa painottuvat keskimääräistä useammin ihmisoikeudet ja tasa-arvo (78 %) sekä demokratia (68 %).

Vajaa puolet naisista (44 %) on valmis itse puolustamaan maata aseettomasti mahdollista aseellista hyökkäystä vastaan. Liki neljännes naisista (23 %) on vastaavassa tilanteessa valmis tarttumaan aseisiin Suomen puolustamiseksi. Naiset perustelevat valmiuttaan muun muassa seuraavasti:

”Hyökkäyksen tapahtuessa kaikkien on laitettava kortensa kekoon. En näe itseäni sen kummempana kuin muutkaan.”
”Naisenakin voi taistella perheensä puolesta rintamalla.”
”Edelliset sukupolvet ovat sen tehneet, joten minunkin täytyisi pystyä.”

– Tulokset ovat ilahduttavia ja vastaavat sitä kokemusta, joka minulla on naisten maan- puolustustahdosta ja osallistumishalukkuudesta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmista- miseen. Naisilla on monipuolista osaamista ja he ovat valmiita käyttämään sitä myös koko yhteiskunnan hyväksi, sanoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko.

Nuoret naiset ovat valmiita tarttumaan myös asiantuntijatehtäviin poikkeusoloissa

Suomalaisilla naisilla on halukkuutta osallistua monin tavoin yhteiskunnan toimintojen varmistamiseen häiriö-, poikkeus-, tai kriisitilanteissa. Enemmistö naisista (71 %) on valmis käytännön auttamistehtäviin, kuten ruuan jakeluun, ensiavun antamiseen tai tilapäismajoituksen järjestämiseen. Lähes yhtä moni (68 %) auttaisi kotona ja lähipiirissä.

18–29-vuotiaat naiset ovat valinneet tarjotusta listasta useita kriisiajan tehtäviä. Kolme neljästä on valmis auttamaan käytännön tehtävissä (74 %), kuten ruuan jakelussa ja ensiavussa. Selvä enemmistö nuorista naisista on valmis auttamaan myös lähipiiriään omien kykyjensä mukaan (77 %). Yli puolet nuorista naisista on valmis antamaan psykososiaalista tukea (54 %), kuten keskusteluapua tai tukemaan lapsia ja ikäihmisiä.

Nuoret naiset luottavat kykyihinsä ja ovat keskimääräistä useammin valmiita osallistumaan asiantuntijatehtäviin, kuten IT-tukipalveluihin, opetukseen tai ihmisten ohjaukseen poikkeusoloissa. Keskimääräistä useammin nuoret naiset ovat valmiita myös kriisiviestinnän tehtäviin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Tulokset osoittavat, että eri-ikäiset naiset ovat valmiita puolustamaan suomalaista yhteiskuntaa. Maamme rajat ja itsemääräämisoikeus, demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja hyvinvointi nähdään puolustamisen arvoisiksi, kertoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.

Naiset ovat halukkaita parantamaan taitojaan selvitä häiriö- ja poikkeusoloissa

Valtaosa suomalaisista naisista (69 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa heidän henkilökohtaisia tietojaan ja taitojaan selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa.

Vajaa puolet naisista (46 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa taitoja toimia viranomaisten tukena Suomea kohtaavissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Joka viides nainen (21 %) voisi osallistua koulutukseen, joka parantaisi heidän kykyjään tukea sotilaallista maanpuolustusta.

Haluaan osallistua kriisinkestävyyttä tukeviin koulutuksiin naiset perustelevat esimerkiksi seuraavasti:

”Kouluttautumalla tosiaan olisi mahdollista oikeasti olla kyvykäs auttamaan.”
”Ennemmin tekisin jotain kuin vain odottaisin toisten tekevän kaiken puolestani.”
”Haluaisin varmistua, että taitoni ovat tilanteen tasalla, jos niitä joskus tarvitaan.”

– On rohkaisevaa nähdä, että kouluttautuminen koetaan merkitykselliseksi. Kansalaisten valmius toimia häiriö- ja poikkeusoloissa on kriittinen osa yhteiskunnan turvallisuutta. Erityisen vaikuttavaa on, että viidennes naisista on valmiita kouluttautumaan tukeakseen sotilaallista maanpuolustusta. Osuus ylittää jopa naisten osallistumisen viime sotiin. Vuonna 1944 noin 11 prosenttia aikuisista naisista toimi esimerkiksi Lottina, sotilaskotisisarina tai SPR:n tehtävissä, sanoo Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.

