Kategoria: Uutinen

Vaasan yliopiston tuore politiikkasuositus esittää konkreettisia askelia kansallisen kokonaisturvallisuusrekisterin perustamiseksi. Tavoitteena on tehdä vapaaehtoisten osaaminen näkyväksi ja hyödyntää sitä tehokkaammin yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamisessa.

Taustalla on muuttunut turvallisuustilanne ja kasvava kiinnostus vapaaehtoiseen varautumiskoulutukseen. Erityisesti huomio kohdistuu henkilöihin, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta mutta ovat halukkaita osallistumaan yhteiskunnan tukitehtäviin. Vuoden 2023 hallitusohjelma ja useat alan toimijat, kuten Naisten Valmiusliitto ja reserviläisjärjestöt, tukevat rekisterin perustamista.

Politiikkasuositus perustuu aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja keväällä 2025 kerättyyn empiiriseen aineistoon, joka kerättiin Naisten Valmiusliiton NASTA Vinka -harjoitukseen osallistuneilta naisilta. Yhteensä haastatteluihin osallistui 43 vapaaehtoista eri puolilta Suomea.

Seitsemän keskeistä suositusta

Rekisteröintimalli
Yhdistelmämalli, joka huomioi osaamisen, tehtäväkohtaisen roolituksen ja yleisen kiinnostuksen.

Ajantasaisuus ja vapaaehtoisuus
Tiedot päivitetään vuosittain, ja rekisteristä voi poistua ilman sanktioita.

Ajallinen osallistumisvalmius
Osallistujat voivat ilmoittaa, milloin he ovat käytettävissä kriisin eri vaiheissa.

Osaamisen ilmoittaminen
Käytetään omailmoitusmallia, jota tuetaan selkeillä osaamiskategorioilla. Osaamisen todentaminen tarvittaessa.

Tietoturva
Rekisteri toteutetaan viranomaisten vastuulla korkeimpien tietoturvastandardien mukaan.

Motivointi ja pysyvyys
Osallistava yhteisö, jossa tarjotaan koulutusta, tunnustusta ja yhteenkuuluvuutta.

Ilmoittautumisen saavutettavuus
Viestintä suunnitellaan eri kohderyhmille sopivaksi ja toteutetaan monikanavaisesti ja selkokielellä.

Hyvin suunniteltu kokonaisturvallisuusrekisteri mahdollistaisi nopean ja kohdennetun vapaaehtoistyön kriisitilanteissa ja tukisi pitkäjänteisesti suomalaista varautumista ja yhteiskunnan resilienssiä.

Tutustu koko julkaisuun tästä linkistä.

Tiedote 5.6.2025

E2 Tutkimus selvitti:

Suomalaisista naisista 70 prosenttia on valmis puolustamaan Suomen rajoja ja koskemattomuutta

Valtaosa suomalaisista naisista (70 %) on valmis puolustamaan Suomen rajoja ja koskemattomuutta. Enemmistö naisista on valmis puolustamaan myös ihmisoikeuksia ja tasa- arvoa (61 %) sekä valtiollista suvereniteettia (57 %). Valtaosa naisista (69 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa heidän valmiuksiaan selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa.

Tulokset selviävät Naisten Valmiusliiton ja E2 Tutkimuksen ”Mitä suomalaiset naiset ovat valmiita puolustamaan?” -katsauksesta, jonka aineisto kerättiin toukokuussa 2025. Työn käytännön toteutuksesta vastasi E2 Tutkimus.

Erityisesti yli 50-vuotiaat naiset ovat valmiita puolustamaan Suomen rajoja

Suomalaisista naisista 70 prosenttia on valmis puolustamaan maamme rajoja ja alueellista koskemattomuutta. Ero ikäryhmien välillä on huomattava: 18–29-vuotiaista alle puolet (47 %) on valmis puolustamaan rajoja, 50–59-vuotiaista naisista peräti 83 prosenttia.

Enemmistö naisista on valmis puolustamaan myös ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa (61 %), valtiollista suvereniteettia (57 %), suomalaisten hyvinvointia (56 %) ja demokratiaa (55 %). Nuorimpien 18–29- vuotiaiden naisten ajattelussa painottuvat keskimääräistä useammin ihmisoikeudet ja tasa-arvo (78 %) sekä demokratia (68 %).

Vajaa puolet naisista (44 %) on valmis itse puolustamaan maata aseettomasti mahdollista aseellista hyökkäystä vastaan. Liki neljännes naisista (23 %) on vastaavassa tilanteessa valmis tarttumaan aseisiin Suomen puolustamiseksi. Naiset perustelevat valmiuttaan muun muassa seuraavasti:

”Hyökkäyksen tapahtuessa kaikkien on laitettava kortensa kekoon. En näe itseäni sen kummempana kuin muutkaan.”
”Naisenakin voi taistella perheensä puolesta rintamalla.”
”Edelliset sukupolvet ovat sen tehneet, joten minunkin täytyisi pystyä.”

– Tulokset ovat ilahduttavia ja vastaavat sitä kokemusta, joka minulla on naisten maan- puolustustahdosta ja osallistumishalukkuudesta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmista- miseen. Naisilla on monipuolista osaamista ja he ovat valmiita käyttämään sitä myös koko yhteiskunnan hyväksi, sanoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko.

Nuoret naiset ovat valmiita tarttumaan myös asiantuntijatehtäviin poikkeusoloissa

Suomalaisilla naisilla on halukkuutta osallistua monin tavoin yhteiskunnan toimintojen varmistamiseen häiriö-, poikkeus-, tai kriisitilanteissa. Enemmistö naisista (71 %) on valmis käytännön auttamistehtäviin, kuten ruuan jakeluun, ensiavun antamiseen tai tilapäismajoituksen järjestämiseen. Lähes yhtä moni (68 %) auttaisi kotona ja lähipiirissä.

18–29-vuotiaat naiset ovat valinneet tarjotusta listasta useita kriisiajan tehtäviä. Kolme neljästä on valmis auttamaan käytännön tehtävissä (74 %), kuten ruuan jakelussa ja ensiavussa. Selvä enemmistö nuorista naisista on valmis auttamaan myös lähipiiriään omien kykyjensä mukaan (77 %). Yli puolet nuorista naisista on valmis antamaan psykososiaalista tukea (54 %), kuten keskusteluapua tai tukemaan lapsia ja ikäihmisiä.

Nuoret naiset luottavat kykyihinsä ja ovat keskimääräistä useammin valmiita osallistumaan asiantuntijatehtäviin, kuten IT-tukipalveluihin, opetukseen tai ihmisten ohjaukseen poikkeusoloissa. Keskimääräistä useammin nuoret naiset ovat valmiita myös kriisiviestinnän tehtäviin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Tulokset osoittavat, että eri-ikäiset naiset ovat valmiita puolustamaan suomalaista yhteiskuntaa. Maamme rajat ja itsemääräämisoikeus, demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja hyvinvointi nähdään puolustamisen arvoisiksi, kertoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.

Naiset ovat halukkaita parantamaan taitojaan selvitä häiriö- ja poikkeusoloissa

Valtaosa suomalaisista naisista (69 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa heidän henkilökohtaisia tietojaan ja taitojaan selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa.

Vajaa puolet naisista (46 %) on valmis osallistumaan koulutukseen, joka parantaa taitoja toimia viranomaisten tukena Suomea kohtaavissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Joka viides nainen (21 %) voisi osallistua koulutukseen, joka parantaisi heidän kykyjään tukea sotilaallista maanpuolustusta.

Haluaan osallistua kriisinkestävyyttä tukeviin koulutuksiin naiset perustelevat esimerkiksi seuraavasti:

”Kouluttautumalla tosiaan olisi mahdollista oikeasti olla kyvykäs auttamaan.”
”Ennemmin tekisin jotain kuin vain odottaisin toisten tekevän kaiken puolestani.”
”Haluaisin varmistua, että taitoni ovat tilanteen tasalla, jos niitä joskus tarvitaan.”

– On rohkaisevaa nähdä, että kouluttautuminen koetaan merkitykselliseksi. Kansalaisten valmius toimia häiriö- ja poikkeusoloissa on kriittinen osa yhteiskunnan turvallisuutta. Erityisen vaikuttavaa on, että viidennes naisista on valmiita kouluttautumaan tukeakseen sotilaallista maanpuolustusta. Osuus ylittää jopa naisten osallistumisen viime sotiin. Vuonna 1944 noin 11 prosenttia aikuisista naisista toimi esimerkiksi Lottina, sotilaskotisisarina tai SPR:n tehtävissä, sanoo Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.

Katsauksen on toteuttanut monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Kyselyaineisto kerättiin 13.–18.5.2025 Norstatin internetpaneelissa. Aineisto edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Kyselyyn vastasi yli viisisataa suomalaista naista (N=511). Aineisto on painotettu väestötilastoja vastaavaksi ja se on analysoitu määrällisin menetelmin.

Katsauksen julkistustilaisuus järjestetään torstaina 5.6.2025 klo 10–11 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa.

Tulokset ovat luettavissa täällä.

Lisätietoja tuloksista:

Toimitusjohtaja, YTT
Karina Jutila, E2 Tutkimus 050 5515 361
karina.jutila@e2.fi

Tulosten kommentointi

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies
Paula Risikko
050 5113107
paula.risikko@eduskunta.fi

Toiminnanjohtaja
Pia Lindell, Naisten valmiusliitto ry
040 5611655
pia.lindell@naistenvalmiusliitto.fi

Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko iloitsee siitä, että liiton pitkäaikainen tavoite on viimein toteutumassa. Naisten Valmiusliitto on koko olemassaolonsa ajan korostanut tarvetta rekisterin perustamiselle, jotta liiton kouluttamien naisten osaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti yhteiskunnan hyväksi.