Katsauksen on toteuttanut monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Kyselyaineisto kerättiin 13.–18.5.2025 Norstatin internetpaneelissa. Aineisto edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Kyselyyn vastasi yli viisisataa suomalaista naista (N=511). Aineisto on painotettu väestötilastoja vastaavaksi ja se on analysoitu määrällisin menetelmin.

Katsauksen julkistustilaisuus järjestetään torstaina 5.6.2025 klo 10–11 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa.

Tulokset ovat luettavissa täällä.

Lisätietoja tuloksista:

Toimitusjohtaja, YTT
Karina Jutila, E2 Tutkimus 050 5515 361
karina.jutila@e2.fi

Tulosten kommentointi

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies
Paula Risikko
050 5113107
paula.risikko@eduskunta.fi

Toiminnanjohtaja
Pia Lindell, Naisten valmiusliitto ry
040 5611655
pia.lindell@naistenvalmiusliitto.fi

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko iloitsee siitä, että liiton pitkäaikainen tavoite on viimein toteutumassa. Naisten Valmiusliitto on koko olemassaolonsa ajan korostanut tarvetta rekisterin perustamiselle, jotta liiton kouluttamien naisten osaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti yhteiskunnan hyväksi.

– Tämä on hieno uutinen Naisten Valmiusliitolle, ja koko maanpuolustuskentälle eli niille tuhansille kansalaisille, jotka haluavat osallistua yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiseen, toteaa puheenjohtaja Risikko.

Puolustushallinnon alaisuuteen ollaan parhaillaan valmistelemassa niin sanottua kokonaisturvallisuusrekisteriä. Hallitusohjelmaan sisältyvän hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa henkilöistä, jotka ovat saaneet kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta esimerkiksi Naisten Valmiusliiton järjestämillä kursseilla.

– Rekisteri tarjoaa viranomaisille ja järjestöille ajantasaisen kokonaiskuvan koulutettujen henkilöiden määrästä ja osaamisesta. Samalla se mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissakin, Risikko painottaa.

Naisten Valmiusliitto on jo lähes 30 vuoden ajan edistänyt rekisterin perustamista ja tuonut esiin tarpeen tunnistaa ja hyödyntää koulutettujen vapaaehtoisten osaamista osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Myös muut maanpuolustusjärjestöt ovat vuosien mittaan edistäneet tahoillaan hanketta, mutta Risikon vahva henkilökohtainen panos on ollut ratkaiseva edistysaskeleen saavuttamisessa.

– Rekisterin avulla saadaan myös tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan koulutusta kannattaa tulevaisuudessa kohdentaa. Tämä tukee koulutuksen kehittämistä ja varmistaa, että osaamista rakennetaan tarkoituksenmukaisesti vastaamaan muuttuvia tarpeita, Risikko muistuttaa.

Naisten Valmiusliitto kouluttaa vuosittain satoja naisia, joilla ei ole varusmiespalvelustaustaa, mutta jotka haluavat olla mukana ylläpitämässä ja vahvistamassa yhteiskunnan turvallisuutta. Rekisteri tarjoaa heille konkreettisen väylän osallistua varautumiseen ja viranomaisten tukemiseen erilaisissa tilanteissa.

– Rekisteri on tärkeä niille suomalaisille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, mutta ovat silti motivoituneita ja koulutettuja toimimaan yhteiskunnan tukena, Risikko korostaa.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan pitkäjänteisesti viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä.

Kokonaisturvallisuusrekisteri tukee tätä kokonaisuutta vahvistamalla yhteiskunnan valmiuksia ja parantamalla eri toimijoiden, kuten Naisten Valmiusliiton, koulutettujen vapaaehtoisten osaamisen yhteensovittamista viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Paula Risikko puhui TURVA25-maanpuolustusjuhlassa 12.4. Seinäjoella.

Lisätiedot
Paula Risikko, puheenjohtaja
Puh. 050 511 3107
Sähköposti: paula.risikko@eduskunta.fi

Naisten Valmiusliiton kunniapuheenjohtaja, ministeri Elisabeth Rehn täyttää 90-vuotta sunnuntaina 6.4.2025.

Keväällä 1997, liiton ensimmäisessä kevätkokouksessa, Naisten Valmiusliitto sai puheenjohtajakseen vaikuttavan ja kokeneen johtohahmon, kun Elisabeth Rehn valittiin tehtävään. Hän johti liittoa viiden vuoden ajan, vuoteen 2002 saakka, jättäen jälkeensä pysyvän jäljen liiton kehittymiseen ja naisten roolin vahvistamiseen suomalaisessa maanpuolustuksessa.