– Tämä on hieno uutinen Naisten Valmiusliitolle, ja koko maanpuolustuskentälle eli niille tuhansille kansalaisille, jotka haluavat osallistua yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiseen, toteaa puheenjohtaja Risikko.

Puolustushallinnon alaisuuteen ollaan parhaillaan valmistelemassa niin sanottua kokonaisturvallisuusrekisteriä. Hallitusohjelmaan sisältyvän hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa henkilöistä, jotka ovat saaneet kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta esimerkiksi Naisten Valmiusliiton järjestämillä kursseilla.

– Rekisteri tarjoaa viranomaisille ja järjestöille ajantasaisen kokonaiskuvan koulutettujen henkilöiden määrästä ja osaamisesta. Samalla se mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissakin, Risikko painottaa.

Naisten Valmiusliitto on jo lähes 30 vuoden ajan edistänyt rekisterin perustamista ja tuonut esiin tarpeen tunnistaa ja hyödyntää koulutettujen vapaaehtoisten osaamista osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Myös muut maanpuolustusjärjestöt ovat vuosien mittaan edistäneet tahoillaan hanketta, mutta Risikon vahva henkilökohtainen panos on ollut ratkaiseva edistysaskeleen saavuttamisessa.

– Rekisterin avulla saadaan myös tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan koulutusta kannattaa tulevaisuudessa kohdentaa. Tämä tukee koulutuksen kehittämistä ja varmistaa, että osaamista rakennetaan tarkoituksenmukaisesti vastaamaan muuttuvia tarpeita, Risikko muistuttaa.

Naisten Valmiusliitto kouluttaa vuosittain satoja naisia, joilla ei ole varusmiespalvelustaustaa, mutta jotka haluavat olla mukana ylläpitämässä ja vahvistamassa yhteiskunnan turvallisuutta. Rekisteri tarjoaa heille konkreettisen väylän osallistua varautumiseen ja viranomaisten tukemiseen erilaisissa tilanteissa.

– Rekisteri on tärkeä niille suomalaisille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, mutta ovat silti motivoituneita ja koulutettuja toimimaan yhteiskunnan tukena, Risikko korostaa.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan pitkäjänteisesti viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä.

Kokonaisturvallisuusrekisteri tukee tätä kokonaisuutta vahvistamalla yhteiskunnan valmiuksia ja parantamalla eri toimijoiden, kuten Naisten Valmiusliiton, koulutettujen vapaaehtoisten osaamisen yhteensovittamista viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Paula Risikko puhui TURVA25-maanpuolustusjuhlassa 12.4. Seinäjoella.

Lisätiedot
Paula Risikko, puheenjohtaja
Puh. 050 511 3107
Sähköposti: paula.risikko@eduskunta.fi

Naisten Valmiusliiton kunniapuheenjohtaja, ministeri Elisabeth Rehn täyttää 90-vuotta sunnuntaina 6.4.2025.

Keväällä 1997, liiton ensimmäisessä kevätkokouksessa, Naisten Valmiusliitto sai puheenjohtajakseen vaikuttavan ja kokeneen johtohahmon, kun Elisabeth Rehn valittiin tehtävään. Hän johti liittoa viiden vuoden ajan, vuoteen 2002 saakka, jättäen jälkeensä pysyvän jäljen liiton kehittymiseen ja naisten roolin vahvistamiseen suomalaisessa maanpuolustuksessa.

Elisabeth Rehnin suhde maanpuolustukseen on pitkä ja henkilökohtainen. Hänen omat kokemuksensa ulottuvat jo sotavuosien Mäntsälään, jossa hän toimi pikkulottana. Myöhemmin hän teki historiaa tulemalla nimitetyksi Suomen ja koko maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi vuonna 1990. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1995 saakka.

Puolustusministerinä Rehn halusi vahvistaa puolustushallinnon näkyvyyttä ja arvostusta sekä tuoda esiin myös naisten merkityksen turvallisuustyössä. Hän tarttuikin Naisten Valmiusliiton puheenjohtajuuteen iloisin mielin: liiton työ oli luontevaa jatkoa lottien ansiokkaalle maanpuolustustyölle, jota ryhdyttiin tekemään uudella nykyaikaisella tavalla.

Rehn ajoi määrätietoisesti naisten asemaa maanpuolustuksessa. Hänen ministerikaudellaan toteutettiin suunnitelma ja laadittiin lakiesitys naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, ja vuodesta 1991 lähtien naiset ovat toimineet myös rauhanturvaajina. Myöhemmin hän osallistui myös vapaaehtoisen maanpuolustuslain valmisteluun. Rehnin mukaan suomalaisilla naisilla on osaamista ja taitoa, joilla on vahvat juuret historiassa – ne on vain osattava valjastaa nykyaikaisiin tarpeisiin.

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana Rehn kohtasi sekä kannustusta että esteitä. Maanpuolustuksen kentällä naisiin suhtauduttiin hänen mukaansa ”setämäisen hyväntahtoisesti”, mutta kun puhe kääntyi rahoitukseen, ilmeni ongelmia. Ministeriöiden yhteistyöllä moni asia kuitenkin saatiin eteenpäin. Puolustusvoimien tuki liiton koulutuksille oli merkittävä, ja harjoitukset – vaikka toisinaan jännittäviä, kun harjoiteltiin todenmukaisia tilanteita – sujuivat onnistuneesti.

Liiton rakentaminen eteni hitaasti mutta varmasti, kun pykäliä ja rakenteita luotiin.

Työtä riittää edelleen. Elisabeth Rehn toivoo, että ne pykälät, joiden eteen on vuosien varrella tehty työtä, saataisiin viimein voimaan. Hänen mukaansa Naisten Valmiusliitolla on edelleen tärkeä rooli turvallisuuden ja varautumisen vakiinnuttamisessa osaksi yhteiskunnan arkea – tavalla, joka ottaa tasa-arvoisesti huomioon naisten osallistumisen.

Ministeri Elisabeth Rehn nimettiin Naisten Valmiusliiton kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2010. Artikkelin kuvassa Elisabeth Rehn Naisten Valmiusliiton 25-vuotisjuhlassa Ritarihuoneella. Kuvassa myös mm. nykyinen puheenjohtaja Paula Risikko ja liiton viides puheenjohtaja Anne Holmlund.

Naisten Valmiusliitto onnittelee onnittelee lämpimästi kunniapuheenjohtaja Elisabeth Rehniä 90-vuotispäivän johdosta ja toivottaa mitä parhainta juhlapäivää!

—
Artikkelia laadittaessa on hyödynnetty Heli Teittisen ministeri Elisabeth Rehnistä kirjoittamaa tekstiä, joka on julkaistu vuonna 2022 Naisten Valmiusliiton ”Kaiken varalta” -historiikissa.

Puolustusministeriö asetti 21.12.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaksi. Työryhmässä oli edustus puolustusministeriön lisäksi Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta sekä keskeisimmistä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvistä järjestöistä. Mukaan lukien Naisten Valmiusliitosta.

Työ on nyt saatu päätökseen, ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030-raportti luovutettiin puolustusministeri Antti Häkkäselle tänään.

”Työryhmän laatima raportti on kattava ja vastaa hyvin nykyisen turvallisuusympäristön haasteisiin. Raportti on linjassa liittomme tavoitteiden kanssa ja tukee kokonaisturvallisuuden mallia, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa Suomen turvallisuuden varmistamiseksi.” arvioi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko.

Työryhmä tarkasteli kolmea mallia ja esitti ratkaisuksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamista säilyttäen nykyisen mallin hyvät puolet, mutta parantaen sen operatiivista ja strategista vaikuttavuutta. Tavoitteena on rakenteiden, toimijoiden roolien ja toimintaedellytysten kehittäminen lainsäädäntöä ja normeja päivittämällä.

Keskeisiä muutoksia olisivat muun muassa mahdollisuus käyttää Maanpuolustuskoulutus MPK:ta määrättyjen joukkojen kouluttajana sekä MPK:n julkisten hallintotehtävien laajentaminen kattamaan turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutus. Lisäksi MPK:n palkattua henkilöstöä ja vapaaehtoisia voitaisiin hyödyntää aiempaa joustavammin, ja MPK:n budjetointi tukisi pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua.

Spontaanin, järjestäytymättömän vapaaehtoisuuden kanavoiminen kokonaismaanpuolustuksen käyttöön tapahtuisi suunnitelmallisesti. Maanpuolustusjärjestöjen rooli maanpuolustustahdon, osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä säilyisi merkittävänä, ja niiden yhteistyötä vahvistettaisiin.

”Työryhmä on onnistunut oivaltamaan keskeisiä kehityssuuntia, joiden avulla vapaaehtoista maanpuolustusta voidaan vahvistaa entisestään. Nykyinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina, ja erilaisten uhkien monimuotoistuminen asettaa uusia vaatimuksia niin viranomaisille kuin vapaaehtoistoimijoillekin. Raportti antaa tähän kehitykseen vastaamiseksi hyviä suuntaviivoja.” sanoo Risikko.