Elisabeth Rehnin suhde maanpuolustukseen on pitkä ja henkilökohtainen. Hänen omat kokemuksensa ulottuvat jo sotavuosien Mäntsälään, jossa hän toimi pikkulottana. Myöhemmin hän teki historiaa tulemalla nimitetyksi Suomen ja koko maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi vuonna 1990. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1995 saakka.

Puolustusministerinä Rehn halusi vahvistaa puolustushallinnon näkyvyyttä ja arvostusta sekä tuoda esiin myös naisten merkityksen turvallisuustyössä. Hän tarttuikin Naisten Valmiusliiton puheenjohtajuuteen iloisin mielin: liiton työ oli luontevaa jatkoa lottien ansiokkaalle maanpuolustustyölle, jota ryhdyttiin tekemään uudella nykyaikaisella tavalla.

Rehn ajoi määrätietoisesti naisten asemaa maanpuolustuksessa. Hänen ministerikaudellaan toteutettiin suunnitelma ja laadittiin lakiesitys naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, ja vuodesta 1991 lähtien naiset ovat toimineet myös rauhanturvaajina. Myöhemmin hän osallistui myös vapaaehtoisen maanpuolustuslain valmisteluun. Rehnin mukaan suomalaisilla naisilla on osaamista ja taitoa, joilla on vahvat juuret historiassa – ne on vain osattava valjastaa nykyaikaisiin tarpeisiin.

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana Rehn kohtasi sekä kannustusta että esteitä. Maanpuolustuksen kentällä naisiin suhtauduttiin hänen mukaansa ”setämäisen hyväntahtoisesti”, mutta kun puhe kääntyi rahoitukseen, ilmeni ongelmia. Ministeriöiden yhteistyöllä moni asia kuitenkin saatiin eteenpäin. Puolustusvoimien tuki liiton koulutuksille oli merkittävä, ja harjoitukset – vaikka toisinaan jännittäviä, kun harjoiteltiin todenmukaisia tilanteita – sujuivat onnistuneesti.

Liiton rakentaminen eteni hitaasti mutta varmasti, kun pykäliä ja rakenteita luotiin.

Työtä riittää edelleen. Elisabeth Rehn toivoo, että ne pykälät, joiden eteen on vuosien varrella tehty työtä, saataisiin viimein voimaan. Hänen mukaansa Naisten Valmiusliitolla on edelleen tärkeä rooli turvallisuuden ja varautumisen vakiinnuttamisessa osaksi yhteiskunnan arkea – tavalla, joka ottaa tasa-arvoisesti huomioon naisten osallistumisen.

Ministeri Elisabeth Rehn nimettiin Naisten Valmiusliiton kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2010. Artikkelin kuvassa Elisabeth Rehn Naisten Valmiusliiton 25-vuotisjuhlassa Ritarihuoneella. Kuvassa myös mm. nykyinen puheenjohtaja Paula Risikko ja liiton viides puheenjohtaja Anne Holmlund.

Naisten Valmiusliitto onnittelee onnittelee lämpimästi kunniapuheenjohtaja Elisabeth Rehniä 90-vuotispäivän johdosta ja toivottaa mitä parhainta juhlapäivää!

—
Artikkelia laadittaessa on hyödynnetty Heli Teittisen ministeri Elisabeth Rehnistä kirjoittamaa tekstiä, joka on julkaistu vuonna 2022 Naisten Valmiusliiton ”Kaiken varalta” -historiikissa.

Puolustusministeriö asetti 21.12.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaksi. Työryhmässä oli edustus puolustusministeriön lisäksi Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta sekä keskeisimmistä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvistä järjestöistä. Mukaan lukien Naisten Valmiusliitosta.

Työ on nyt saatu päätökseen, ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030-raportti luovutettiin puolustusministeri Antti Häkkäselle tänään.

”Työryhmän laatima raportti on kattava ja vastaa hyvin nykyisen turvallisuusympäristön haasteisiin. Raportti on linjassa liittomme tavoitteiden kanssa ja tukee kokonaisturvallisuuden mallia, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa Suomen turvallisuuden varmistamiseksi.” arvioi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko.

Työryhmä tarkasteli kolmea mallia ja esitti ratkaisuksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamista säilyttäen nykyisen mallin hyvät puolet, mutta parantaen sen operatiivista ja strategista vaikuttavuutta. Tavoitteena on rakenteiden, toimijoiden roolien ja toimintaedellytysten kehittäminen lainsäädäntöä ja normeja päivittämällä.