Naisten Valmiusliitto kiittää työryhmän tekemää perusteellista ja asiantuntevaa valmistelutyötä. Tämän kaltaiset yhteistyömallit ovat tärkeitä, jotta vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset pysyvät ajan tasalla ja kehittyvät vastaamaan muuttuvan turvallisuustilanteen tarpeita.

Lisätiedot

Paula Risikko, puheenjohtaja
Puh. 050 511 3107
Sähköposti: paula.risikko@eduskunta.fi

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2023-raporttiin pääset tästä linkistä.

Naisten kiinnostus varautumis- ja turvallisuuskoulutusta kohtaan on pysynyt korkealla. Naisten Valmiusliiton NASTA Vinka 2025 -harjoitus herätti suurta kiinnostusta, ja ilmoittautuminen kursseille tapahtui nopeasti. Yhdeksän kymmenestä kurssista täyttyi alle kolmessa ja puolessa minuutissa, nopein jopa alle minuutissa.

”Kurssilaiset valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta käytössä on myös ensikertalaisuuskiintiö. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle kurssille otetaan mukaan puolet ensikertalaisia, jotta kokeneiden osallistujien lisäksi myös uudet pääsevät mukaan toimintaan”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.

Kaiken kaikkiaan NASTA Vinka 2025 -harjoituksen kymmenelle kaikille avoimille kursseille mahtuu yhteensä 290 kurssilaista. Jonossa on yli 500. Tämä osoittaa selvästi, että naisten kokonaisturvallisuuskoulutukselle on kysyntää.

”Olisi hienoa, jos voisimme tarjota osallistumismahdollisuuden kaikille halukkaille. Naisten kiinnostus koulutustamme kohtaan kertoo korkeasta maanpuolustustahdosta ja halukkuudesta hankkia valmiuksia erilaisissa tilanteissa toimimiseen”, toteaa Lindell.

NASTA-harjoitukset tarjoavat monipuolista koulutusta muun muassa ensiaputaidoista, johtajuudesta ja varautumisesta kriisitilanteisiin. Kurssien tavoitteena on vahvistaa osallistujien valmiuksia toimia niin arjen haasteissa kuin yllättävissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

”Harjoitus kannustaa kurssilaisia astumaan rohkeasti mukavuusalueensa ulkopuolelle, mikä tukee heidän henkilökohtaista kriisinkestävyyttään.” Lindell sanoo.

NASTA-harjoitukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa tärkeänä osana naisten kokonaisturvallisuuskoulutusta, ja niiden merkitys korostuu entisestään muuttuvassa turvallisuustilanteessa. Naisten Valmiusliitto toivoo, että tulevaisuudessa yhä useammalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kehittää omaa osaamistaan turvallisuuden eri osa-alueilla.

NASTA Vinka 2025 -harjoituksen järjestävät yhteistyössä Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunta, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Ilmapuolustuspiiri ja Puolustusvoimien Ilmasotakoulu. Harjoitus järjestetään toukokuussa Tikkakoskella.

Lisätiedot

Pia Lindell, toiminnanjohtaja
050 561 1655
pia.lindell@naistenvalmiusliitto.fi

Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö
040 017 5223
suvi.aksela@naistenvalmiusliitto.fi

Naisten osallistuminen yhteiskunnan turvallisuuteen ja kriisinsietokyvyn kehittämiseen vahvistaa koko yhteiskuntaa. Heidän roolinsa on merkittävä sekä vapaaehtoistyössä että viranomaistehtävissä, muistuttaa eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko.

Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä eri viranomaisten, elinkeinoelämään, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Vakavissa häiriötilanteissa viranomaisten resurssit tarvitaan yhteiskunnan kriittisimpien toimintojen jatkamiseen. Sen vuoksi yhteisöjen ja kotitalouksien omatoiminen varautuminen on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta.

”Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyvä vapaaehtoisresurssin olemassaolo ja elinvoimaisuus tulee turvata jatkossakin”, sanoo Risikko.

Muun muassa Naisten Valmiusliitto tukee tätä työtä tarjoamalla koulutusta, joka kehittää valmiuksia toimia erilaisissa poikkeustilanteissa. Risikko toimii Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana.

Suomi erottuu edukseen turvallisuusviranomaisten määrässä

Turvallisuusalalla työskentelee yhä enemmän naisia. Heidän osaamisensa, kriisinhallintataitonsa ja läsnäolonsa tuovat Risikon mukaan merkittävää lisäarvoa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa on naisia, ja koko poliisihallinnon virkamiehistä noin kolmannes on naisia.

Suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista noin 40–50 % on naisia, mikä on EU-maiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi osuus.

”Naisten läsnäolo ja keskustelutaidot auttavat rauhoittamaan hankalia tilanteita ja heillä on usein miehiä paremmat mahdollisuudet käsitellä naisiin ja lapsiin kohdistuneita rikoksia kriisialueilla”, Risikko sanoo.

Turvallisuusasenne ja -taidot keskiössä

Risikko muistuttaa, että turvallisuus on yhteinen asia, johon jokainen voi omalla panoksellaan vaikuttaa. Turvallisuusasenne ja -taidot ja henkinen kriisinkestävyys ovat avainasemassa, kun rakennamme vahvempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.

”Tietoisuus riskeistä, ennakoiva varautuminen ja kyky toimia paineen alla lisäävät sekä omaa että yhteisön turvallisuutta. Kun jokainen meistä ottaa vastuuta ja kehittää valmiuksiaan, luomme yhdessä kestävän ja kriiseihin paremmin varautuneen yhteiskunnan”, Risikko sanoo.

Risikko piti juhlapuheen kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2025 Naisten Valmiusliiton Lounais-Suomen alueneuvottelukunnan vuosijuhlassa Turussa. Lisäksi Risikko puhui Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten tilaisuudessa.

Lisätiedot:

Paula Risikko, 050 511 3107

Alkuperäinen tiedote tästä linkistä.

Viikonloppuna Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukuntien koulutusvastaavat ja tiedottajat kokoontuivat Tuusulaan oppimaan uutta, jakamaan tietoa ja tutustumaan toisiinsa.

Koulutuspäivät avasi liiton puheenjohtaja Paula Risikko, joka toi tilaisuuteen katsauksen turvallisuustilanteesta valtakunnan tason näkökulmasta ja kuvaili Naisten Valmiusliiton roolia turvallisuuden tekijänä. Hän korosti henkisen kriisinkestävyyden merkitystä sekä turvallisuuden tunteen ja toivon tuottamisen tärkeyttä. Toiminnanjohtaja Pia Lindell kertoi liiton strategiaprosessin etenemisestä ja muista ajankohtaisista asioista.

Osaksi päivää osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa keskityttiin oman tehtävän kannalta olennaisiin asioihin. Ryhmissä käydyt keskustelut tarjosivat uusia oivalluksia ja arvokasta palautetta toiminnan kehittämiseen. Sunnuntaina kaikki palasivat yhteen keskustelemaan ja tekemään paritöitä, joissa hyödynnettiin aiemmin opittua.

Retki Lottamuseolle ja 112-päivän tapahtuma

Lauantaina koulutusväki vieraili Lottamuseolla, jonka pihalla järjestettiin koko perheen 112-päivän tapahtuma. Siellä eri turvallisuusorganisaatiot esittelivät työtään ja tarjosivat kävijöille monipuolista tietoa turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Naisten Valmiusliiton Uudenmaan alueneuvottelukunnan pisteessä kävijät saivat tietoa kotivaran merkityksestä ja 72 tunnin varautumisesta. Kirpakka pakkassääkään ei hyydyttänyt alueneuvottelukunnan aktiivien Pälvi Myyryn, Maria Skogin, Arja Komulaisen ja Kristiina Perezin hymyjä, vaan he esittelivät innokkaasti toimintaa.

Uutta intoa ja me-henkeä

Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan, mutta keskustelujen ja palautteen perusteella voidaan todeta, että niiden järjestämistä kannattaa jatkaa. Viikonloppu sisälsi paljon asiaa, mutta myös rentoa yhdessäoloa. Keskustelut ja kokemusten jakaminen vahvistivat osallistujien keskinäistä luottamusta ja loivat pohjaa tulevaisuuden yhteistyölle. Erään osallistujan sanoin: ”Sai innostusta ja voimaantumista. Tuli sellainen me-henki.”

Tällaiset tapahtumat vahvistavat Naisten Valmiusliiton toimintaa ja tarjoavat arvokkaita oppeja tulevaisuuteen. Kiitos kaikille mukana olleille – tästä on hyvä jatkaa!

Tammenlehvän Perinneliiton hallitus hyväksyi Naisten Valmiusliiton jäsenhakemuksen yksimielisesti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tammikuun lopulla. Naisten Valmiusliitto liittyi Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöksi vahvistaakseen sitoutumistaan Suomen sotien veteraaniperinteen vaalimiseen ja sen merkityksen esillä pitämiseen.  Jäsenyyden myötä Naisten Valmiusliitto haluaa kantaa vastuunsa siitä, että veteraanien perintö säilyy osana kansallista muistiamme ja identiteettiämme. 

Naisten Valmiusliitto on valtakunnallinen järjestö, joka kouluttaa ja valmentaa naisia varautumiseen, kriisivalmiuteen ja turvallisuustaitoihin. Sen toiminta tukee yhteiskunnan varautumiskykyä ja kansalaisten valmiuksia toimia poikkeustilanteissa.