Keskeisiä muutoksia olisivat muun muassa mahdollisuus käyttää Maanpuolustuskoulutus MPK:ta määrättyjen joukkojen kouluttajana sekä MPK:n julkisten hallintotehtävien laajentaminen kattamaan turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutus. Lisäksi MPK:n palkattua henkilöstöä ja vapaaehtoisia voitaisiin hyödyntää aiempaa joustavammin, ja MPK:n budjetointi tukisi pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua.

Spontaanin, järjestäytymättömän vapaaehtoisuuden kanavoiminen kokonaismaanpuolustuksen käyttöön tapahtuisi suunnitelmallisesti. Maanpuolustusjärjestöjen rooli maanpuolustustahdon, osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä säilyisi merkittävänä, ja niiden yhteistyötä vahvistettaisiin.

”Työryhmä on onnistunut oivaltamaan keskeisiä kehityssuuntia, joiden avulla vapaaehtoista maanpuolustusta voidaan vahvistaa entisestään. Nykyinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina, ja erilaisten uhkien monimuotoistuminen asettaa uusia vaatimuksia niin viranomaisille kuin vapaaehtoistoimijoillekin. Raportti antaa tähän kehitykseen vastaamiseksi hyviä suuntaviivoja.” sanoo Risikko.

Naisten Valmiusliitto kiittää työryhmän tekemää perusteellista ja asiantuntevaa valmistelutyötä. Tämän kaltaiset yhteistyömallit ovat tärkeitä, jotta vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset pysyvät ajan tasalla ja kehittyvät vastaamaan muuttuvan turvallisuustilanteen tarpeita.

Lisätiedot

Paula Risikko, puheenjohtaja
Puh. 050 511 3107
Sähköposti: paula.risikko@eduskunta.fi

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2023-raporttiin pääset tästä linkistä.

Naisten kiinnostus varautumis- ja turvallisuuskoulutusta kohtaan on pysynyt korkealla. Naisten Valmiusliiton NASTA Vinka 2025 -harjoitus herätti suurta kiinnostusta, ja ilmoittautuminen kursseille tapahtui nopeasti. Yhdeksän kymmenestä kurssista täyttyi alle kolmessa ja puolessa minuutissa, nopein jopa alle minuutissa.

”Kurssilaiset valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta käytössä on myös ensikertalaisuuskiintiö. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle kurssille otetaan mukaan puolet ensikertalaisia, jotta kokeneiden osallistujien lisäksi myös uudet pääsevät mukaan toimintaan”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.

Kaiken kaikkiaan NASTA Vinka 2025 -harjoituksen kymmenelle kaikille avoimille kursseille mahtuu yhteensä 290 kurssilaista. Jonossa on yli 500. Tämä osoittaa selvästi, että naisten kokonaisturvallisuuskoulutukselle on kysyntää.

”Olisi hienoa, jos voisimme tarjota osallistumismahdollisuuden kaikille halukkaille. Naisten kiinnostus koulutustamme kohtaan kertoo korkeasta maanpuolustustahdosta ja halukkuudesta hankkia valmiuksia erilaisissa tilanteissa toimimiseen”, toteaa Lindell.

NASTA-harjoitukset tarjoavat monipuolista koulutusta muun muassa ensiaputaidoista, johtajuudesta ja varautumisesta kriisitilanteisiin. Kurssien tavoitteena on vahvistaa osallistujien valmiuksia toimia niin arjen haasteissa kuin yllättävissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

”Harjoitus kannustaa kurssilaisia astumaan rohkeasti mukavuusalueensa ulkopuolelle, mikä tukee heidän henkilökohtaista kriisinkestävyyttään.” Lindell sanoo.

NASTA-harjoitukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa tärkeänä osana naisten kokonaisturvallisuuskoulutusta, ja niiden merkitys korostuu entisestään muuttuvassa turvallisuustilanteessa. Naisten Valmiusliitto toivoo, että tulevaisuudessa yhä useammalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kehittää omaa osaamistaan turvallisuuden eri osa-alueilla.

NASTA Vinka 2025 -harjoituksen järjestävät yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunta, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Ilmapuolustuspiiri ja Puolustusvoimien Ilmasotakoulu. Harjoitus järjestetään toukokuussa Tikkakoskella.

Lisätiedot

Pia Lindell, toiminnanjohtaja
050 561 1655
pia.lindell@naistenvalmiusliitto.fi

Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö
040 017 5223
suvi.aksela@naistenvalmiusliitto.fi