– Yhteistyössä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa voimme vahvistaa viestiä veteraanityön merkityksestä ja luoda uusia toimintamalleja, joiden avulla veteraaniperinnettä voidaan ylläpitää myös muuttuvassa yhteiskunnassa, toteaa Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.

– Naisten Valmiusliitolle on tärkeää olla mukana osaltaan varmistamassa, ettei asia unohdu ja että tulevat sukupolvet tulevat tietoisiksi aikaisempien sukupolvien uhrauksista vapaan isänmaamme eteen.

Veteraaniliittojen yhdessä perustama Tammenlehvän Perinneliitto on tämän vuoden alusta ottanut vastuun veteraanien tukityöstä. Tammenlehvän Perinneliiton työn tavoitteena on edistää kansallista yhtenäisyyttä, pitää yllä maanpuolustustahtoa sekä vaalia sotasukupolven kulttuuriperintöä.

– Naisten Valmiusliitto on meille erittäin luonteva yhteistyökumppani, jaamme samat arvot. Valmiusliitto yhdistää 10 naisten maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Uskon, että meidän alueyhdistyksemme ympäri Suomen löytävät paljon yhteisiä tavoitteita ja tekemistä, korostaa Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo.

Tänään julkaistu päivitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa yksilön vastuuta varautumisessa sekä turvallisuusasenteen ja henkisen kriisinkestävyyden tärkeyttä. Naisten Valmiusliitto iloitsee siitä, että strategiassa nostetaan nämä asiat kokonaisturvallisuuden keskiöön. Turvallisuusstrategian linjaukset tukevat yhteiskunnan kykyä reagoida tehokkaasti erilaisiin häiriötilanteisiin ja vahvistavat yksilöiden ja yhteisöjen varautumisvalmiuksia.

”On hienoa, että strategiassa painotetaan yksilön roolia turvallisuudessa. Naisten Valmiusliitto tukee tätä työtä koulutusten ja asenteiden vahvistamisen kautta. Kun jokainen meistä ymmärtää oman roolinsa osana turvallisuutta, yhteiskuntamme on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan erilaiset poikkeusolot ja muut haasteet”, sanoo puheenjohtaja Paula Risikko.

Naisten Valmiusliitto järjestää monipuolista koulutusta, joka on avointa kaikille naisille. Nämä koulutukset tarjoavat käytännön keinoja, joiden avulla yksilöt voivat parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta erilaisissa arjen häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja. Omien valmiuksien kehittäminen lisää myös osallistujien turvallisuusasennetta ja henkistä kriisinkestävyyttä lisäämällä ihmisten luottamusta siihen, että he pystyvät toimimaan yllättävissäkin tilanteissa.

Naisten Valmiusliitto muistuttaa, että turvallisuus on yhteinen asia, johon jokainen meistä kykenee vaikuttamaan omilla toimillaan. Liitto kannustaa kaikkia osallistumaan koulutuksiin ja tapahtumiin, joissa voi oppia uusia taitoja, lisätä omaa turvallisuustietoisuuttaan ja kehittää valmiuksiaan niin arkielämässä kuin mahdollisissa häiriötilanteissakin.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Paula Risikko, puheenjohtaja
Puh. 050 511 3107
Sähköposti: paula.risikko@eduskunta.fi

Suvi Aksela, viestintä- ja järjestöpäällikkö
Puh. 040 017 5223
Sähköposti: suvi.aksela@naistenvalmiusliitto.fi

Lisätietoa liitosta: www.naistenvalmiusliitto.fi

Naisten Valmiusliiton Suvi Aksela, Lotta Svärd Säätiön Anne Nurminen ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n Miia Iivari ja on kutsuttu Yhdysvaltoihin Naval War Collegen Women, Peace, and Security -symposiumiin kertomaan suomalaisnaisten korkeatasoisesta turvallisuusosaamisesta ja korkeasta maanpuolustustahdosta.

Matkan tiedotuksesta vastaava Lotta Svärd Säätiö kertoo tiedotteessaan 13.12. näin:

”Maanantaina 16.12. järjestettävä tilaisuus on yksi YK:n turvallisuusneuvoston Women, Peace and Security (WPS) -verkoston kansainvälisistä yhteistyötapahtumista, johon osallistuu edustajia yli 58 maasta. Tilaisuudessa keskustellaan erityisesti naisten johtamista turvallisuusaloitteista sekä kansainvälisistä trendeistä sukupuolten osallisuuden edistämisessä puolustus- ja turvallisuusalalla. Suomea pidetään naisten tasa-arvoisen osallisuuden esimerkkimaana.

”Naisten korkea maanpuolustustahto yhdistettynä monipuoliseen vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja varautumiskoulutukseen on Suomen vahvuus ja erikoisuus. Sitä voidaan hyödyntää myös Nato-yhteistyössä”, sanoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen. ”Suomalaisessa yhteiskunnassa naiset ovat jo yli vuosisadan ajan halunneet ja voineet tehdä oman osuutensa vapaaehtoisen maapuolustustyön saralla”, muistuttaa Nurminen.

Maanpuolustuskoulutusta vapaaehtoisille naisille järjestävät mm. Lotta Svärd Säätiön taloudellisella tuella Maanpuolustuskoulutus MPK ja Naisten Valmiusliitto. Koulutusta arvostetaan ja sitä halutaan myös hyödyntää. ”Naiset ovat aktiivisia toimijoita ja haluavat hyödyntää tietojaan ja taitojaan yhteiskunnan hyväksi. Harjoituksistamme saadaan tietotaidon lisäksi vahvistusta omaan resilienssiin, mitä tarvitaan kaikissa tavallisuudesta poikkeavissa tilanteissa”, kertoo Naisten Valmiusliiton viestintä ja järjestöpäällikkö Suvi Aksela.

MPK:n viestintäpäällikkö ja puolustusministeriön alaisuudessa toimivan Turvallisuuskomitean järjestöverkoston koordinaattori Miia Iivari esittelee omassa puheenvuorossaan suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusstrategian laajuutta. ”Suomalainen kokonaisturvallisuus muodostuu monen toimijan tiiviistä yhteistyöstä. Meillä myös järjestöt ovat kiinteä osa yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa”, kertoo Iivari.

Naval War Collegen Women, Peace, and Security -symposiumin lisäksi Nurminen, Iivari ja Aksela keskustelevat paneelissa, joka järjestetään Cambridgessa Hultin kansainvälisessä Business Schoolissa.

Valokuvia voi ladata täältä: pic.fi/QHYCTGJKX2

Lisätietoja antavat:

Lotta Svärd Säätiö Toiminnanjohtaja Anne Nurminen, anne.nurminen@lottasaatio.fi, 044 744 2020
Naisten Valmiusliitto Viestintä- ja järjestöpäällikkö Suvi Aksela, suvi.aksela@naistenvalmiusliitto.fi, 040 017 5223
Maanpuolustuskoulutus MPK Viestintäpäällikkö Miia Iivari, miia.iivari@mpk.fi, 050 522 0024″

Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell on itsenäisyyspäivänä 6.12.2024 ylennetty majuriksi reservissä. Ylennys on merkittävä tunnustus Lindellin panoksesta maanpuolustuksen edistämisessä ja hänen monipuolisesta kokemuksestaan alalla.

Pia suoritti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä vuosina 1996–1997. Hän muistelee olevansa kiitollinen siitä, että asepalvelus avautui naisille juuri tuolloin. ”Jos olisin joutunut odottamaan vielä vuoden, olisin ollut yli-ikäinen, enkä olisi voinut enää osallistua”, Pia kertoo. Päätös astua palvelukseen oli hänen mukaansa yksi hänen elämänsä tärkeimmistä, ja se on tarjonnut arvokasta pohjaa myös hänen nykyiselle työlleen.

Vaikka Naisten Valmiusliitossa ei käsitellä aseita tai operoida sotilasarvojen kautta, Lindell korostaa asepalveluksen kautta saamiensa oppien merkitystä. ”Palveluksessa opitut johtamistaidot, paineensietokyky ja kyky toimia erilaisissa ryhmissä ovat kaikki taitoja, jotka auttavat päivittäisessä työssäni vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa”, Pia sanoo.

Naisten Valmiusliitto kannustaa nuoria naisia asepalvelukseen

Lindellin mukaan Naisten Valmiusliitto pyrkii aktiivisesti rohkaisemaan nuoria naisia suorittamaan vapaaehtoisen asepalveluksen. ”Meidän harjoituksemme järjestetään usein puolustusvoimien alueella ja heidän tuellaan. Tämä antaa myös siviilinaisille mahdollisuuden kokea hetkellisesti ’inttimeininkiä’. Näiden kokemusten kautta lisäämme naisten maanpuolustustahtoa ja tarjoamme eväitä siihen, miten tukea omia läheisiään, kuten asevelvollisia poikia ja puolisoita, ennen ja aikana palveluksen”, Lindell kertoo.

Naisten Valmiusliiton toiminnassa korostuu erityisesti arjen turvallisuustaitojen kehittäminen ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Lindell näkee, että jokaisella naisella, riippumatta siitä, onko hän suorittanut asepalvelusta vai ei, on tärkeä rooli maanpuolustuksessa.

”Naisten osallistuminen maanpuolustukseen voi olla monimuotoista. Olennaista on, että jokainen löytää oman tapansa edistää turvallisuutta ja toimia yhteiseksi hyväksi,” Pia summaa.

Naisten Valmiusliitto onnittelee toiminnanjohtaja Pia Lindelliä sekä kaikkia muita itsenäisyyspäivänä palkittuja ja ylennettyjä.